Friday, April 21, 2017

Kaskuja ja vitsejä

Kaskuja ja lapsellisia vitsejä

Pohajalainen miniä vaati myötäjäisiä: Uusi mersu, 30 000 rahaa,vehkeen pituus 25cm. Tähän Appiukko; Auton saat ja rahat, mutta pätkimähän meillä ei ruveta!

Ilmajoella oli ennen tunnetusti kovahermoinen haudankaivaja. Kiireisimpinä aikoina hän joutui joskus yölläkin kaivamaan hautaa. Eräänä syyspäivänä hän ei ehtinyt kaivaa kaikkia hautoja päiväsaikaan, vaan jatkoi työtään iltayöstä myrskylyhdyn valossa. Muutamat ilmajokiset pojanklopit päättivät ottaa luulot pois haudankaivajalta ja pelottaa hänet karkuun. He vetivät valkeat lakanat päälleen ja ilmestyivät yhtäkkiä suureen ääneen ulisten kiertämään haudankaivajan työmaata. Huomattuaan haamut käänsi haudankaivaja hieman päätään ja huusi: 
- Joo tosiaan, jalootelkaa nyt vähä, mutta portista ei saa mennä kylälle!

Mäkelän Jaska oli nuoruusvuosinaan mennyt Ilmajoen yleisurheilumestaruuskilpailuihin ja osallistunut seiväshyppyyn. Kun rima oli korotettu 240:een oli Jaska tempaissut itsensä vaivatta riman yli, eikä yleisön suosiolla ollut rajoja. Seuraavana päivänä oli naapurin poika tullut onnittelemaan Jaskaa ja sanonut: 
- Kun seuraavan kerran meet kilipailuihin niin paa pirempipulttuuset urheiluhousut jalkaas.

Ennen vanhaan poijat kuluki kopistoksilla Alajoella. Kerran olivat erehtynehet yhyren isoon naisihimisen saunalle eiväkkä uskonehet tämän sanaa jottei trenkää kopistella. Niinpä nainen pisti mustan huivin päähänsä ja pitkän valakoosen pairan yllensä, sieppas kirvehen kätehensä, aukaasi oven ja sanoo: 
- Tulukaa nyt jos haluttaa.

Kun soran aikana tuli siirtolaasia niin sattuu kerran, jotta Ilimajoen naiset innostuuvat kertomahan, jotta kun molimma nuoria niin melekeen joka ehtoo oltihin hypys. Karijalaisemäntä mietti kauhistuneena, miten hyö silleen haastavat. Kunnes selvisi, jotta tarkootettihin tansseja. Karjalas lehmä oli hypys eli kiimas.

Palonkylän kansakoulussa oli meneillään oppitunti ihmisen kuuloelimistä. Tuli selväksi, että siellä on mm. vasara. Opettaja Malkola kysyi luokalta, että mikä toinen vasaraan hyvin läheisesti liittyvä siellä vielä on. Esakkoo luuli kerrankin tietävänsä ja viittasi innokkaasti. 
- Sanopa sinä. 
- Hohtimet.

Kerran laitettihin maantien alaatte vesijohtua pappilahan. Naapurin Iikkoo tuli työmaalle ja kysyy kimakalla äänellä, jotta mitä te teettä. Selostettihin jotta vesijohtua. Maa oli jo vähä rouras. Iikkoo tuumas: 
- Mitä te talavella, eikö se käyysi kesällä paremmin, vai onko pappilas jano?

Kerran yks vanhapoika rupes samanikääselle ikäneirolle ittiänsä kehumahan kaikella lailla. Lopuuksi se sanoo jotta hän on niin komiakin jottei niin komeeta oo muita olemaskaa. Siihen ikäneito vastas: 
- Komiempiaki on nähty eik'oo yhtää silimiä ristihin vetäny.

Ilmajoen Vaivaastennevan toisessa päässä käveli joskus 30-luvulla mumma 6-vuotiaan pojanpoikansa kanssa. Siihen aikaan autot olivat vielä suhteellisen harvinaisia. Nevan puolivälissä tuli Toloppaharjulla Herkoolin suuntaan auto vastaan. 
- Voi herran tähären, hätäili mumma ja veti pojanpoikansa talvella ajetun lantapatterin taa piiloon. - Mikä helevetin kones tuolta tuloo? Poika selitti, että sehän on auto. 
- Mä oon nähäny niitä jo muutaman kerran. Ei ne mitää tee. Mumma veti pojan kumminkin tunkion taakse matalaksi ja sanoi: 
- Oos vaiti. Ollahan täälä lymys. Ei sitä tierä kuinka kaukaa se haparoottoo.

Vanha huonokuuloinen maatalon isäntä jossain päin Etelä-pohjanmaata oli lehmihaassa lypsyllä ja oli hieman tuulinen ilmakin kun naapuri tuli pellon reunalle huutelemaan. 
- "Tulooko sitä maitua?!" 
- "Ei oo tullu nyt naitua!" 
- "Kuulit väärin!" 
- "Ittelläs on kulli väärä!"

Oli talvinen pakkaspäivä, kun teuvalainen isäntä meni turkit kuurassa kunnanlääkärin vastaanottohuoneeseen. Mutta miehen päästyä vasta ovelle huomautti kunnanlääkäri tiukassa äänilajissa, että eikös ukko tiedä, mihinkä täällä vaatteet riisutaan. Isäntä kävi riisumassa, riisuikin aivan ilkosilleen ja meni uudelleen vastaanottohuoneeseen ja kysyi tohtorilta: 
- Mihinkä minä saan tuan halkokuormani purkia?

Pohjalainen muutti Helsinkiin ja perusti sinne parturiliikkeen. Hän laittoi ikkunaan mainoksen "leikatahan päitä". Jonkin ajan kuluttua kaveri tuli katsomaan, miten parturihommat sujuivat. Hän totesi, ettei mainos oikein ollut hyvä, se vain pelottaa ihmiset pois. Pohjalainen alkoi miettimään, että saattaapi se noinkin olla. Jonkin ajan kuluttua sama kaveri kulki uudelleen parturiliikkeen ohi. Ikkunassa oli nyt uusi mainos: "ajetahan tukkia".

- Miksi härmäläiset ovat omituista väkeä?
- Koska he asuvat korissa ja uivat veressä.

- Mikä on härmäläinen esileikki?
- Mies sanoo: hiero ittes märäks sillä aikaa kun mä käyn paskalla.

- Mistä erottaa pohjalaiset häät ja hautajaiset?
- Hautajaisissa on yksi juopunut vähemmän.

- Mitä ovat kolme ärrällä alkavaa autoa pohjalaismiehen tallissa?
- Renaultti, ratsuni ja riisselimersu.

- Mitä sanoo pohjalainen, jonka lompakko putoaa lattialle?
- Olipa onni, ettei varpahille puronnut!

- Mitä yhteistä on pohjalaisella ja savolaisella?
- Molemmat kehuvat itseään mahdottomasti.
- No mitäs eroa heillä sitten on?
- Pohjalainen on tosissaan.

- Montako härmäläistä tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu?
- Ei yhtään. Härmän jätkä ei pelkää pimeetä.

Emäntä ja piika sairastaa Haaroosta, isäntä ja trenki samasta paikasta Nyppelin päästä, luki Vähäkyrön pappi kirkossa.

- Enkös tullut komeasti? sanoi pohjalainen, kun katolta putosi.

Eräs pohjalainen “pisarissa” oleva työmies vietiin poliisikamariin. Siellä kysyttiin hänen nimeänsä.
- Kuhna mä oon!
- Minä kysyin, mikä sinun nimes on? poliisi kysyi toistamiseen.
- Kuhna mä oon!
- Kussa oot! Kussa oot! Poliisikamarissa oot, mutta mikä sinun nimes on? alkoi poliisi jo hermostua.
- Usko pois, se on Kuhna! työmies intti.
Ja uskottiinhan se viimeinkin.

Helsinkiläinen oli käymässä pohjanmaalla, ja kysyi eräältä pohjalaisukolta, mikä on isännänviiri.
- En minä tiedä sen tarkoitusta, mutta meillä on sellainen tapa, että aina kun isäntä aamulla lähtee kauppareissulle, niin emäntä laskee viirin alas ja naapuritalon isäntä rientää paikalle.

Härmän Heikillä oli tapana milloin missäkin leveillä ja kehuskella olemattomalla omaisuudellaan. Kerran taas yksillä juhlilla hän oli täydessä vauhdissa, kun yksi aikamiespojista tokaisi:
- Kuules isä! Mitäs jos kuolisit nyt kun meillekin jäisi jotain tapeltavaa.

Härmän häjy kertoi tappelustaan:
- Ensteeks löi jätkä, sitte löin mää ja sitten noi Kauhaavan kirkoonkellot.

Härmän syrjäkylillä pidettiin häät. Ne päättyivät reiluun puukkotappeluun, kuten siellä on tapana. Muuan isäntä, joka oli saanut toistakymmentä isoa haavaa, vietiin lääkäriin ommeltavaksi. Isäntää paikatessa tohtori kysyi:
- Eikös tällainen määrä haavoja vihoittele aika lailla?
- Kyllä se näin äkkiään vihoittelee, kun ei ole tottunut. On väki niin vähentynyt, että nyt on kunnon tappeluita vain kerta pari vuodessa.

Härmässä oli häissä tapeltu oikein pahemman kerran. Ruumiita oli tullut muutama, paljon useampi oli saanut siipeensä ja parikymmentä miestä oli haastettu leivättömän pöydän ääreen. Näiden käräjille joutuneiden joukossa oli yhdeksänkymppinen puolisokea äijäpaha, jonka hengityskin hinkui kuin hän olisi tehnyt kuolemaa. Tuomari katsoi syytettyä ukkoa kummissaan ja kysyi:
- Miten ihmeessä tekin voitte olla mukana puukkotappelussa?
Hinkuen vanhus vastasi:
- Kööh… Mää makaan vaan pöyrän alla ja, kööh, katkon puukoolla kinnerjäntehiä.

Härmässä pieni Matti-poika tuli pihalta ja huusi:
- Isä, Jaska löi mua puukoolla!
Siihen isä vain:
- No, trenkääkö sunkaan mennä pihalle puukoota!

Kahareen maattava ku Seinäjoen flikan yöpaita.

Katonharjalla oli neljä miestä töissä: karjalainen, savolainen, hämäläinen ja pohjalainen. Köysi petti, ja miehet lähtivät putoamaan. Karjalainen huusi:
- Nyt mie mään, pojat!
Savolainen lohkaisi:
- Ei se puttous mittää, mutta se äkkipyssääs.
Hämäläinen arveli:
- Olisko jo mennä?
Mutta pohjalainen iski puukkonsa kattoon ja sanoi:
- Meillä lähretähän, koska itte tahrotahan.

Kirkkoherra ilmoittaa saarnastuolistaan Isonkyrön kirkossa:
- Seurakunta on saanut tuntuvan rahalahjoituksen, mutta lahjoittaja haluaa pysyä tuntemattomana.
Silloin nousee eturivissä istuva iso isäntä seisomaan ja sanoo kovalla äänellä:
- Minusta se oli parempi niin!

Kuten tunnettua, eteläpohjalaiset pitävät yhtä asuivatpa missä päin maata tahansa. Muuan mies rysäytti autollaan toisen perään ja poliisi tuli paikalle. Poliisi ryhtyi kirjoittamaan sakkolappua peräänajajalle ja lappua kirjoitellessaan sattui kysäisemään, kun oli kuulevinaan tuttua murretta:
- Mistäs päin te olette kotoisin?
- Kauhajoelta, mies vastaa.
- Kas vain, niin minäkin. Odottakaapa hetki niin minä käyn kirjoittamassa sakon tuolle törpölle, joka pysähtyi eteenne.

Lääkäri naiselle: – Täällä on jo käynyt sukupuolivammaisia Vetelistä, Reisijärveltä ja Lannevedeltä. Mistäs rouva tulee?
- Alahärmästä…

Maalaispoika tuli Etelä-Pohjanmaalta Helsinkiin ja tietysti aseman kundit hyökkäsivät hänen kimppuunsa pummaamaan.
- Kuule jätkä, anna femma, sanoi ensimmäinen partasuu.
- Mikä se sellaanen femma on?
- Ei se ole paljon mitään, anna kymppi, toinen ehätti sanomaan.

- Mitä sä puhut, jokoot ittekualhen poika, sanoo Härmän poika toiselle, mun isäni on puukoolla tapettu!

Monille eteläpohjalaisille tuottaa toisinaan vaikeuksia päätellä, mikä heidän puheensa r-äänteistä pitää kirjakieltä puhuttaessa tai kirjoittaessa muuttaa d:ksi, mikä taas saa jäädä r:ksi. Erään liikkeen ikkunassa oli taannoin ilmoitus “Tänään saa savukalaa suudella alennuksella”. Varsin moni r-alueen eläjä on lopettanut jopa liikekirjeensä sanoihin “Suudella kunnioituksella”. Samaan sarjaan kuuluu erään kauhavalaisen soralaskun teksti “Laskutetaan sodanajosta”.

Pohjalainen isäntä näki etelässä käydessään markkinoilla komean hevosen ja kysyi omistajalta:
- Onko tua hevoonen myyrä?
Tähän tuli heti kipakka vastaus:
- Ei se mikään myyrä ole, se on hevonen.

Pohjalaismies oli ollut tappelussa, saanut puukosta ja makasi leikkauspöydällä.
- Ei tartte parsia niin tarkkaan, sanoi mies lääkärille, mä menen juhliin huomennakin…

Pohjanmaalla retkeilevä turistiseurue ohjattiin pitäjän vanhimman asukkaan, yli satavuotiaan ukon torppaan. Aikansa haasteltuaan matkalaiset osoittivat lähtemisen merkkejä.
- Menettekö Vaasaan päin? kysäisi vanhus.
- Kyllä, kuinka niin?
- Meinaan että jos olisin saanut kyydin seuraavaan pitäjään. Toimin myös siellä vanhimpana asukkaana.

Pohjanmaan lakeuksilla kävi kerran niin että poliisipartio tapasi tiellä miehen, jolta oli puhjennut autosta rengas. Virkamiehet pysäyttivät autonsa ja kysyivät, mitä huolia miehellä oli.
- No kun ajoin viinapulloon.
- Ettekä nähnyt sitä ajoissa?
- No eihän sitä voinut nähdä, kun se oli sillä taskussa.

Pohjanmaan poliisipäivystys on antanut paljon puheenaihetta. Siellä jos tulee sivukylässä tappelussa ruumiita, niin paikalle hälytetyn poliisipartion ensimmäinen tehtävä on hälytyksen saatuaan mennä lähimmän huoltoaseman baariin ja syödä tukevasti, jotta jaksaa ajaa perille.

Pohjanmaan savotalla muuan jätkä kysyi kaveriltaan:
- Tijäks sää kui Kemiksi kirnu peshän?
- Eh.
- Käännethän nurin ja nuolhan.

Poika meni friiuulle, teki mitä taisi ja kysyi lopuksi tytöltä, mistä tämä oli kotoisin.
- Alavuuresta, vastasi tyttö.
Poika luuli tytön tarkoittavan “ala uudestaan” ja aloitti uuden rynnistyksen. Kun sängyssä oli taas välirauha, poika kysäisi toisen kerran:
- Niin, mistä sä olikkaan kotoosin?
- Alavuuresta.
- En viitti enää. Siinä niin väsyy, tunnusti poika.

Ruotsinpyhtäällä on paikka nimeltä Karvahaara. Pitäjässä oli jokin kulkutauti liikkeellä, ja pappi luki kirkossa esirukouksen:
- Emäntä kipiä Karvahaarasta ja piika samasta paikasta.

Savolainen renki teki aitaa Pohjanmaalla ja sai isännältä ohjeet:
- Kunhan teet sellaista, ettei itikka mene läpi eikä yli.
Sitten isäntä meni katsomaan. Renki oli tehnyt tavattoman korkean aidan ja tukkinut sammalilla raot, ja kun katsoi, niin läpi ei mennyt, mutta joku huimapää lensi vielä yli. Pohjalainen isäntä tarkoitti “itikalla” lehmää.

- Se on valee, että mailma pyörii, sanoi Männistön muori, sillä aina on meirän kamarin peräklasista kirkko näkyny.

- Talvisorass saatihin kerranki tapella iliman nimismiestä!

Tilastojen mukaan avioerot ovat Pohjanmaalla paljon harvinaisempia kuin muualla Suomessa. Tilasto paljastaa yhden hämmästyttävän seikan: jotkut erehtyvät edelleen pohjalaisten kanssa naimisiin.

Usko pohjalaisten suoruudesta on osoittautunut vääräksi: Kyllä Pohjanmaalla suoraan sanotaan, mutta selän takana.

Vanha Laura oli kova matkustelemaan. Kerran hän kysyi yösijan hintaa pohjanmaalaisesta talosta.
- Halapaa täällä on, sanoi isäntä, kon naapurin ämmä soittoo viulua kaiket yöt.
- Ei tee mitään, sanoi Laura, minulla on huono kuulo.
- Jaa, mietti isäntä, son sitten kympin lisämaksu.

Vanha pohjalainen päivätyöläinen toi TVH:n konttoriin paperin, johon hän oli raapustanut:
- Kahteksan tuntija rouvan jyystyä, kahteksan tuntija ahamanpanua.
Otti aikansa, ennen kuin kassassa saatiin selville, että mies laskutti TVH:ta roudan hakkuusta ja Ahma-merkkisen koneen kiinnittämisestä traktorin perään.

Yksin on hyvä syärä, mutta kahren on paree maata.

Lapualla osoitettiin kylän tunnetulle vanhallepojalle Ritamäen lavalla sotaleski, jonka kanssa voisi loppuelämän jakaa. Liitosta tulikin totta ja hääyön jälkeisenä aamuna, kun miehet kokoontuivat heittopostilaatikolle kuulumisia vaihtamaan, nuori sulhanen ottaa vain lehtensä ja lähtee polkemaan takaisin nuoren lempensä luo. Miehet huutavat perään ja kysyvät, "Minkälaasta se nyt sitten oli!" Mies polkee täyttä vauhtia ja huikkaa olkansa yli: " Kyllä vaan osas olla jämeräs paikas!"

Peräseinäjokelaisella rakennustyömaalla oli toukokuun helteisenä päivänä eräällä työmiehellä tullut turhan lämmin vaatetus päälle aamusta alkaen. Vaatetta ei vähennetä, koska silloin sitä myöntää arvioineensa sään väärin. Työmies kiertää hikipäässä betonimyllyä ja mutisee mielessään: - Tulis taas talavisota, että sais laskia jäisellä ryssällä mäkiä!

Kun Lapualla kauppalaksi tulon jälkeen avattiin myös Alkon myymälä, ilmestyi sinne noin 85-vuotias paappa jostakin Lapuan sivukylästä. Myyjän ihmetellessä, mitenkä noin vanha paappa hankkii vielä viinakortin ja rupeaa väkeviä ostamaan, vanhus selitti: 
- Mä en jaksa enää itte keittää. Piti lopettaa viime viikolla.

Karoliina ja Juha menivät Kaapolle kylähän. Karoliina oli riukian oloonen ihminen ja käveli niin nopiasti, notta Juha jäi huutohollin päähän perään. Kaappoo kattoo klasista vieraittensa tuloa ja tuumas: 
- Kyllä tuon Karoliinan karvafiäteriä pitääs vähä rukata, kun se nuan eristää.

Jalasjärven rajalla kauhajokelaisten yhteismetsässä oli aikoinaan talvikauden kestävä iso metsäsavotta. Miehet asustivat viikkokausia eräässä talossa, joka oli ollut tyhjillään ja varattu työmaa-asunnoksi. Pari miestä lähetettiin kerran Seinäjoelle viinaa ja ruokaa ostamaan. Parin kolmen päivän kuluttua asialle lähetetyt tulivat illalla ja lastasivat työmaa- asuntonsa pöydälle 27 pulloa Karhuviinaa ja kolme pakettia näkkileipää. Ovensuuritsillä istunut mies tulkitsi kämpässä tulijoita odottaneiden metsätyömiesten tunteet toteamalla tuomisia tarkastellen: 
- Mihin me tuollaisen leipämäärän kanssa joudumme!

Ilmajokelainen isäntä meni Seinäjoen synnytyslaitokselle katsomaan emäntäänsä. Kun isännälle ilmoitettiin, kolmoset tuli ja niitä kolme hoitajatarta rivissä hänelle esitteli, niin tämä alkuhämmästyksestään selvittyään totesi: 
- Kyllä pyssy hajotti, mutta kaikki piretähän.

Eräs eteläpohjalainen pieni, mutta vahva nuori-isäntä meni vävyksi hämäläiseen taloon. Siihen aikaan nuorisoseurojen järjestämät iltama- ja tanssitilaisuudet olivat melkein ainoat kylän huvitukset. Vävy joutui paikallisen nuorisoseuran tanssitilaisuuksiin järjestysmieheksi. Muutamat humalaiset nuoret miehet häiritsivät tanssimista, jolloin pohjalainen kävi käskemässä pahimpia humalikkoja heti ulos. Lähes kaksimetrinen hämäläinen kaveri käveli rehvakkaasti järjestysmiehen eteen sanoen, ettei tämä saisi häntä ulos kilon paloinakaan. Tällöin pohjalainen veri kuohahti ja järjestysmies tarttui rähjäävää hongankolistajaa niskasta ja takapuolesta kiinni ja heitti kiroten ulos ikkunan läpi tokaisten: 
- Minä en kerkiä kiloja punnittemahan!

Ylistarolainen vanhaisäntä katseli alkuillasta televisiota. Yhtäkkiä hän säikähti ja huusi keittiössä tiskauspuuhissa häärivälle emännälle: - Tuu ny kuule Maija nopiaa kattomahan, taas tuloo pornoa telkkarista!
Maija hissutteli isännän viereen ja pani narusankaiset silmälasit päähänsä, katsoi ja pahkuloitti: 
- Onko sulla Matti jo näkö nuan huonontunu vai onko sun mielikuvitukses ruvennu reistaamahan. Eihän siellä oo ku Spede lenkkimakkaran pätkä suus.

Peräseinäjoella oli kutsunnat. Autokomppaniaan anojia oli runsaasti. Vuorollaan astui esiin myös Luomankylän mies, jolta majuri kysäisi: 
- Haluatteko tekin autokomppaniaan? 
- En halua. Haluan pääesikuntaan. 
- Oletteko hullu? 
- En ole enkä tiennyt, että siellä pitää olla hullu.

Jussi-isäntä lähti lentokoneella Vaasasta Helsinkiin ja emäntä - jokapäiväisissä töissä ansioitunut kansalainen - sai tulla Jussin mukaan. Emäntä ei ollut aikaisemmin ollut lentokoneessa ja häntä vähän huimasi ja hirvitti ja niinpä hän sitten vilkaistessaan ulos lentokoneen ikkunasta sanoi Jussille kuuluvalla äänellä: 
- On ihmeellinen rakkine tämä lentokone. Ihmisetkin näyttävät tuolla alhaalla aivan muurahaisilta. Ne ovat aivan muurahaisen kokoisia. 
Siihen Jussi: - Älä nyt akka taas munaa itseäsi. Ne ovatkin muurahaisia. Kone ei ole vielä lähtenytkään.

Kuortaneella ajoi pappi polkupyörällä ahdetta alaspäin keskellä päivää. Yhtäkkiä hän huomasi juopuneen isännän makaamassa tien vieressä pyörtänöllä. Pappi pysäytti ajokkinsa isännän kohdalle ja kun tunsi miehen sanoi: 
- Tuolla konstin, kuulkaa isäntä, ei päästä taivaaseen. 
- Emmä välittäiskää, ku mä pääsisin eres osuuskaupalle asti.

Nurmon kirkon edessä putosi karjakuljetusautosta karju-sika tielle ja pyörähti kuolleena ojaan. Nurmon kirkkoherra käveli vähän myöhemmin paikan ohi ja näki sian ojassa. Kotoaan hän soitti Seinäjoelle päivystävälle poliisille ja pyysi ryhtymään toimenpiteisiin. Päivystäjä vastasi: 
- Poliisilla on sellainen käsitys, että papit yleensä hoitavat kuolleet. Kirkkoherra ei häkeltynyt: 
- Papitkin osaavat olla sen verran kohteliaita, että ilmoittavat kuolemantapauksesta aina ensimmäiseksi sukulaisille.

Kyllä allakas päiviä piisaa, ku rupiaa loppumahan niin ostetahan uus

Kaskuissa korostetaan usein maakuntien asukkaisiin liittyviä kaavoittuneita käsityksiä: hämäläiset ovat hitaita, savolaiset eivät sano mitään suoraan, pohjalaiset ovat suuruudenhulluja. Savolaisista kerrotaan mm. seuraavia kaskuja:

Savolaisukko oli sairaana. Pappi pysähtyi miestä katsomaan ja kysyi:
– Mitenkäs se on niiden iäisyys- ja autuusajatusten laita?
– No nehän tok vuan liitelöövät ja laateloovat, selitti savolainen, välistä säkkeytyvät ja holloottavat ku hualeessa veessä iliman mittää hättee...

Savolainen talitiainen eksyi pääkaupunkiin ja istahti lehmuksen oksalle Kaivopuistossa. Paikallinen talitiainen istahti viereen ja tuumasi:
– Titityy.
Hetken hiljaisuuden jälkeen savolaistintti vastasi:
– Titipä hyvinnii tyy.

– Olemme ensikertalaisia paikkakunnalla. Voisiko vanhaisännältä kysyä lähintä uimarantaa?
– Voe tok kun kysyvä voep, lähempöö eli ettäesempöö, kukapa tiällä toe’eite kysymällä tuhmenis, ei veikkone. Että sen kun kyssyy vua.
– Tarkoituksemme on päästä uimaan, uimarannasta vain on kyse.
– Uiminehha’ o’ emä naatinto ja iha’ ilima intohimmoo. Minnäem muistam mitenkä ennem penskana ryplättii – ei niim pientä lätäköm puturoo, etteikö oes pakkaavuttu poloskuttelemmaa. Kelepoopa sitä näen kesäsenä poutapäevänä uijja lullitellakkii.
– Sanokaapa jo, mistä löytäisimme soveliaan uimarannan!
– Teijjä’ oes ehkä etittävä määttiijjä semmonej jonniv verran kostee elikkä vetinem paekka, se voes olla suhteellisesti kuivoo sovelijaampikii. No, lähellähän tässä ei semmosjta ou eikä ettäesemmistäkkää ou tähellistä tietoo, mutta kyselemällä seh hennoo suaha jostaev vielä selevillekkii...

Kölleillä tarkoitetaan kylien ja pitäjien pilkkanimiä, jotka ovat kukoistaneet perinteisen maalaiskylän kiinteässä yhteisössä. Nyt köllit ovat osittain jo kadonnutta kansanperinnettä, mutta yhä edelleen niitä voi tavata esimerkiksi matkailumainoksissa tai urheiluseurojen nimissä: Liedon Parma, Nousiaisten Sudet ja Sibbo Vargarna. Paattisten varekset ja Sauvon hakkiset ovat päässeet kunnan vaakunaan, ja Hämeenkyrössä Sarvipäiden ritarikunta lyö ritareita juhlallisin menoin.

Kölleillä on ärsytetty naapureita markkinoilla, kirkolla ja kylätappeluissa. Esimerkkejä:
”Laihialaanen itköö hauralla kun pitää haurata rumhin nahkoonensa.”
”Ollaan Rääkkylästä puukirkon poikii.”
”Lemiläisii ykstoistas käsky: ei sinun pidä hätäilemän.”

Kuuluisia ovat seuraavat köllit: Huittisten hullut, Liedon parmat, Pöytyän pöllöt, Loimaan lollot, Paavolan pakanat, Kiteen kirkonpolttajat, Muolaan hölmöt, Tuusniemen oikeat immeiset, Orimattilan onnettomat, Porin pirut, Rääkkylän rustokorvat, Kuortaneen nokiottat, Maarian vaivaiset, Sysmän keltamahat, Hollolan holosuut, Pieksämäen piimäpuntarit, Kokemäen komeat, Multian keltiäiset ja Euran ylpeät.

Kerran Nätti-Jussia laiskutti pöllinteossa. Tehostaakseen työtahtia hän haki täysinäisen viinapullon, pisti sen kannon nokkaan ja houkutteli itseään:
- Kun olet tehnyt viisikymmentä pölliä, saat viinaryypyn.
Kun urakka oli tullut täyteen, Nätti sanoi itselleen:
- Teeppä toinen määrä pölliä lisää, saat kaksi viinaryyppyä ja kulauksen päälle.
Nätti siirsi tavoitetta ja huomasi illalla tehneensä kaikkien aikojen pölliennätyksen.

Nätti-Jussi oli kerran matkalla junalla etelään. Samaan vaunuun sattui suuria ja rahakkaita herroja, oli sunkkua ja Rautatiehallituksen pääjohtajaa. Nätti muisteli:
- Siinä ajankuluksi pelasin herrojen kanssa vähän korttia. Ensin herrat voittivat Kokkolaan asti, mutta sitten paransin tuuria.
- Ennenkuin olin Helsingissä, olin voittanut kaikki herrojen rahat, veturin ja pätkän rautatietä.

Nätti-Jussi kertoi Sodankylän kairassa eräänä kesänä osuneensa hillasuolle. Hillaa oli silmänkantamattomiin kuin keltaista merta. Mutta niiden poimimisesta ei tullut mitään ilman kirvestä. Miten niin, utelivat jätkät. Nätti muisteli:
- Hillat olivat niin isoja, että pienempiä mahtui vain pari kappaletta sankkoon ja silloinkin oli toinen hakattava kirveellä halki.

Kittilän Sirkan puolessa oli pappi poikennut savotan kämpälle pitämään iltahartautta. Pappi puhui jätkille helvetin piinasta ja taivaan ihanuudesta:
Mutta ennenkuin pääsette taivaaseen, on tehtävä parannus ja lopetettava viinan juonti, kiroileminen ja kortinpeluu, luetteli pappi ja sanoi, ettei kolmatta vaihtoehtoa ole. Siihen Nätti-Jussi lausahti:
- Se kolmas vaihtoehto jätkälle on ikäloppuna muuttuminen poroksi.

Jätkät muistelivat miten suurta tavaraa kukin oli saanut elämänsä varrella kokeilla. Nätti-Jussi kertoi Rovaniemen markkinoilla kerran tavanneensa naisen, jolla oli se paikka niin kuin kaivo:
- Humpsahdin sisään kokonaan. Kun konttasin sieltä ulos, eipä siinä voinut kuin todeta: nyt se Nätti syntyy uudelleen.

Nätti-Jussi oli tienannut ylämaissa hyvin. Hän päätti lähteä Rovaniemelle ostamaan uudet kamppeet, kun entiset olivat jo niin loppuun kuluneita, etteivät tahtoneet enää päällä pysyä.
Maalikylässä rahat tietysti hupenivat viinaan. Viimeisillä pennosilla Nätti osti itselleen nenäliinan.
Nätin palattua ostosmatkalta takaisin kämpälle, jätkäsakki uteli, että eikö kamppeita tullut uusittuakaan. Silloin Nätti nykäisi taskusta esiin sievästi viikatun nenäliinan ja vastasi:
- Nästyykistä aloitin, seuraavalla kerralla ostan lakin.

Tukinajossa olleet perheelliset hevosmiehet kyselivät Nätti-Jussilta, miksei hän ollut hankkinut itselleen akkaa ja taloa.
Nätti kertoi kerran naimisiin menoa yrittäneensä, mutta siitä ei tullut kuitenkaan mitään.
- Kuinka niin, ihmettelivät miehet. Nätti vastasi:
- Hain siitä viikon mulukun mentävää reikää, mutta en sitä löytänyt. Lopulta löysin toisten hakkaaman pienen kolon. Niinpä sitten sanoin tytölle, älä tykkää huonoa, mutta jätetään nämä naimiskaupat sikseen.

Kerran jätkät kertoilivat sakeista sumuista, joka joskus saattaa hyvävaistoisenkin pöllintekijän syksyllä metsään eksyttää.
Niinpä Nätti-Jussikin kertoi sumusta, joka oli yllättänyt hänet kämpän pärekattoa pannessa.
- Oli se aika sumu, se vain sakeni ja sakeni. Kun sumu sitten häveni, niin huomasin, että päreet oli tullut pantua viisi metriä katon yläpuolelle.

Jätkäsakilla loppui yhtenä iltana viina kesken kaiken. Eräs miehistä kävi Koskikadun ja Korkalonkadun kulmauksesta ostamassa jopparilta koskenkorvapullon. Myyjä kuitenkin petti ostajaa. Nätti-Jussi otti pullosta ryypyn, makusteli aikansa sitä ja sanoi:
- Jos en varmasti tietäisi, että ostit koskenkorvaa, niin minä sanoisin että tämä on kusta.

Nätti-Jussi poikkesi kerran Rovaniemellä yleiseen saunaan. Kun saunottaja oli suorittanut kylvettämisen, Nätti pisti kalunsa päähän rahan ja sanoi:
- Tuossa on maksu hyvästä kylvettämisestä.
Mutta sanottaja ei siitä hämmentynyt, vaan kohautti hamettaan ylös ja virkkoi
- Pane tuonne lompsaan.

Savukosken takamaille jäi muutaman miehen tokka helluntaipyhiksi kämpälle. siinä joutekseen tuli jätkillä kova hinku valmistaa kiljua, kun kerran tekoaineita oli. Mutta minkäänlaista astiaa ei löytynyt. Jätkät olivat jo luopua aikeestaan, kun Nätti-Jussi veti jaloista kumisaappaat ja sanoi:
- Ei se pojat astiasta kiljun tekeminen ole koskaan kiinni.
Niinpä kumisaappaissa valmistettua ainetta jätkät alkoivat kutsua Nätin hikikilju-erikoiseksi.

Nätti-Jussi poikkesi Muonion kairassa suureen taloon ja pyysi ruokaa. Tyly ja saita emäntä osoitti kädellään naapurin taloa ja neuvoi:
- Tuossa on talo, jossa annetaan ruokaa, menkää sinne.
Siihen Nätti virkkoi:
- Sielläkö te ittekki käytte syömässä?

Nätti-Jussi toisen jätkän kanssa pysähtyi rahattomana Rovaniemellä erään kellosepän näyteikkunan taakse myöhäisenä pakkasiltana.
Jätkä mutisi kuin itsekseen puoliääneen Nätille:
- Paljonkohan tuosta taskukellosta sais, jos joutuisi myymään. Siihen Nätti vastasi:
- Puolitoista vuotta ainakin.

Kemijoen latvavesillä uitossa eräs jätkä tauolla nakkasi repun tulvivaan jokeen ja huusi: Löytyykö miestä joka uskaltaa tehdä saman tempun perässä?
Kukaan jätkäsakissa ei halunnut olla toista huonompi. Niinpä toistakymmentä eväsreppua lensi kaaressa jokeen, niiden mukana myös Nätti-Jussin reppu.
Mikä kumma se on tyhjiä reppuja jokeen nakella, huomautti joku paikalle osunut sivullinen. Siihen Nätti vastasi rauhallisesti:
- Ei se ihan tyhjä minun reppu ollut, siinä oli talven tienestit 100.000 markkaa selvää rahaa.
Kun virran vietävänä olleet reput ongittiin ylös, huomattiin Nätin repun olevan tosiaan täynnä märkiä tuhatlappusia.

Nätti-Jussi oli pyytänyt Ounasjokivarressa eräästä talosta yösijaa ollessaan menossa ylämaan savotalle. Nätillä ei ollut penniäkään rahaa ja hänellä oli kova nälkä. Talonväki istui illalla ruokapöytään, mutta ei pyytänyt kulkujätkää ruualle
Nätti istui penkillä ja lueskeli nälissään sanomalehteä. Isäntä kysyi, että mitä siellä lehdessä näkyy. Nätti vastasi:
- Näkyvät valittavan että maakunnassa on joillakin vielä nälkää. Minä en kyllä tietäisi nälästä mittään, jos en lukisi sitä lehdestä.

Nätti-Jussi oli kesäkuumalla menossa Kittilän Kallon kautta savotalle pöllintekoon. Kun oli myöhäinen ilta, hän pyysi kylässä eräästä talosta yösijaa.
Emäntä lupasi vieraan nukkua pirtissä, jos vain se kärpäsien vuoksi onnistuu. sinä kesänä oli kärpäsiä aivan mahdottomasti ihmisten kiusana.
Aamulla emäntä sitten kysyi, miten vieras oli saanut kärpäsiltä nukutuksi. Nätti vastasi:
- Nukuin oikein hyvin, kun parkkeerasin kärpäset.
- Miten se semmoinen onnistu, ihmetteli emäntä.
- Paskansin nurkkaan.

Nätti-Jussi oli kerran turistikautena Ivalon matkailumajalla juhlimassa. Kaverina ollut jätkä aamulla ihmetteli Nätin sortumista vähemmän kauniiseen ulkomaalaiseen naiseen, vaikka paikkakunnan nuoria ja hyvännäköisiä tyttöjä olisi ollut tarjolla. Siihen Nätti tuumasi:
- Aina niitä kotimaisia saa näpelöiä, mutta harvemmin vieraampaa tekua.

Inarin puolessa Nätti-Jussi hiihteli savotalle rahattomana. Joka penni oli huvennut maalikylässä hummatessa.
Pöllintekoa oli, mutta ei ollut työkaluja. Savotan kauppias pelasti tilanteen myymälle Nätille pokasahan velaksi. Elämä näytti taas hymyilevän ja niinpä Nätti lausahti:
- Nyt se on Nätti taas sahanomistaja.

Oli pimeää ja pakkasta, kevääseen oli vielä monta kuukautta. Ylinamman puolen savotalle oli etelästä tullut pari kulkujätkää, jotka kärsimättöminä odottelivat kevään ja kesän tulemista. He päivittelivät hidasta jan kulumista. Nätti-Jussi neuvoi:
- Tehkää vekseli, niin rupes aika kulumaan.
Nätti-Jussi oli savotan loppuessa ylämaan järvikylässä jäänyt erääseen taloon päiväläiseksi pilkkomaan pikkupuita.
Talon emännän mielestä Nätin olisi pitänyt olla ahkerampi. Niinpä hän motkotti Nätille:
- Jos mulla olis munat jalkain välissä, olisin jo pilkkomassa puita.
Siihen Nätti tuumasi:
- Vastahan sulla ne oli, olisit lähtenyt pilkkomaan.
Jätkät kertoivat pohjoisen kairoilla nähneensä monenmoista luonnon ihmettä.

Nätti-Jussi kertoi Inarin puolessa kerran nähneensä hirvasporon, jonka pallit olivat kuin kaksi kookasta jauhosäkkiä.
Joku jätkistä epäili, että nyt kyllä Nätti päästi valheen. Siihen Nätti:
- Jollet usko, näin lisäksi että niitä kahta pallia tarvittiin kymmenen poroa pulkalla vetämään ja kaksi poromiestä ohjaamaan.

Nätti-Jussi oli taas kerran Rovaniemellä juhlimassa. Moneen vuorokauteen Nätti ei ollut syönyt mitään. Niinpä hän poikkesi ruokatavarakauppaan ostamaan jotain suuhun pantavaa. Rahat olivat tietysti vähissä, sillä ne olivat kuluneet viinaan.
Tiskin edessä seisoi minkkiturkissa hieno rouva, joka pyysi myyjättäreltä:
- Saanko koiralle palan tuota jätkänmakkaraa. Kun Nätin vuoro tuli, hän sanoi:
- Leikkaatko jätkälle palan tuota koiranmakkaraa.

Hieno rouva minkkiturkissa oli myymälässä valitsemassa kananmunia. Hän nyrpisteli nenäänsä ja moitti myyjätärtä, miksi munat olivat niin pieniä. Myyjätär kuunteli onnettoman näköisenä rouvan nirsoilua. Niinpä vieressä seisonut Nätti-Jussi lopetti lyhyeen rouvan hienostelun lausahduksella:
- Luuletko sinä, että kana rupeaa perseensä repimään sinun takia ylisuurilla munilla.

Jätkäsakki puntaroi, mitä kaikkea se jätkä kestää. Joku kehui juoneensa puhdasta pirtua litrakaupalla, tentut, illotiinit ja hajuvedet päälle, ja sisukset olivat kestäneet hyvin. Siihen Nätti-Jussi kertoi:
- Tuli minullekin kerran ryypiskeltyä huomaamatta suolahappoa. Huomasin erehdyksen vasta aamulla kun menin kuselle. Routaseen maahan paloi niin suuri ja syvä reikä, että jos olisin liukastunut, niin Nätti olisi ollut mennyttä miestä.

Naaman kairassa oli pappi pitämässä hartaustilaisuutta savottakämpällä. Puheen ja virren jälkeen pappi tiedusteli, onko joukossa ketään joka olisi omakohtaisesti uskomassa. Kämppään levisi pitkä kiusallinen hiljaisuus. Vihdoin Nätti-Jussi lausahti:
- Minä se olen semmoisessa uskossa, että leipä on näläkään hyvää.
Jätkäsakki kerran mietti, mitä kaikkea on sellaisia asioita, jotka ovat syntiä ja väärin. Joku kääntyi Nätti-Jussin puoleen ja kysyi:
- No mikä Nätistä on syntiä ja väärin?
Nätti vastasi:
- Ainakin se, ko joppari mustasta pullosta kynii toiselta jätkältä kymppiä enemmän kuin toiselta.

Ylämaan savotalle hiihtäessään Nätti-Jussi poikkesi erääseen taloon levähtämään.
Talossa oli tavallista uteliaampi emäntä, joka pommitti kysymyksillä:
- Mistä päin se vieras tulee, minne menee ja mistä on kotoisin.
Nätti ei tykännyt tenttaamisesta ja niinpä hän vastasi:
- Olen kotoisin niin läheltä persesilmää, etten kehtaa sanua.
Tämän jälkeen Nätti sai levätä rauhassa.

Rovaniemen Ounaskosken rantapensaikot olivat tunnettuja jätkien juhlimispaikkoja. Siellä jätkä nukahtaessaan tavallisesti menetti lompakkonsa rahoineen hamppareille ja ilotytöille.

Kerran kesänkorvalla myös Nätti-Jussi raskaan juhlimisen jälkeen nukahti rantapensaikkoon. Eipä aikaakaan, kun Nätti heräsi siihen, että hänen taskujaan kaiveltiin. Nätti oli nukkuvinaan ja antoi hampparin touhuta. Sitten Nätti virkkoi:
- Itse en ole taskusitani löytänyt kahteen päivään pennin penniä, vaikka olen ne kääntänyt moneen kertaan nurin. Mutta jos sinä olet sellainen mestari että löydät, saat pitää löytösi kunhan heität minua viinapullon hinnalla.
Mutta hamppari ei jäänyt kuuntelemaan Nätin puheita, vaan lähti karkuun minkä kintuista pääsi.

Nätti-Jussi joutui kerran suureen taloon vävyksi. Isännän kuoltua hänen oli otettava talon ohjakset käsiinsä. Talossa oli satoja hehtaareja komeaa tukkimetsää jonka hän päätti hakkauttaa sileäksi. Joku kylän isännistä ihmetteli sitä ja kysyi Nätiltä, miksi hän hakkauttaa metsän raiskioksi - ja vielä aikana, jolloin puulla on huono hinta. Siihen Nätti vastasi:
- Mitä minä säästän mulukulla tienattua metsää.

Raanujärven kairassa iltapuhteena jätkäsakki ajankuluksi ratkoi arvoituksia. Niinpä eräs jätkä esitti Nätti-Jussille arvoituksen ratkaistavaksi: - Miksi iso sonni aina irvistää työnsä tehtyään.
Nätti vastasi:
- Se haluaa näyttää pikkusonneille miten pahhaa se oli.

Savottahommat olivat ylämaissa pysähdyksissä. Nätti-Jussi savotan avaamista odotellessa ryhtyi Kittilässä haudankaivajaksi, kun sitä hänelle tarjottiin. Kerran hän nukahti kaivamansa haudan pohjalle. Herättyään Nätti rupesi latailemaan piippunysäänsä ja kysäisi:
- Eivätkö muut tupakalle nousekkaan?

Kerran jätkät iltapuhteella taas kehuivat, mitä kaikkia kummallisuuksia oli elämänsä varsiteillä tullut nähtyä. Kun Nätti-Jussin vuoro tuli, hän kertoi:
- Minä kerran olin sellaisessa konsertissa, että soittopelit olivat niin suuria, että mandoliinin kieltäkin näppäilivät lekalla.
- Siittä voitte arvata, että pelit soi ja munat löivät tahtia.

Kämppälain mukaan jätkä voitiin erottaa savotalta ryyppäämisen vuoksi. Nätti-Jussi oli ostanut velaksi hevosen ja ajellut Yläkemijoen latvoille savottaan.
Parin viikon päästä samalle kämpälle osui Nätin kaveri, jolla Rovaniemeltä tullessa oli viinaa. Niin siinä illan kuluessa Nättikin innostui ryyppäilemään kovanlaisesti.
Pahaksi onneksi kämpän puolelle tuli ukkoherra, joka sanoi: - Se on sitten lopputili, laita tukkireet päällekkäin ja lähe savotasta.
Kun Nätti aamulla selvisi, hän mietti mitä tekisi. Kaikki lähisavotat olivat täynnä ja velkahevosta ei passannut jättää rokuliin. Sitten Nätillä leikkasi. Hän hankki hevoselle toisen ajomiehen, meni ukkoherran puheille ja kysäisi:
- Ei kai se ruunalle ole syytä antaa lopputiliä, kun se ei ollut yhtään humalassa.
Niinpä raitis ruuna sai jäädä savotalle töihin.

Matkalla ylämaan savotalle Nätti-Jussi iltamyöhällä poikkesi erääseen taloon ja pyysi yösijaa. Isäntä vastasi, ettei talossa ole ollut tapana pitää kulkumiehiä yötä. Siihen Nätti sanoi:
- Ei tässä sitten muu auta, täytyy tehä Isä-vainaan konsti.
Silloin isäntä pelästyi ja ryhtyi puheitaan perumaan ja sanoi, että eikohän nyt sentään yhdelle miehelle yökortteeri järjesty.
Kun Nätti aamukahvin jälkeen teki lähtöä, uteli isäntä, että minkä konstin vieras olisi illalla tehnyt, jos ei olisi saanut yösijaa. Nätti vastasi:
- Olisin nostanut repun pykälään ja lähtenyt pois.

Syysruskan aikaan oli Nätti-Jussi pöllinteossa Inarin kairassa. Siinä kahvia keitellessä tulille osui viehkeä naisturisti. Tytön aikansa ihasteltua ruskaa Nätti napsautti turistia ja sanoi:
- Kyllä vieras vittu on sitten mulukulle herkkua.

Nätti-Jussi oli ollut Ylitornion puolessa niin huonossa savotassa, että oli kuolla nälkään. Nätti nosti kytkintä ja siirtyi Savukosken kairaan paremman tienestin toivossa. siellä jätkät utelivat, että miten hyvin länsikairassa tienasi.
Nätti ei kehdannut puhua nälkäsavotasta mitään, vaan vastasi:
- No tienasihan siellä vähän. Tullessani vein Rovaniemellä pankkiin rahaa niin paljon, että elleivät samantien olisi toisesta ovesta lainanneet sitä pois, olisivat pankkivirkailijat tukehtuneet rahaläjän alle.

Raanujärven puolessa oli talontytär tulisesti ihastunut Nätti-Jussiin. Tyttö pommitti rakkauskirjeillään Nättiä ylämaan savotalle.
Kun tyttö ei saanut vastausta kirjeisiinsä, hän epäili, ettei Nätti hänestä enää välitä. silloin Nätti kirjoitti:
- Kirjeesi ovat tulleet ja olen syönyt postimerkit, jotka ihanat huulesi ovat kostuttaneet. Siitä voit päätellä rakkauden roihuavan kuumana.

Nätti-Jussi kertoi kerran osuneensa ylämaissa isomman puoleiseen taloon. Päärakennuskin oli niin korkea, kun vesikattoa paikkaamassa ollut mies putosi, niin sille ei käynyt kuinkaan.
- Miten niin, eikö se kuollut, ihmettelivät jätkät. Nätti vastasi:
- Siinäpä se. ennenkuin mies ennätti maahan asti, oli ehtinyt tulla talvi ja sataa sellainen lumikinos, että pehmeään lumeen tupsahtaessa mies selvisi pelkällä säikähdyksellä.

Meltausjokivarren savotalle kerran osui raittiuspuhuja, joka varoitteli jätkiä, että viina ja tupakka ovat hitaasti tappavia myrkkyjä. Siihen Nätti-Jussi tuumasi:
- Eihän tässä mittää kiirettä olekkaa.

Lapissa on aina ollut kansa taipuvainen taikauskoisuuteen ja pelännyt noitien mahtia. Tämän myös Nätti-Jussi huomasi.
Nätti oli toisen jätkän kanssa menossa töitä etsimään ylämaan savotalle, tietysti aivan rahattomana. Matkalla he olivat useasta talosta pyytäneet ruokaa, mutta emännät eivät olleet antaneet, kun heillä ei ollut rahaa millä maksaa.

Viimeisenä hätäratkaisuna Nätti päätti esiintyä noitana. Kun seuraavassa kylässä Nätti näki erään talon savupiipusta nousevan vankan savun hän pyysi kaveriaan salaa kiipeämään katolle ja itse meni sisälle pyytämään emännältä ruokaa. Emäntä ei suostunut ruokaa antamaan. Silloin Nätti sanoi:
- Se on sillä lailla, että ellei ruokaa anneta, uuni heittää vetämästä. Kun emäntä ei ollut kuulevinaankaan uhkausta, niin Nätti karjaisi:
- Savu sisään.
Katolla ollut kaveri silloin tukki repulla piipun pään ja niin savu rupesi purkautumaan pirttiin. Emäntä säikähti ja lupasi heti antaa ruokaa, kun piippu alkaisi taas vetää. sitten Nätti taas huusi:
- Savu ulos.
Ja katso, uuni alkoi taas hyvin vetää. emäntä pani pöytään parasta, mitä talossa oli. Tulipa siihen hetken päästä toinenkin kulkupoika, mutta eivät vain tuntuneet tuntevan toisiaan. Nätti pyysi, että hänellekin annettaisiin ruokaa ja emäntä totteli nöyränä.

Nätti-Jussi tuli Muonion kairassa uuteen savottaan. Eräs jätkä päätti säikyttää Nätin kertomalla:
- Tällä savotalla ovat niin huonot taksat, että täällä kuolee nälkään.
Mutta Nätti ei ollut millänsäkään, vastasi vain rauhallisesti piippunysää tuprutellen:
- En minä ruumiita pelkää.

Nätti-Jussi oli korttipelissä voittanut aikamoisen kasan rahaa. Rovaniemellä Nätti taskust täynnä rahaa poikkesi suureen vaatetusalan liikkeeseen. Myyjätär tuli tiedustelemaan mitä saisi olla. Nätti silmäili pitkiä puku- ja takkirivejä, huiskatti kädellä puoliympyrän ja sanoi:
- Ostan koko liikkeen tyhjäksi ja lisäksi kaulahuivin. Värillä ei ole väliä, kunhan se vaan on nätin punainen.

Sippiin juonut jätkäporukka Rovaniemen markkinoilla tapasi Nätti-Jussin ja kertoi hänelle tukalan tilanteensa. Mitään kamaa ei ollut enää myytävänäkään, sillä kellot ja osa vaatteistakin oli jo vaihdettu viinaan. Nätti vähän mietti ja sanoi:
- Nyt on pojat myytävä sitten pelkkää järkeä.
Sitten Nätti haetutti eräällä jätkällä ison tyhjän puulaatikon ja kirjoitti laatikon laitaan: - TULKAA KATSOMAAN IHMETTÄ 20 MK KERTA.
Pian uteliaista muodostui rei´älle jono ja rahaa tuli. Reiästä ei tietenkään näkynyt muuta kuin pieni palanen isänmaata ja markkinakojuja, mutta petetyksi tullut ei seuraavalle katsojalle kertonut näkemäänsä, vaan antoi vahingon kiertää.

Kerran jätkillä syntyi kova väittely siitä, oliko totta kertomus, että Jeesus Kaanaan häissä oli sananvoimalla muuttanut veden viiniksi.
Sitten Nätti-Jussi kertoi:
- Ihme se oli, mutta kyllä minäkin pystyn veden muuttamaan makiaksi mehuksi.
Siihen jätkät sanoivat, ettei tuo ainakaan ole totta ja pyysivät Nättiä näyttämään ihmeteon, jos pystyy.
Kämpän lähellä oli lähden. Iso sakki jätkiä meni sen äärelle Nätti mukana. Sitten Jussi lehoitti kaikkia kääntymään selin häneen päin siksi aikaa, että hän lukee tarvittavan loitsun. Nätti luki:
- Hokkus pokkus, piliokkus muutu vesi makiaksi mehuksi.
Siinä samalla Nätti pudotti muiden huomaamatta rasiallisen sakariinitabletteja veteen. Sitten hän kehoitti erästä jätkää maistamaan vettä.
- Voi helvetti, se on makiaa ku viini. Maistakaa toisetki, ihmetteli jätkä.

Nätti-Jussi oli onnistunut Savukosken takamailla saamaan eräänä syksynä hyvän pöllipalstan ja tienasi hyvin. Talven tultua hän päätti ryhtyä hevosmieheksi ja osti maalikyläreissullaan hevosen. Nätin ajettua hevosella savotalle, jätkät ihmettelivät Jussin äveriäisyyttä ja kiertelivät ja katselivat hyvää hevosta joka puolelta. Nätti varoitteli jätkiä:
- Älkää menkö kovin likele, se on köyhille vihanen.

Kerran jätkät innostuivat esittämään toivomuksia minkälaisen mallikokin tulisi olla. Useimpien mielestä kokin tuli osata valmistaa kunnon käsitystä ja näköä pitäisi olla kuin metsän ruusulla. Sitten Nätti-Jussi esitti oman toivomuksensa:
- Hyvällä kokilla tulisi olla pitkä selkä ja lyhkäset kädet. Tämä sen takia, ettei kokki ylettyisi raapimaan takapuoltaan.
- Vasemmasta kädestä saisi puuttua myös peukalo, ettei se olisi aina likoamassa keittolautasessa sitä ojennettaessa.

Pirttikosken puolessa huonoon savottaan ja maailman kovuuteen kyllästyneenä eräs jätkä pyysi Nätti-Jussilta tuppivyötä lainaksi hirttäytyäkseen siihen. Nätti irroitti vyön ja sanoi:
- Tuossa vyö sillä ehdolla, että tuot sen heti takasi, kun et enää sitä tartte.

Kolarin järvikylässä oli tunnettu talo, josta sai ostaa pontikkaa. Kerran Nätti-Jussikin poikkesi taloon ja tiedusteli mökinmieheltä kolmesti kirkastettua ainetta.
Mies oli varovainen ja sanoi, ettei hänellä sellaista ole: - Huhuahan se vain on. Siihen Nätti:
- Myy sitä huhua sitten muutama pullo.

Jätkät taas kerran illankuluksi kilpailivat siitä, kuka oli nähnyt aivan erikoista ihmettelyä herättävän asian. Nätti-Jussi kertoi:
- Heräsin yöllä outoon jytinään, kämppä tärisi kuin maanjäristyksessä. Riipasin tulitikun ja näin lutikan naivan isoa kulkuritäitä.
Se oli tosi panoa se.

Rovaniemellä jätkänpatsaan puistossa Nätti-Jussi joutui kerran passintarkastukseen. Nuori poliisi kysyi:
- Onko miehellä passia?
- Mitä pirua minä passilla teen, kun mies on itse paikalla.
- No, missäs te oikein asutte?
- Kuka kesällä missään asuu, vastasi kyselijälle kiusaantuneena Nätti.
Poliisi jatkoi kuulusteluaan: - Mikäs mies te oikein olette?
Siihen Nätti kivahti:
- Minä olen seitsemän kertaa viikossa ilmestyvä Nätti ja kysy ammattiani tuolta jätkänpatsaalta, niin kuulet, helvetin hyvä jätkä.
Passia ei tarvittu ja nuori poliisi poistui paikalta nolona, kun ei ollut Nättiä tuntenut.

Nätti-Jussi joutui tappelun nujakan takia oikeuteen. Tuomari neuvoi Nättiä toistamaan valanteossa kaiken mitä hän edellä lausuu.
Nättiä tämä harmitti. Niinpä hän päätti toistaa santarkasti kaiken muunkin, mitä tuomari oikeudessa sanoi. Lopulta tuomari kyllästyi Nätin matkimiseen ja karjaisi:
- Poliisi, aja tuo mies ulos.
Nätti katsoi tuomaria ja toisti:
- Poliisi, aja tuo mies ulos.

Uittohommissa Kemijoella jätkäsakki kahvitulilla muisteli tilanteita, jossa ei naurattanut.
Kun Nätti-Jussin vuoro tuli, hän muisteli joku kesä sitten sattunutta kiperää tapausta. Nättiä oli lähtenyt ajamaan takaa iso karhu, eikä siinä auttanut muu kuin hypätä jokeen ja lähteä uimaan pakoon.
- Puolivälissä jokea huomasin myös vastakkaisella rannalla ison karhun. Silloin minä aloin nauramaan.
- Kuinka nauramaan niin pahassa pinteessä, ihmettelivät jätkät. Nätti jatkoi:
- Olin lehdestä lukenut tutkimuksesta, että nauru pidentää ikää.

Ounasjokivarren savotalle tuli jätkä, joka osoittautui laiskaksi. Mies söi ruokaporukassa, mutta ei pystynyt omaa osuuttaan maksamaan, koska makasi etupäässä päivät kämpällä ja tienesti jäi näin olemattomaksi.

Jätkäsakki kyllästyi siivellä eläjään ja toimitteli miestä töihin. Mutta jätkä tekeytyi kipeäksi ja rupesi valittamaan umpisuolta. Silloin Nätti-Jussi tempaisi esiin puukon ja sanoi:
- Nostakaa mies pöydälle ja umpisuolen leikkaus alkaa.
Tässä vaiheessa potilas pyörtyi.

Nätti-Jussi oli taas kerran Rovaniemellä juhlimassa. Koskenkorva vei Nätiltä jalat alta ja hän nukahti jätkänpatsaan juurelle lumihankeen. sitten Nätti heräsi hirveään palelemiseen ja siihen, kun iso poliisi oli kumartunut hänen ylitseen, koppasi syliinsä ja lähti kantamaan poliisiautoon. Nätti viritti laulun:
- Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, kun ihana enkeli kotihin vie.

Rovaniemelle oli perustettu ensimmäinen valintamyymälä, jossa jokainen sai itse itseään palvella.
Nätti-Jussi poikkesi myös kerran asioimaan tähän uudenaikaiseen liikkeeseen. Nätti otti hyllystä piimäpurkin, suolaista makkaraa ja leivän ja istahti sitten pakkilaatikon päälle niitä syömään.
Myyjätär katseli oudoksuen toimenpidettä ja kysyi:
- No, mitä ihmettä te nyt teette?
Nätti vastasi vain:
- Itteäni minä tässä vain palavelen.

Pyhän seutuna oli ison perheen mökinmies ollut käymässä kotona. Kämpällä mies kertoi allapäin, että taas oli muija pyöräyttänyt uuden lapsen, vaikka ruokaa ei tahdo riittää entisillekään. Mies kyseli neuvoa, millä lapsien tulon saisi ehkäistyä. Silloin Nätti-Jussi neuvoi:
- Ei siinä sen kummempaa ole, nouset oikialta kyleltä muijan päälle ja puota itsesi vasemmalle eikä välillä saa pysähtyä.

Kerran Nätti-Jussi poikkesi Kittilän kairassa teurastusaikaan taloon ja pyysi saada ostaa kokonaisen lehmänruhon. Isäntä uteliaani kysyi, että mitä se Nätti niin suurellalla lihamäärällä tekee. Nätti vastasi:
- Lupasin russakoille ja lutikoille maalikylästä tullessa tuoda vähän purtavaa. Ja minulla ei ole tapana pettää kavereita.

Se oli sitä aikaa, jolloin kaukaisemmille savotoille asti levinnyt espanjantauti tappoi raavaita jätkiäkin.
Sompion kairan savotalla myös Nätti-Jussi sai tartunnan ja oli kuoleman kielissä. Kun näytti siltä, että loppu oli käsillä, savotan ukkoherra ehdotti Nätille keskustelua papin kanssa, joka sattui olemaan siellä päin hartauksia pitämässä:
- Saisko viinaryypyn. En kehtaa mennä rajan yli selvin päin tuntemattomaan seuraan.

Nätti-Jussin 60-vuotispäiville oli ilmoittautunut suuri määrä maan kuuluja mettäherroja, neuvoksia, ministereitä ja itte presidenttikin oli pyytänyt lupaa tulla onnittelukäynnille.
Nätti-Jussi oli varannut Rovaniemeltä kaikki kapakat Pohjanhovia myöten 60-vuotisjuhlien pitopaikaksi. Nätti oli ostanut erotuksilta muutaman tuhannen ruhoa poronkäsitystarpeiksi ja tilannut junalastin samppanjaa juhlia varten.
Kittilän kairan savotalla merkkipäivän aamuna. Nätti teki kaikessa rauhassa pöllimetsään lähtöä. Jätkät ihmettelivät: - Eikö sinulla tänään pitänyt olla Rovaniemellä se iso juhlavastaanotto? Nätti vastasi:
- Panin Nätin ison karvalakin ottamaan herroja vastaan. Itte vietän merkkipäivän matkoilla.

Nätti-Jussi ei valehdellut koskaan.
Kerran eräs jätkä kertoi saaneensa kaksipäisen lohen.
Nätti-Jussi sanoi
- Mitäs tuo, mutta kun minä olin kerran pyytämässä lohia, niin onkeeni otti myrskylyhty.
- Onhan sitä moni mies vetänyt ongellaan maalle romua, arveli jätkä.
- Mutta kun tässä lyhdyssä paloi vielä tuli, sanoi Nätti-Jussi.
- Tuohan nyt on perhananmoinen vale, sanoi jätkä, Eihän lyhdyssä voi palaa valo, kun se on joessa.
- Jos sinä leikkaat siltä loheltasi pään pois, niin minä puhallan lyhdystä valon, sanoi Nätti-Jussi.

Toisen kerran tuli väitös siitä, kuka oli pohjolan vanhin jätkä. Kukin muisteli, mitä kaikkea oli ehtinyt tapahtua hänen tulonsa jälkeen. Viimein mainitsi Nätti-Jussi:
- Kun minä tulin tänne, oli Kemijokea tehty jo sivu Rovaniemen, mutta Ounasjokea vasta taakoitettiin.

Tämä tapahtui 50-luvulla Lapin kairassa. Jätkäporukka makoili tukkikämpällä tyytyväisenä hyvin syödyn päivällisen jälkeen ja veteli pilli-klubia.
Samassa kämppään palasi kaupunkireissultaan yksi jätkistä, ja alkoi tyhjentää reppuaan kämpän sahalaudasta tehdylle pöydälle.
Repun sisältö oli 15 pulloa viinaa ja yksi näkkileipäpaketti. Kun antimet oli laitettu pöydälle, silmäili Nätti-Jussi tarvikkeita ja virkkoi päätään puistellen: "Et sitten raskinut ostaa enempää viinaa?" 

Jussin varakkuudesta, Jussilla oli rahaa pankissa niin paljon ettei kassaneitit pystyneet pitämään säästökirja ajan tasalla.
Niinpä Jussin kirjaan oli merkitty saldoksi Jussilla paljon.
Kun Jussi kävi välistä ottamassa varoja tarpeisiinsa, yleensä repullisen riihikuivaa, merkkasi kassaneiti kirjaan Jussi otti vähän...

Nätti-Jussi meni taloon ja kysyi yösijaa. Isäntä sanoi, että tuossa pirtin penkillä saa olla.
No, talon tyttö meni yöpuulle ja pieraisi mennessään ovella ja sanoi:
- Tuossa on jätkälle tyyny.
Samoin emäntä nukkumaan mennessään pieraisi ja sanoi:
-Tuossa on jätkälle peitto.
Isäntä myös teki saman ja sanoi:
- Tuossa on jätkälle patja. 

Nätti-Jussi kertoi isolla savotalla ylämaissa kerran olleensa korttipelissä vähän tavallista paremman tuurin: - Voitin niin suuren rahaläjän, että piti kymmenen kuorma-autoa tilata ajamaan rahoja Rovaniemen pankkiin. Pankissa sekosivat rahan laskemisessa. Niinpä pankkikirjaani merkittiin: - Nätillä rahaa eniten. Kun Nätti poikkesi silloin tällöin hakemassa kuorman rahaa, pankkikirjaan tehtiin merkintä: - Nätti otti vähäsen. 

Nätti-Jussi oli kerran autonkuljettajana joukolle upseereita. 
Jossain vaiheessa matkaa muuan herroista kiinnitti huomiota auton 
sivulta kuuluneeseen viuhuvaan ääneen, ja kysyi Nätti-Jussilta, mistä
oikein oli kyse?
Nätti vastasi naama peruslukemilla: 
-Hyvät herrat, ohitimme juuri kiväärinluodin.

Nätti-Jussi oli tunnettu suurentelustaan ja kalajutuistaan. Eräänkin kerran hän istui kyläkuppilassa kertomassa viimeisimmästä kalastusreissustaan. 
- Joo, se oli sillä lailla, että yks kaks se iski kiinni ja se olikin vetoa se! Tuskin uskoin itsekään, miten sain vetää ja löysätä siimaa ja taas kelata... Tuntikausia siinä meni, mutta tulipahan se lopulta pintaan. Se oli sellainen jätti... jaa, mitä ne nyt onkaan? 
- Valas, ehdotti joku irvileuka kuulija.
- E-hei, ei valas! Valas mulla oli syöttinä! 

Kerran Nätti-Jussin vieraaksi lappalaiselle tukkikämpälle saapui kaukainen sukulainen jenkeistä saakka. Vieras puhui aksentilla suomea ja rehenteli ampumataidoillaan, revolveri vyöllänsä. Pyssy oli muuten Colt Peacemaker. 
- Well, minä poika se olen maailman paras pyssymies, You know, rehenteli vieras. Katsopas tuota kärpästä, joka lentelee tuolla katonrajassa. PAM! ja kärpänen hajosi tuusan nuuskaksi kattoon. Did You see, my Suomi-fellow?
- Näytäpäs sitä revolveria vähän minullekin, pyysi Nätti-Jussi. Katsopas sinä nyt tuota toista kärpästä joka lentää tuolla ovensuussa. PAM!
- Well, hahhahhaa! Siellähän se sinun kärpäsesi edelleen lentää, You Know!
- Niin lentää – vaan ei lisäänny!

Yhtenä pakkastalvena Nätti-Jussi oli mennyt pienelle metsälammelle ja hakannut kirveellään jäähän reikiä. niin että vettä nousi jäälle. Sitten hän asetti myrskylyhdyn palamaan keskelle lampea. Aamun koitteessa Jussi näki, että koko lampi oli täynnä tassuistaan kiinni jäätyneitä jäniksiä. Ne näet olivat tulleet tuijottamaan palavaa myrskylyhtyä ja jäätyneet kiinni. Nätti-Jussi haki talosta viikatteen ja niitteli pupuvainaat irti jäästä. Yksin lukien niitä oli 365 kappaletta.

Vielä kovempi pakkanen oli silloin, kun Nätti-Jussi ei yöllä meinannut päästä kuselle: ovi oli kuin ulkoa pönkitetty. Lopulta hän sai rynkytetyksi sen verran rakoa, että pääsi ulos. Pihapolulla näkyi kuun valossa kahta puolta portaille asti keltaisia kaaria, niin kuin viikatteita lumessa pystyssä. Olivat näet muutkin jätkät käyneet yön aikana kusella.

Kerran Nätti-Jussi sairastui, ja häneltä koetettiin kuumetta. Kun kuumemittari suli heti alkuun, niin koetettiin rautakangella, mutta sekin kuumeni niin, että sitä voitiin takoa terävämmäksi. Eihän muuta, nostettiin Jussi auton lavalle, ja samassa lähti auto itsestään käyntiin.

Ajaessaan itse autoa Nätti-Jussi piti joskus pärettä ikkunan sivussa, ja kun päre räpsähteli kilometripylväisiin, niin ääni oli ihan sama kuin jänisräikällä. Kerran oli maaherra Jussin kyydissä Ivalon ja Rovaniemen välillä, ja kun auto vähän hypähti maantierummun kohdalla, maaherra kysyi: "Mikäs siinä oli?" Jussi vastasi: "Ylitimme juuri Kaunispään."

Mutta toisen kerran Rovanientä lähestyessä Nätti-Jussin autosta valot alkoivat himmentyä ja sammuivat viimein kokonaan. Jussi ajoi pimeässä Rovalan jätkäkodille odottamaan, että huoltoaseman paja aamulla aukenisi. Vähän ajan päästä hän huomasi, että samalta suunnalta, mistä hän oli tullut, näkyi valoa. Valot seurasivat tarkoin auton tuloreittiä ja pysähtyivät auton eteen. Siitä vasta selvisi, että autossa ei ollut mitään vikaa. Nätti-Jussi vain oli kiireissään ajanut valoa nopeammin.

Vaikka Nätti-Jussi oli hyvin rauhallinen mies, hän tuon tuostakin joutui tappeluun. Kerran hän kämpälle palatessaan selosti: "Ensin löi jätkä. Sitten löi Nätti. Ja sitten löi kirkon kello."

Toisen kerran hänen piti tappelun jälkeen mennä lääkäriin, muttei mahtunutkaan ovesta sisään etuperin, kun kirves oli lyöty poikittain niskaan. No, Jussi meni kylki edellä, ja lääkäri sanoi: "Ohhoh!" Sitten hän koetti nytkytellä kirvestä irti, mutta se oli niin lujassa, ettei hänen värkeistään ollut apua. Lopulta Nätti-Jussi vähän hermostui ja sanoi: "Haje pokasaha ja sahaa varsi poikki, että voin ainakin kulkea etuperin ja saan lakin kunnolla päähän. Muuten korvat paleltuu."

Nätti-Jussilla oli hyvä sydän. Kerran oli ryyppysakista yksi mies paleltunut kuoliaaksi. Toiset jätkät olivat asiasta pahoillaan ja kyselivät, eikö kukaan osannut mitään kirkollista toimitusta. Nätti otti lakin päästään ja sanoi: "MInä osaan kerätä kolehdin."

Kun kämpässä veisteltiin tyttöjuttuja, niin Nätti-Jussi tunnusti, että kerran tyttöä kotiin saateltua sattui niin, että kotiportilla molemmat vesittelimme. "No kuinkas nyt niin?" ällistelivät toiset. Nätti-Jussi latasi piippunsa, tuprautti pari kertaa, katseli alakuloisesti piisin tuhkkaan ja sanoi: "Joo. Siinä me vesiteltiin. Tyttö itki ja minä kusin.

Kun Nätti-Jussilta kysyttiin, miten hän oli säilynyt poikamiehenä, hän kertoi, että kerran oli ihan vähällä joutua naimisiin, tyttö oli ison talon ainoa tytär. "No mikäs siihen tuli?" halusivat toiset tietää. "Joo, kun se isäntä ei oikein hyväksynyt minua vävyksi ja tyttö ei tykännyt minusta yhtään."

Yhdelle kämppäkokille, ikätytölle Nätti kerran sanoi: "Neiti, minä rakastan teitä." Tyttö kietoi oitis kätensä Nätin kaulaan. Mutta ote irtosi, kun Nätti-Jussi jatkoi: "Minä rakastan maanteitä, rautateitä, metsäteitä ja ihan pikkuisia polkujakin."

Korttejakin Nätti-Jussi rakasti. Kerran hän tuli kavereineen taksilla Rovaniemeltä Sodankylään, ja Kahavetolaista noustessa kumi puhkesi. Kun kuski rupesi korjaamaan sitä, niin jätkät alkoivat kortille ja Nätti pääsi voiton makuun. Kun kuski meinasi jatkaa matkaa, Nätti antoi hänelle kympin ja sanoi: "Korjaa toinen rengas, sekin näyttää heikolta."

Palatessaan kerran kortilta kämppään Nätti-Jussi veti lihavan lompakon taskustaan, pudotti sen varpaalleen ja alkoi hirvittävästi valittaa. Sitten hän ontui petilleen ja jatkoi valitustaan pitkän aikaa.

Jossakin talossa emäntä ei ollut antanut rahattomalle Nätti-Jussille ruokaa. Tilin saatuaan Nätti sulloi reppunsa täyteen paperia, rypisteli saamansa setelit repun suulle ja hiihti sitten emännän pakeille. Sisällä hän pyysi ensi töikseen puntaria. Kun emäntä ihmetteli, mihin sitä tarvittiin, Nätti kiepautti repun selästään ja sanoi: "Katsoisin vain, paljonko menee kuivia satasia kiloon."

Toiset jätkät kyselivät, miksi Nätti-Jussi mentyään kotikylässä käymään tuli melkein heti takaisin. Jussi selitti: "Miten siellä viihtyy, missä ei ole rahaa. Siellä vain yksi viitonen kiersi mieheltä miehelle, ja sekin oli minun tuomani.

"Äkkiä tuukit pöytään ja neuvokset pirttiin!" huusi muuan ison talon emäntä, kun näki ikkunasta, että Nätti-Jussi oli tulossa. Talossa oli metsäneuvoksia ja muita neuvojia vieraina, mutta heti piti kammari tyhjentää Jussia varten.

Silloin kun Nätti-Jussi käveli matkoillaan Rooman katuja, joku sanoi hänen takanaan:
- Onkos siinä tosiaan itse Nätti-Jussi?
No siinä oli paavi Nätin takana. Vaihdettiin kuulumisia, ja Nätti-Jussi harmitteli, että teatterissa olivat kaikki liput lopussa.
- Tule illalla aitiooni, virkkoi paavi.
Tuskin olivat paavi ja Jussi päässeet paikoilleen, kun myös Hitleri ja Mussoliini menivät yhdessä Mussoliinin aitioon. Nätti-Jussi huomasi, että Hitleri tämän tästä vilkuili paavin aitioon. Sitten hän kumartui Mussoliinin puoleen ja kuiskasi:
- Kuules, Benito, kuka se on tuo mies, joka istuu Nätin vieressä?

Nätti-Jussi sattui matkoillaan kerran Laihialle.
Pääraitilla mennä vonklusi Jussin edellä laiha emäntä, joka päästeli pikku pierunturauksia.
Nätti suivaantui, koukkasi eteen ja pärryytti puhelintolppien välin mittaisen voimapierun ja älähti naiselle: "Pätkippä nuukailija tämäkin!" 

Lauantai-iltapäivä Rovaniemen lähellä Kursungin kämpällä.
Jätkät vaihtavat puhtaampaa kampetta päälle ja asettuvat odottamaan taksia.
Nätti-Jussi makaa peskallaan eikä osoita merkkiäkään kylille lähdöstä.
Rampsu-Keränen kysäisee:"No, Nätti ! Etkö meinovakkaa kylille juopottelemmaan ja naesiin?"
Nätti: "Jätän välliin. Viimme pyhäaamuna kun Lainaan rannasta sammuksista heräsin, oli mulla kummassai kainalossa kuolijaaksi tukehtunu polliisi." 
Kerran Pohjanhovissa, tarjoilija kieltäytyi tuomasta Nätti - Jussille lisää juomia, epäili ettei Nätillä ole millä maksaa.
Nätti siitä suuttui, hyppäsi pystyyn ja sanoi kavereille:
- Nyt pojat tästä kapakasta mennään.
Sitten Nätti otti pöydän alta jalkojen välistä ison repun, joka oli täynnä satamarkkasia.
-         Lavon näistä satasista kulkutien, ettei kapakan lattioita tartte kulutta.

Nätti - Jussi tuli Tornioon ja ajatteli poiketa myös Haaparannalla. Siellä oli kaupunki liputettuna. Nätti kysyi:
- Mitä se Haaparanta nyt juhlii?
Nätille vastattiin:
- Suomesta pitäisi aivan näillä minuuteilla tulla Nätti - Jussi kaupunkiin.

Nätti - Jussi joutui kerran Naarmankairassa kovaan tappeluun. - Eikös vain se jätkä lyönyt kirveen kahvaa myöten päähäni.
Silloin tuli Nätillä kiiru Sodankylän kunnanlääkärin puheille. Mutta lääkäri ei uskaltanut ruvet poistamaan kirvestä, vaan määräsi kiireesti Lapin lääninsairaalaan. Siihen minä sanoin:
- Eikö nyt tohtori voisi edes tuon kirveenvarren sahata poikki, että saan lakin päähäni ja kehtaan istua linja-autossa Rovaniemelle.

Naarmankairassa oli eräs jätkä kuulu kovan löylymiehen maineesta. Nätti - Jussi osui savotalle ja mies haastoi myös Nätin kilpasille.
Niin sauna lämmitettiin tosi kuumaksi. Jätkä heitteli löylyä, kuumuus oli tavaton, ainakin 300 astetta. Sitten mies hyppäsi pois lauteilta ja tokaisi:
- Ei siellä pirukaan voi enää olla, sitä palaa.
Nätti vain hoputti miestä:
- Heitähän löylyä. Nyt sain vasta hien pintaan!

Pikku-Kalle katseli telkkaristaan Euroopan Cupin loppuottelua, kun äiti tuli komentelemaan:
-Ja nyt heti sänkyyn siitä ja luet iltarukouksesi.
Kalle tuijotti television kuvaruutua kuin hypnoosissa ja huokaisi:
-Kuinkahan kyttyrää Jumala tykkää, kun sitä häiritään kesken näin jännän matsin?

-Kuinka tästä pääsee nopeimmin sairaalaan, vanha kiltti täti kysyi Pikku-Kallelta linja-autossa.
-Hypätkää ulos tuossa seuraavan mutkan kohdalla, neuvoi Kalle.
-Siinäkö se sairaala on?
-Ei, mutta kyllä joku varmaan tulee ja korjaa teidät siitä perille.

-Meidän äiti muistuttaa puoliksi koiraa ja puoliksi arkeologia, Kalle paljasti Villelle.
-Miten niin?
-No jos se ei hauku niin sitten se kaivelee menneitä.

-Liisa, miksi aina vastaat minun kysymykseeni kysymyksellä, Kalle marmatti.
-Ihanko totta? Teenkö minä tosiaan niin?

-Isä, Pikku-Kalle kiljui ruuhkabussissa. -Mulla on kamala pissa hätä.
-Älä poika yritä kusettaa mua, isä vastasi rauhallisesti.

Kallen isoveli perusti asianajotoimiston. Kun ensimmäinen asiakas saapui, Kallen veli ilmoitti, että kysymyksiin vastaamiset maksavat sitten tuhat markkaa kappaleelta.
-Eiköhän tuo ole vähän liian kallista, asiakas ihmetteli.
-Onhan se. Mikä olikaan seuraava kysymyksenne?

Kuinka usein bussi pysähtyy tällä pysäkillä? vanha täti kysyi Pikku-Kallelta linja-autossa.
-Vain kerran. Sitten se jatkaa matkaa.

-Kiitos kiltti täti, että toit minulle tällaisen lelun, Pikku-Kalle sanoi kohteliaasti.
-No lapsi kulta, eihän siinä ole mitään kiittämistä.
-Samaa mieltä minäkin olen, mutta äiti käski kiittää.

Pikku-Kalle oli saanut joululahjaksi rummut. Hän oli niistä tietysti hyvin ylpeä ja kerskui kavereilleen.
-Uskotteko muuten, että nämä ihmerummut pystyvät kertomaan kellonajankin?
-No ei varmaan uskota, kaverit totesivat.
Kallen ei auttanut muu kuin istahtaa rumpujen taakse, ja pian alkoi jumalaton meteli. Samassa yläkerrasta koputettiin täysillä kattoon, ja römeä miesääni kiljaisi:
-Hiljaa! Kello on puoli yksi yöllä!

Pikku-Kalle oli päässyt vanhempiensa kanssa ravintolaan syömään. Annokset olivat niin mahtavia, että jokaiselle jäi jotakin lautaselle. Äiti, joka oli kovin nuuka, ilmoitti tarjoilialle:
-Voisitteko tuoda minulle muovipussin, niin voisimme viedä ruuantähteet koirallemme?
-Jippii, Kalle hihkaisi. -Mä saan koiran!

Kerran kullankaivaja, aina kullankaivaja

Kullankaivaja kuoli ja tuli taivaanportille. Pyhä Pietari oli tapansa mukaan vastassa ja kyseli: "Mitäpä olet tehnyt elämäsi aikana?" Mies ilmoitti ammattinsa, johon Pietari totesi: "Täällä on jo liikaakin kaivosmiehiä, joten sinä kuuluut alakertaan."
"Saanko jäädä taivaaseen, jos saan toimitetuksi ne muut täältä tiehensä?" kullankaivaja kysyi.
Hetken harkittuaan Pietari suostui. Päästyään taivaaseen mies kuljeskeli aikansa, kunnes tapasi pari tuttua kullankaivajaa. Hän supatti heille, että helvetistä oli kuulema löydetty kultaesiintymä. Pian olivatkin kaikki kullankaivajat häipyneet taivaasta.
Vähän myöhemmin kullankaivaja pyysi kuitenkin Pietarilta poistumislupaa: "Vaikka laskinkin itse sen huhun liikkeelle, siinä saattaa silti olla perää!"

Kaksi keski-ikäistä kullankaivajaa jutteli. Toinen sanoi:
- Ville, eikö sinulla ole kohta hääpäivä, vai oliko? 
- Jep. Suuri sellainen. 20 vuotta naimisissa.
- Vau,mitä aiot antaa vaimollesi hääpäivälahjaksi? Sen täytyy olla jotain hyvin erikoista.
- Jep. Me lähdemme Grönlandiin.
- Vau, todella hieno lahja. Se tulee olemaan kova veto. Entä mitä aiot tehdä teidän 25 vuotishääpäivänänne?
- Menen hakemaan hänet takaisin.

Inarin vanhoissa metsissä oli alkanut metsätyöt. Luonnonsuojelijat asiasta kuultuaan kiirehtivät paikalle ja kiipesivät puihin estääkseen työt. Yhden tytön voimat ehtyivät ja hän valui puunrunkoa myöten alas jolloin tikku meni pimppiin! Huuto oli kova siispä toiset luonnonsuojelijat lähtivät tyttöä viemään Inarin terveyskeskukseen. Potilas pääsi lääkärin luo ja lääkäri tutki tapauksen. "Onpas käynyt ikävästi" totesi lääkäri ja lupasi palata takaisin hetken kuluttua. Aika kului ja kului ja tyttö makasi tuskissaan hoitopöydällä. Viimein lääkäri palasi ja poisti tikun jolloin kipu helpotti. Sitten tyttö rupesi tivaamaan lääkäriltä miksi siinä kesti niin kauan? "Kyllä sinun luonnonsuojelijana pitäisi tietää, että lahopuun poisto virkistysalueelta vaatii Ympäristöministeriön luvan", vastasi lääkäri

Etelän mies oli lomamatkalla Lapissa. 
Iltanuotiolla hän kysäisi oppaalta: 
- Kuulehan Aslak, onkos se poron tavara samanlaista kuin naisella? 
- En mie tiiä. Kyshy Jouniltha, se on saanu naistha!

Kullankaivaja oli löytänyt kultaa ja mitenkäs muuten hän voisi juhlistaa sitä, kun menemälle paikalliseen baariin kupille! Kullan kaivaja saapui baariin ja huomasi kyltin, jossa luki: "Miehyys kokeen läpäisseelle VUODEN ilmaiset juomat"  Kullankaivaja kiinnostui heti ja tiedusteli baarimikolta, että mitä tuo koe sisälsi. 
Baarimikko napautti pöydälle litran kossupullon. 
"Sinun pitää juoda tämä yhdellä huikalla, mentävä sitten takapihalle ja vedettävä vihaiselta mäyrältä kipeä hammas irti ja lopuksi mentävä yläkertaan ja rakasteltava 80vuotta vanhan neidon kanssa. 
Kullankaivaja jätti suosiolla väliin, mutta kun hän oli parikymmentä lasia kulauttanut kurkkuunsa, kullankaivaja hoippui baaritiskille ja sammalsi. 
"Annash she she putelo, nhiin pannaah she thesti käytänthöön" 
Baari mikko pamautti kossupullon pöytään ja kullan kaivaja huikkasi sen ihme kyllä yhdellä kulauksella alas!! Nyt kaksi kertaa pahemmin juopunut kullankaivaja lähti hipuen kohti takapihan ovea. 
Kaikki kuuntelivat. Takapihalta kuului, kun mäyrä alkoi sihisemään vihaisesti ja kohta alkoi kauhea meteli. Mies parkui, mäyrä rääkyi ja kiljui. Se loppui yhtä nopeasti, kuin oli alkanut. 
Kullan kaivaja ilmestyi ovelle. 
Hänen vaatteensa olivat aivan riekaleina ja hän oli verinaarmuilla kokomies. Kullankaivaja huudahti. 
"Misshäs on se vanha nainen, jolta piti hammas repiä???!!!"

Kolme kullankaivajaa joutuivat Pyhän Pietarin jututtamaksi taivaan portilla.
Pietari kysyy ensimmäiseltä: 
- Kuinka monta kertaa olet pettänyt vaimoasi?
- Kahdeksan kertaa, vastaa mies.
- Rangaistukseksi saat pelkän invamopon kulkuvälineeksesi täällä taivaassa, sanoo Pietari.
Pietari kysyy saman kysymyksen myös toiselta kullankaivajalta ja saa vastaukseksi "Vain kahdesti". 
- Kaksi kertaakin on liikaa" sanoo Pietari, -sinä saat käyttöösi vain Ford Escortin. 
Viimeiseltä kullankaivajalta kysytään sama kysymys.
- En kertaakaan, tämä vastaa ylpeänä.
- Olet elänyt elämäsi hyvin ja saat palkkioksi tämän Ferrarin, sanoo Pietari.
Mutta kun hän kääntyy antamaan miehelle auton avaimia niin hän näkee tämän itkevän surkeana.
- Miksi sinä itket, poikani? ihmettelee Pietari.
- Vaimoni meni tästä juuri ohi rullaluistimilla

Australialaiseen ilotaloon tuli kullankaivaja joka kertoi olleensa vuosikaudet erämaassa kultaa kaivamassa, maksoi kultakimpaleella ja tokaisi,"Huora" - "Löytyy, sanoi emäntä, "tänne toisen kerroksen huoneeseen, olkaa hyvä, tyttö tulee tuota pikaa". 
Kun sitten tyttö tuli huoneeseen hän ihmetteli kovin kun kaikki huonekalut mies oli heittänyt ikkunasta ulos ja viimeisenä oli sänky menossa ikkunasta. 
"Jos se on samanlaista kuin kengurun kanssa niin siinä tarvitaan pirusti tilaa" selitti kullankaivaja

Kullankaivaja lähti valtaukselta kaupunkiin viinakauppaan, mutta tuli matkalla katumapäälle ja alkoi empiä. Hän päätti ratkaista asian heittämällä lakkinsa ilmaan. Mikäli lakin pudottua maahan sen lippa osoittaa valtaukselle, hän palaa takaisin, jos se osoittaa kaupunkiin, hän jatkaa matkaansa. Mies heitti lakin, ja lippa osoitti mökille, heitti toisen, kolmannen ja neljännenkin kerran samoin tuloksin. Kun lippa viidennellä kerralla osoitti kaupunkiin, Kullankaivaja tuumi: 
- Ei tässä mikään auta, viinakauppaan sitä on mentävä.

Vasta vihitty kullankaivaja oli häämatkalla ja opetteli tuntemaan toistaan juurta jaksaen. He makoilivat sängyllä selkäpiitä järisyttävän aktin jälkeen ja mies alkoi neuvoa vaimoa vastaisen varalta.
- Kulta, joka kerta kun haluat seksiä, niin vetäiset vain penistäni kerran edestakaisin merkiksi.
- Entäs jos en halua seksiä?
- Silloin riittää, kun vetäiset edestakaisin sata kertaa. 

Aviopari oli ollut naimisissa 50 vuotta. He istuivat aamiaisella ja vanha herra sanoi vaimolleen:
- "Ajattele kultaseni, olemme olleet 50 vuotta naimisissa."
- "Niin", vaimo vastasi. "Päivälleen viisikymmentä vuotta sitten istuimme tämän saman pöydän ääressä aamiaisella."
- "Hmmm...", vanha mies sanoi. "Istuimme luultavasti tässä alasti viisikymmentä vuotta sitten."
- "No", vanha rouva liverteli. "Pitäisiköhän meidän...?"
Pari riisui vaatteensa ja he istuivat pöydän ääreen. He istuivat siinä muutaman minuutin ja kikattelivat kuin teini-ikäiset, kunnes vaimo kuiskasi:
- "Tunnen saman poltteen nänneissäni kuin 50 vuotta sitten."
- "Ei ihme!", mies vastasi. "Toinen nännisi on kahvikupissa ja toinen puurolautasessa!"

Viagran vahvuusluokat    
Viagra light
-näyttää hyvältä uimarannalla housujen pullistellessa
Viagra normal
- toimii normaaliin tapaan naisten kanssa
Viagra super
- toimii myös kotona

Mitä kullankaivajan ihannevaimo sanoo miehelleen. 
a. Sinä olet niin seksikäs krapulassa. 
b. Loistopieru! Päästäpä toinen! 
c. Mieluummin kaivan kultaa sinun kanssa ja juon olutta, kuin menen 
shoppailemaan. 
d. Eiköhän tilata Jallu! 
e. Mennään kuule ostoskeskukseen, niin voit ihailla naisten takapuolia. 
f. Kulta - uuden naapurin tytär ottaa taas aurinkoa, tule katsomaan. 
g. Tee minulle palvelus - unohda se typerä ystävänpäiväkortti ja osta 
itsellesi pari golfmailaa. 
h. Kyllähän minä ymmärrän, hääpäivämme tulee joka vuosi, mene vain poikien 
kanssa metsästämään, se vähentää stressiä. 
i. En kyllä suostu suuseksiin ellet laske koko lastia kurkkuuni. 
j. Vai haluaisit harrastaa seksiä minun ja minun seksikkään kaverini 
kanssa, kyllä se sopii. 
k. Kyllä minä maksan. 
l. En minä tarvitse uusia vaatteita, minulla on niitä vaikka kuinka paljon 
ennestään. 
m. Vaihdoin juuri meidän autosta pakoputken ja kaikki hihnat sekä öljyt. 
n. Ei sinun tarvitse tulla katsomaan minun sukulaisiani, menen yksin. 
o. Minä ymmärrän! Ei tarvitse selittää. 
p. Minä osaan. 
q. Olitpa myöhään ulkona kavereiden kanssa... Hyvä, että sinulla on hauskaa 
tekemistä. 
r. Kyllä naisenpaikka on kotona, sano sinä ukko mitä haluat. 
s. Katso mitä toin kaupasta..uusin Sarah Youngin Pornovideo! 
t. Juo vaan... Avaanko sinulle kaljapullon vai teenkö kossusta siivun?

Kaksi kullankaivajaa keskusteli seksielämästään kaljatuopin ääressä. 
- teettekö te vaimosi kanssa sitä koskaan koirien lailla? toinen tiedusteli kumppaniltaan. 
- tavallaan... vaimo tykkää temppuilla kuin koira. 
- oho! toinen puuskahti. - kuulostaa kipeältä! 
- no jaa, kaveri vastasi. - minä istun ja kerjään ja hän kierähtää ympäri ja leikkii kuollutta.

Kullankaivaja ja Etelän mies kinastelevat pubissa siitä, kumpi pystyisi naimaan useimpia kertoja yhden yön aikana. miehet päättävät selvittää jutun paikallisessa bordellissa, jossa molemmilla olisi todistaja teoilleen. yksissä tuumin he astelevat ilotaloon, valitsevat parinsa ja menevät kumpikin huoneisiinsa. Etelän mies ryhtyy innoissaan hommiin ja kun ensimmäinen laaki on tullut, hän vetäisee seinään liidulla viivan ja nukahtaa. kun hän herää, hän jatkaa naimista hieman lievemmällä innolla ja kun varvi on ohi, hän vetäisee taas viivan seinään ja nukahtaa. parin tunnin päästä Etelän mies havahtuu taas ja jatkaa hommia, nyt jo puoliväkisin. viimeisillä voimillaan hän jaksaa juuri vetäistä kolmannen viivan seinään, jonka jälkeen hän nukkuu koko loppuyön. aamulla Kullankaivaja tulee Etelän miehen huoneeseen katsomaan, mitä kaveri on saanut aikaan. hän vilkaisee seinään ja huudahtaa pettyneenä: 
- satayksitoista! paskat! voitit minut kolmella

Vaimo miehelle:
-Muistatko sen viimesyksyisen metsästysretkesi?
-Kyllä. Miten niin, mies vastasi.
-Eräs niistä hirvistä soitti ja ilmoitti että sinulle on syntynyt vasa.
 
Kullankaivaja meni hääyönä hotelliin. Morsian soitti seuraavana aamuna huonepalveluun ja tilasi itselleen kinkkua ja munia ja sulhaselleen porkkanoita.
- Eikö sulholle muuta? kysyi tarjoilija.
- Ei nyt, sanoi morsian, - tarkistan josko hän syökin kuin kani...

 Nainen ja mies istuivat olohuoneessa ja mies tokaisi vitsillä:
- Sitten kun sinä kuolet, minä kaiverrutan sinun hautakiveesi tekstin "tässä makaa vaimoni, kylmänä niinkuin aina."
Vaimo tästä närkästyi ja tokaisi miehelleen:
-Sitten kun sinä kuolet, niin minä kaiverrutan sinun hautakiveesi että "tässä makaa mieheni, jäykkänä vihdoinkin."

 Joutuipa aikanaan ilotyttökin vanhainkotiin. Kovin oli meno tuossa paikassa rauhallista, joten tahtoi vauhdikkaampaan elämäntyyliin tottunut ilolintu kerrassaan kyllästyä. Eräänä päivänä hän säntäsi miesten tupakkahuoneeseen ja huudahti:
- Se, joka arvaa mitä minulla on tämän aamutakkini taskussa, saa viettää yön minun kanssani!
- Kirahvi! huudahti eräs papparainen.
- Nyt arvasit kyllä niin lähelle, että olkoon menneeksi.

 Kullankaivaja tuli kotiin ja kysyi vaimolta, miksi koira haukkuu ja murisee? Sinua kultaseni, koira ei tunne, kun tulet näin aikaisin kotiin ja vesiselvänä.

 Hyvä seksi on sitä, kun nainen ratsastaa illalla ylväänä kuin Mannerheim ja astelee aamulla kuin Ahtisaari

 Touhun alettua tyttö kiitteli, että kyllä tuntuu suurta olevan. Hetken kuluttua mies tiedusteli, että mistä päin Lappia neiti olikaan kotoisin.

Aviopari oli koko naimisissa oloaikansa suorittanut yhdyntänsä samalla tavalla, perinteistä "lähetyssaarnaaja-asentoa" käyttäen. Eräänä iltana mies ehdotti:
- Kuule Pirkko, meidän sukupuolielämämme on alkanut käydä vähän yksitoikkoiseksi. Eiköhän kokeiltaisi välillä samaa tapaa kuin koirat kadulta...
- Kokeillaan vaan, mutta; mennään johonkin toiseen kaupunginosaan missä meitä ei tunneta.

 *Skenaario 1:*
Tulet kotiin kello 05:38 kostean illan päätteeksi. Hiivit varovasti  ovesta sisään ja suljet sen äänettömästi. Riisut kengät sytyttämättä  valoja.
Menet sukkasillasi keittiöön, avaat jääkaapin oven äänettömästi ja juot vähän tuoremehua, jotta pahimmat huurut häipyisivät ja nestetasapaino palautuisi.
Hiivit kylpyhuoneeseen ja tipautat hanasta varovasti muutaman tipan vettä hammasharjaan. Et kurlaa, mutta huuhtelet varovasti ja syljet varovasti.
Kuset äänettömästi, etkä edes huuhtele. Riisuudut olohuoneen  puolella, ryömit viimeiset metrit sänkyyn ja ujutat itsesi peittojen alle.
 Mitä tapahtuukaan?  Vaimohan siellä istuu täysin valveilla suunpielet vaahdossa ja  huutaa:
*'MISSÄS HELVETISSÄ SITÄ OLLAAN OLTU?'*

 *Skenaario 2:*
Jos sitä vastoin horjut kotiin samalla kellonlyömällä ja yrität saada avainta ulko-oven lukkoon kiroilemalla ja huutamalla niin kauan, että herätät naapurin koirineen.
Saatuasi oven lopulta auki pamautat sen kiinni raamit raikuen.  Törmäät eteisessä vaatetelineeseen tuskanhuutojen saattelemana hakaten nyrkeillä seiniä.
Talsit keittiöön. Avaat jääkaapin oven tiputellen erinäisiä tölkkejä ja purkkeja lattialle. Juot suoraan maitopurkista ja röyhtäiset niin, että ikkunat tärisevät.
Ryntäät kylpyhuoneeseen ja kuset lorottamalla. Huuhtelet varmuuden vuoksi kahdesti. Harjaat hampaasi hana täysillä. Kurlaat ja laulat samaan aikaan.
Hoipertelet seinistä tukea ottaen matkalla makuuhuoneeseen. Rämäytät oven auki ja huudat: *'NYT NAIDAAN!!!!'*
Mitä tapahtuukaan? Vaimo nukkuu kuin tukki -* takuuvarmasti.*
 
Savolaispoika pääsi saatille, ja lähti viemään tyttöä pyörällänsä. Poika kysyi tytöltä:
- No, onkos sitä neitillä pyöree?
Tyttö punastuu ja sanoo:
- Ehei, miulla on soikee...

- Ei paljon naarata, sanoi savolaismies kun anoppi jäihin hukkui.

Nettikirouksia:

- paljastukoon paras nettikaverisi savolaiseksi/neekeriksi
- löytäköön vaimosi rakastajattarellesi lähettämäsi sähköpostiviestit
- vieköön ulosottomies tietokoneesi
- löytäköön Tv-lupatarkastaja koneestasi WinTv:n
- kaatukoon koneesi esitellessäsi Internettia sukulaisillesi
- hukkukoon varmuuskopiosi

Mitä savolainen haluaa ostaessaan kompuramokkoo?
- No tietysti Presidentti-kahvia.

Mikä on savolaisten vaakunalintu? - huarapääsky.

Kolme laihialaista oli junamatkalla ja he olivat joutuneet ostamaan liput. Niinpä he ihmettelivät vastapäätä istuvia kolmea savolaismiestä joilla oli vain yksi lippu. Mitenkähän he aikovat selvitä, laihialaiset tuumi.
Konduktöörin saapuessa vaunuun säntäsivät kaikki kolme savolaisukkoa vaunun vessaan. Konduktööri koputti vessan ovelle ja pyysi:
- Matkalippu, olkaa hyvä. Ja lippu ojennettiin oven alta.
Paluumatkalla laihialaiset päättivät käyttää samaa keinoa, mutta hämmästys oli taasen suuri kun savolaisukoilla ei ollut ollenkaan matkalippua. Tuosta he eivät selviä, laihialaiset tuumivat.
Kun konduktööri saapui vaunuun, laihialaiset säntäsivät vessaan. Hetken päästä savolaiset lähtivät ryntäämään seuraavan vaunun vessaan, mutta yksi heistä pysähtyi vessan kohdalle, jossa laihialaiset olivat, koputti ovelle ja sanoi:
- Matkaliput, olkaa hyvä.


Mitä yhteistä on ruotsalaisella ja savolaisella työttömällä???
- Molemmat etsii "hommoo"...

Savolainen kannibaali söi ruotsalaista todeten:
- Kovvoo hommoo.

Savolaismies oli kaupunkireissulla Helsingissä ja illalla rupes tekeen mieli naista. Hän pistäytyi paikalliseen ilotaloon Vaasankadulle. Käveltyään ovesta sisään hän jäi silmäilemään hinnastoa.. onpa kallista mutta listan alareunasta löytyi pienellä tekstillä; nainen ja olut 25,-. Taidan ottaa tuon... Naisen kanssa sitten kammariin. Nainen avas jääkaapin ja sanoi, että mulla ei sitten ole vaginaa..
- Jaa, sanoi savolaismies, mulle kyllä käy toi budwaiserkin.

Tohtori kysyy savolaiselta potilaaltaan:
-Onko Tirronen nainut?
-Oon mie pari kertoo törräyttänyt.

Mitä sanoi savolaismies, kun oli anoppi putosi veneestä järveen? - Nyt ei naarata.

Nyt ei kyllä naarata tuumi savolaisukko kun eukko hukku.

Savolainen paparazzi haastattelee Jeltsinin pariskuntaa heidän ollessaan vierailulla Suomessa tänä keväänä:
"Oottako työ se Boris?"
"Da, da. Kyllä, kyllä, Boris olen!"
Toimittaja kääntyy Nainaan päin ja kysyy:
"Oottako työ Naena?" 
Siihen Boris: "Da, da! Kyllä, kyllä, useasti!"

Mitä yhteistä on Savon Sellulla ja savolaisella poikamiehellä?
- Iliman pilluu.

Savolaisukko oli saanut töitä helsinkiläisestä nakkikioskista. Heti ensimmäisenä työpäivänä ukko pisti ikkunaan kyltin:
"Savolaisia emme palvele".
Seuraavana päivänä muuan toinen savolainen käveli ohi ja kysyi tietysti vihastuneena makkaranmyyjältä, miksi tämä ei myynyt savolaisille, jolloin tämä vastasi:
"Se on kuule siks, velj, että tääl Helesingissä on nii heleskutin huonoo makkaroo"!

Kaks piikoo kävelj saanan ohi jossa renki lämmittel saunoo. 
- Hallookkone tytöt kylppee?, huusi savolaisisäntä johon piijat takas:
- ee aanaakkaa sellaselta joka ei ossoo ärrää sannoo.

Mitä yhteistä on ruotsalaisella poikkeavalla ja savolaisella työttömällä? - Eivät pelkää hommoo. Uskaltavat vaikka vieressä nukkua.

Miksi Belgiassa on pedofiilejä ja Suomessa savolaisia? - Belgialaiset saivat valita ensin.

Mikä näistä ei kuulu joukkoon: pankinjohtaja, säätieteilijä, savolainen maalaisisäntä ja Neiti Aika? - Neiti Aika. Hänen puheisiinsa voi luottaa.

Porin poika tuli kotipuolestaan Savoon. Täällä hän totesi savolaistytöt paljon rintavammiksi kuin kotipuolen neitoset. Kerran tansseissa hän kysyi daamiltaan: - Mikähän siinä on salaisuutena, kun täällä naisten muodot ovat komeammat kuin Satakunnassa. Savolaisneitonen kohautti olkiaan ja sanoi: - Ei siinnä ou mittään salassutta. Se johtuu puristelusta ja kokkelpiimän juonnista.

Virolainen, karjalainen ja savolainen olivat metsästämässä afrikassa. Ensin palasi leiriin virolainen. Hän sanoi saaneensa saaliikseen seepran ja kanin. Sitten palasi karjalainen. Hän oli saanut kolme antilooppia. Lopulta palasi savolainen. Hän sanoi saaneensa 8 notmiitä. Toiset kysyivät,mitä ihmeen notmiitä? Savolainen kertoi että kun hän oli ampunut niitä,ne olivat juosseet pensaasta toiseen ja huutaneet: Not Me!,Not Me!

Mistä tietää, että savolaiset ovat hyvin eteviä liikemiehiä? - He ovat nauraneet monet hyvät naurut laihialaisten kustannuksella.

Savolainen meni hienostoravintolaan: Ukko: Hei, tarjoelijavosu! Tuokee Koskenkorvoo! Tarjoilija: Tuonko sen ehkä kolalla? Ukko: No tuokee vaekka lumilapiolla, kuhan tulloo noppeesti!

Savolais-eukko lähetti poikansa ostamaan Kanna nimistä kukkaa. Poika meni kukkakauppaan ja kysyi että Oeskos Kannoo? Myyjä suuttui ja sanoi Ei tämä mikään kanala ole! Poika ihmetteli ja sanoi: - Ei ku minä sitä kukkoo!

Mitä eroa on vessapaperilla ja savolaisella? - Savolainen on yksinkertainen.

Savolaisvarpunen eksyi muuttoreissullaan pääkaupunkiin ja istahti lehmuksen oksalle puistossa. Viereen istahti paikallinen varpunen ja tuumasi "Titityy.." Siihen hetken hiljaisuuden jälkeen savolaisvarpunen että "Titipä hyvinnii tyy"

Savolaisukko matkusti junassa ja vastapäätä istui hienon näköinen rouvahenkilö. Savolaisukko yritti tapansa mukaan herättää keskustelua ja kysäisi rouvalta: - Mistees se roova on kotosin? Rouva ei katsonut aiheelliseksi maalaisille vastata... siispä savolainen kysyy uudestaan: - Nii että mistee työ outta lähtösin? Rouva ei vastaa vieläkään, joten savolainen korottaa ääntään ja kysyy vielä kerran: - Että mistee se on roova kotosin? Viimein rouva vastaa vastahakoisesti: -Tuoltahan minä Keski-Suomesta Johon savolainen kommentoi: - No johan minä arvasin, ettei tuommonen rellukka reonalla pysyskään.

Savolainen oli tullut Helsinkiin ja istuskeli hienossa ravintolassa. Hän kutsui tarjoilijan luokseen ja pyysi apua illallisseuran valinnassa. Kohta savolaisen ympärillä olikin kolme kaunista nuorta neitokaista. Savolainen tarjosi kaikille illallisen. Myöhemmin illalla savolainen siirtyi yhden seuralaisensa kanssa jatkoille savolaisen hotellihuoneeseen. Savolainen tarjosi viiniä ja muuta hyvää. Myöhemmin suhde oli virinnyt jo niin pitkälle että alettiin siirtyä sängyn puolelle. Juuri huippukohdassa savolainen pysäytti rytmikkään liikkeensä. Tyttö kysyi että mikä tuli. Savolainen kysäisi... eihän sinulla ole aidsia tai klamydiaa jne jne.. Tyttö närkästyneenä vastasi: -ei, kuinka niin... Epäilin vain kun viimeksi Savossa tyttö kertoi sen vasta yhdynnän jälkeen.

Savolainen meni käymään Ameriikassa. Siellä ihmiset olivat mahtailevia ja alkoivat kehua: "Mepä ollaan käyty kuussa". Siihen savolainen välinpitämättömänä: "Mitä tuosta, mun vävy on maannu koko päivän auringossa."

Mitä yhteistä on savolaisilla ja appalakki-intiaaneilla? - Molemmat tulevat pönttövuoren takaa.

-Savolainen mies oli Tampereella tanseissa. Häntä tuli hakemaan kaunis nuori nainen. Savolainen päätti kehua tyttöä vierässä istujalle: -"Haaskan näkönen tyttö..."

Mistä näkee, että savolaiset ovat tuhlaavaisia jouluna? - He toivottavat toisilleen "Haaskoo Jooluva!"

Savolainen on Saksassa lomalla ja on unohtanut päivämäärän joten hän kysyy: Suagen Sie bitte weleehhes Duattum ist es hoeette?

Savolainen saksalaiselle, kun ei ymmärtänyt: 'Pitte suaken sie es noh ainmual'

Savolainen horoskooppi, osa 1 
PÄSSI (21.3. - 20.4.) Pelekkee rakkauven roesketta ens vuonna! Vaekka ylleesä oot kovapäene, nii nyt aivos on muuttunna onnesta hyytelöks. Välillä toentas pistee vastaannii, ies vaehtelun vuoks. Pistät rahhoo kaekkeen turhuuteen, mutta semmosia seleväpäesyyven hetkiä ee sulla oo että moesta huomoesit - puhumattakaa että siitä välittäisit. Mutta vielä se arki alakaa sullakii... 
SONNI (21.4. - 20.5.) Yritähän vähä hillitä ihtees, sinä niät vieläkii liijan ussein punasta ja raevostut sen taotta turhan päeten. Toesaalta oot hyvinnii enerkinen ja ihan puhkut tarmoo. Kato kuitennii mihin suuntaan puhkut, sillä suuhykieniassa oes parantamisen varroo. Tilloo aeka hammasliäkäriltä. 
VELJ'MIEHET (21.5. - 21.6.) Veljekset on ylleesä ko ilvekset, mutta sinun perhesuhteissas on nyt toevomisen varroo. Viekee ies huonekalut ulos enneku ruppeette selevittelemmää väliänne. Tiijossa on rytinöö - saerasaato ja polliisi kannattaa kuhtua paekalle jo etukättee. 
RAPU (22.6. - 22.7.) Sun kukoistukses kuorestaan, kerrankin puhkeaa. Mutta ee kuitenkaa vielä ens vuonna. Terveyen kanssa on pieniä ongelmia; esimerkiks rutto suattaa vaevata.

Savolainen horoskooppi, osa 2 

ILVES (23.7. - 22.8.) Sinusta tuntuu että vanahenet ihan silimissä, korvattii alakaa työntee tupsukarvoo. Mittää et asialle maha, seon sinun kohtalos. Joskushan vanahuus ja viisaus kuuluvat yhteen - mutta ee kuitenkaa sinun tappauksessas. 
VANHAPIIKA (23.8. - 23.9.) Ens vuonna viskoot turhat estot nurkkaan ja ruppeet rymyämmään! Liikunta kuuluu entistä tiukemmin sinun ja lähheistes elämään. Erityisen rivakkoo liikuntoo suavat muitten leuat, kun hyö märehtivät sinun tekemisiäs. 
PUNTARI (24.9. - 23.10.) Joka vanhoja muistaa, sitä puntarilla piähän! Unoha siis omat ja muihennii velat ja vipit ja aloita uus vues puhtaalta pöyvältä. Unoha myös liiallinen tarkkuus ja muista että likiarvo voep olla arvo sinänsä. 
MÄNTYPISTIÄINEN (24.10.- 22.11.) Intohimot jylleevät entistä hurjemmin ens vuonna. Et malta pysyä yhessä kohti, vuan pörreet kukasta kukkaan. Toesaalta ossoot olla niin pisteliäs, etteivät heekomaat sinun kanssas pärjee ollenkaa. Pikkusen armoo voesit osottoo muillekkii.

Savolainen horoskooppi, osa 3: 
KUKKO (23.11. - 21.12.) Sinä se haluat olla aena ensimmäesenä ja suuna piänä joka paekassa! Semmosessa elämässä on vuarasa; kaaloja on katkastu pienemmästäe synnistä. Haluasit olla vappaa ku taevaan lintu, mutta se jiä haaveeks; lennot loppuu lyhyeen ja alatulo on yhtä issoo tömähystä. Pysy siis kot'orsilla ja tyyvy siihen että suat tyrannisoija kot'väkkee ja työkavereita. 
PORO (22.12. -20.1.) Tällä petterillä on turhan punanen nenä etennii syntymäpäeväsä aekaan! Valomerkki tulloo ennenku huomootkaa ja sen jäläkeen on ihan oma valintas haluatko kävellä vae kontata kottiis. Sinnoot välillä ko vanaha jäkälä; et hyväksy mittää uuvenaekasta. Yritä kuitennii pysyä mualliman menoss mukana, lähe vaekka matkoille. Kannattaa suunnata pohjoseen päen. 
VES'MIES (21.1. - 19.2.) Suo siellä, vetelä tiällä - siinä ens vuoen ennuste. Katto vuotaa, pyykkikone särkyy, virtsatietulehus isköö ja nenäliina kastuu - jospa seoroova vues oes vähä aarinkoesempi. 
MUIKUT (20.2.-20.3.) Talavi tekköö sinusta ihan tönkön, joten koetappa vähä vilikastua. Herätät kyllä mielenkiintoo muissa ja ihhailijat virittelövät kilivan sinulle verkkojaan. Erityisen hyvin sinulla synkkoo kukon kanssa, jonkinlaene yhteenliittymä on mahollinen ens vuonnakii

Mikä on savolaisten impotentti? - Munakoisoo

Savolaismiehet olivat Bangkokissa lomalla ja olivat ensimmäisenä päivänä oppaan juttusilla. Opas kertoi, että paikalliset ovat sairasta porukkaa: puolella on aids ja puolella tuberkuloosi. Toinen savolaismies ei tätä kuullut ja kyseli sitten kaveriltaan että mittee se opas sano. Toinen vastasi : - Niitä naijjaan jotka yskii...

Minkänimiset ovat savolaiset lammasjuhlat? 
Kilipailut. 

Savolaispoika pääsi saatille, ja lähti viemään tyttöä pyörällänsä. Poika kysyi tytöltä: 
- No, onkos sitä neitillä pyöree? 
Tyttö punastuu ja sanoo: 
- Ehei, miulla on soikee... 

Ei paljon naarata, sanoi savolaismies kun anoppi jäihin hukkui. 

Mitä savolainen haluaa ostaessaan kompuramokkoo? 
No tietysti Presidentti-kahvia. 

Mikä on savolaisten vaakunalintu? 
Huarapääsky. 

Mitä yhteistä on ruotsalaisella ja savolaisella työttömällä? 
Molemmat etsivät hommoo. 

Savolainen kannibaali söi ruotsalaista todeten: 
- Kovvoo hommoo. 

Tohtori kysyy savolaiselta potilaaltaan: 
- Onko Tirronen nainut? 
- Oon mie pari kertoo törräyttänyt... 

Mitä yhteistä on Savon Sellulla ja savolaisella poikamiehellä? 
Iliman pilluu. 

Kaks piikoo kävelj saanan ohi jossa renki lämmittelj saunoo. 
- Hallookkone tytöt kylppee?, huusi savolaisisäntä johon piijat takas: 
- Ee aanaakkaa sellaselta joka ei ossoo ärrää sannoo. 

Miksi Belgiassa on pedofiilejä ja Suomessa savolaisia? 
Belgialaiset saivat valita ensin. 

Mikä näistä ei kuulu joukkoon: pankinjohtaja, säätieteilijä, savolainen maalaisisäntä ja neiti aika? 
Neiti aika. Hänen puheisiinsa voi luottaa. 

Virolainen, karjalainen ja savolainen olivat metsästämässä Afrikassa. Ensin palasi leiriin virolainen. Hän sanoi saaneensa saaliikseen seepran ja kanin. Sitten palasi karjalainen. Hän oli saanut kolme antilooppia. Lopulta palasi savolainen. Hän sanoi saaneensa kahdeksan notmiitä. Toiset kysyivät, mitä ihmeen notmiitä? Savolainen kertoi, että kun hän oli ampunut niitä, ne olivat juosseet pensaasta toiseen ja huutaneet: "Not Me! Not Me!" 

Savolainen meni hienostoravintolaan. 
- Hei, tarjoelijavosu! Tuokee koskenkorvoo! 
- Tuonko sen ehkä kolalla? tarjoilija kysyi. 
- No tuokee vaekka lumilapiolla, kuhan tulloo noppeesti! 

Mitä eroa on vessapaperilla ja savolaisella? 
Savolainen on yksinkertainen. 

Savolainen meni käymään Amerikassa. Siellä ihmiset olivat mahtailevia ja alkoivat kehua: 
- Mepä ollaan käyty kuussa! 
Siihen savolainen välinpitämättömänä: 
- Mitä tuosta, mun vävy on maannu koko päivän auringossa. 

Savolainen mies oli Tampereella tansseissa. Häntä tuli hakemaan kaunis nuori nainen. Savolainen päätti kehua tyttöä vierässä istujalle: 
- Haaskan näkönen tyttö... 

Mikä on savolaisten impotentti? 
Munakoisoo. 

Savolaismiehet olivat Bangkokissa lomalla ja olivat ensimmäisenä päivänä oppaan juttusilla. Opas kertoi, että paikalliset ovat sairasta porukkaa: puolella on AIDS ja puolella tuberkuloosi. Toinen savolaismies ei tätä kuullut ja kyseli sitten kaveriltaan että mittee se opas sano. Toinen vastasi: 
- Niitä naijjaan jotka yskii... 

Savolaisten 10 käskyä: 

1. Eti akka 
2. Ruahoo se kottiin 
3. Riisu se 
4. Riisu ihtes 
5. Anna suihin 
6. Pussoo 
7. Pane 
8. Sua orkasmi 
9. Veä rööki 
10. Luppoo soettoo 

Nainen nousi bussiin pieni koira käsivarrellaan. 
- Minkä rotuinen se on? kysyi savolaisukko. 
- Se on savolaisen ja apinan ristisiitos. 
- Jopas sattui! Sittenhän piski on sukua meille molemmille. 

Kauppinen meni Savoon kauppiaaksi, mutta kyllästyi siihen, että savolaiset sanoivat häntä "Kaappiseksi". Kauppinen muutti nimensä oikein virallisesti Kaappiseksi, mutta lopputulos ei ollut paljoa parempi: nyt häntä kutsutaan "Kuappiseksi".

Mies psykiatrin vastaanotolla: 
"Kuulkaas tohtori", "minä tiedän jo etukäteen, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan!" 
"Hmmm...", tuumaa psykiatri, "kuinka kauan te olette pystyneet siihen?" 
"Ensi viikosta alkaen!"

Nainen meni psykiatrin vastaanotolle: 
"Tohtori, teidän on tehtävä jotain miehelleni! Hän luulee olevansa jääkaappi!" 
"No, eihän tuo ole vielä vakavaa", psykiatri lohdutti, "kyllä se menee ohi. Meillä kaikilla on välillä kummallisia luuloja." 
"Mutta tohtori, te ette nyt ymmärrä minua. Mieheni nukkuu suu auki ja se pieni valo valvottaa minua!"

Mies meni psykiatrin vastaanotolle: 
"Tohtori hyvä, taidan tarvita apua!", sanoo mies käsiään huiskien, "kun noita lepakoita lentelee tuossa koko ajan!" 
"No älkää hitossa niitä tänne huiskiko!", vastaa psykiatri vihaisesti.

Mikä on luulosairauden pahin muoto? - Luulosairas luulee olevansa kuollut.

Mies tuli psykiatrin vastaanotolle. Hän ei suostunut puhumaan, vaan ilmaisi asiansa viittoen haluavansa kynää ja paperia. Ne saatuaan hän kirjoitti: 
- Luulen olevani pysäköintimittari. 
Lääkäri luki tekstin ja sanoi: 
- Vai niin. No miksi te ette voi sanoa sitä ääneen? 
Mies kirjoitti vastaukseksi: 
- Koska silloin kaikki kolikot putoavat suustani!

Pitkäniemen psykiatrinen sairaala aloitti palvelevan puhelimen. Siihen soittaessa automaattisesta vastaajasta kuului: 
- Hyvää päivää! Jos teillä on pakkomielteitä, olkaa hyvä ja painakaa numeroa 1 useita kertoja. Jos teillä on itsetunto-ongelmia, pyytäkää jotakuta painamaan numeroa 2. Jos teillä on useita persoonallisuuksia, painakaa numeroita 3,4,5 ja 6. Jos podette vainoharhaisuutta, me tiedämme kuka te olette ja mitä te tahdotte. Pitäkää vain puhelin auki, me jäljitämme puhelunne. Jos olette skitsofreeninen, kuunnelkaa tarkasti. Pieni ääni ilmoittaa teille, mitä numeroa teidän on painettava. Jos olette depressiivinen, on samantekevää, mitä numeroa painatte. Kukaan ei kuitenkaan vastaa.

On yö mielisairaalan hiljaisuudessa. Äkkiä joku huutaa: 
- Minä olen Napoleon! 
- Mistäs sen tiedät? kysyy toinen ääni. 
- Jumala sanoi sen minulle! 
- Enkä takuulla ole sanonut mitään!!! kiljuu kolmas ääni.

Mies tuli psykiatrin vastaanotolle valittaen: 
- Tohtori, kukaan ei ymmärrä minua! 
- Mitä tarkoitatte?? 
- Siinä näette.
Kiitos tohtori, että olette parantaneet suuruudenhulluuteni. Montako miljoona olen velkaa?

Mies tuli psyakiatrille väittäen olevansa jätesäiliö. 
- Älkää puhukaa roskaa, vastasi psykiatri.
Nainen tuli psykiatrin vastaanolle selitteäen:
- Minussa on jokin vika. Aina kun nautin alkoholia, riisun vaatteeni, tanssin alasti ja menen menen sänkyyn ensimmäisen kohdalle osuvan miehen kanssa.
Tähän psykiatri: - Pystyn kyllä parantamaan teidät. Istutaanpas alas keskustelemaan asiasta tarkemmin pienen konjakkiryypyn kera.

Pikku-Kallella oli koulussa ainekirjoitustunti. Otsikoksi oli annettu: "Koulussa". Pikku-Kalle sai aineensa nopeasti valmiiksi, ja vei sen opettajalle. Aine kuului näin: "Koulusa. Koulusa opilaat opivat ja opetajat opetavat." Opettaja selitti pikku-Kallelle, että aine on aivan liian lyhyt ja siinä on kirjoitusvirheitäkin. Niinpä pikku-Kalle joutui palaamaan takaisin pulpettiinsa ja kirjoittamaan aineeseen jatkoa. Tunnin loputtua pikku-Kallen ainekirjoituksessa luki: "Koulusa. Koulusa opilaat opivat ja opetajat opetavat ja vituilevat!"

Pikku-Kalle viittasi englannin tunnilla innokkasti ja sanoi: 
- Opettaja, minä olen unohtanut, miten sanotaan englanniksi: "Myös 90 hiirtä." 
Opettaja vastasi avuliaasti: 
- Nainti mais tuu.

Opettaja kysyi Pikku-Kallelta kemian tunnilla: 
- Mitä ainetta on H2SO4? 
Pikku Kalle: - Ei tule nyt mieleen, mutta se on kyllä aivan kielen päällä... 
Opettaja: - Sylje se äkkiä pois, se on rikkihappoa!

Pikku-Kalle tuli myöhässä koulusta kotiin ja kertoi saaneensa jälki-istuntoa.
- Mistä sait sen?, kysyy isä.
- Matematiikasta, vastaa Kalle.
- No mitenkä matematiikasta voi saada jälki-istuntoa?
- No kun opettaja kysyi, mitä on 4 kertaa 6, ja minä vastasin että 24.
- Mutta sehän on ihan oikein, ihmetteli isä.
- Niin, mutta sitten opettaja kysyi minulta, että mitä on 6 kertaa 4. Ja minä vastasin, että mitä vitun eroa sillä on edelliseen.

Miksi ravintolan ulkopuolella on 17 blondia? Ne olivat kuulleet, että pitää olla 18 ennen kuin pääsee sisään.

Miksi blondilla oli mukanaan lentokoneessa froteepyyhe? Hän oli kuullut, että kyseessä on suihkukone.

Mitä blondi tekee, kun häneltä loppuu kopiopaperi? Soittaa liikkeeseen ja pyytää faksaamaan lisää.

Mitä teki blondi, joka kuuli, että 90% onnettomuuksista tapahtuu kotona? Hän muutti.

Mitä eroa on basistilla ja joulupukilla? Joulupukilla on lahjoja.

Miksi basisti menee aivan kipsiin Nordea-pankin pankkiautomaatilla? Siinä lukee "Solo".

Blondi menee kaupan kassalle pidellen pientä koiraa ja osoittaa kilpeä, jossa lukee: "Liukuportaissa on pidettävä koira sylissä", ja valittaa: "Minulla meni tunti ennen kuin löysin tämän koiran!"

Mies tulee kotiin ja löytää vaimonsa sängystä hikisenä ja huohottavana. Mies kysyy, mikä vaimoa vaivaa. "Minulla on sydänkohtaus", vaimo vastaa. Mies ryntää alakertaan soittamaan ambulanssia. Hänen luokseen tulee perheen nelivuotias ja kertoo, että Veikko-setä on vanhempien vaatekomerossa alastomana. Mies laskee luurin kädestään ja ryntää takaisin yläkertaan. Hän riuhtaisee komeron oven auki ja löytää veljensä komerosta alastomana. "Vaimollani on sydänkohtaus ja sinä kuljeksit täällä alastomana säikytellen lapsia", hän huutaa vihaisena...

Mikä on helpoin tapa tappaa mies? Laittaa hänen eteensä alaston nainen ja six-pack olutta ja sanoa, että hän saa valita vain toisen.
Mitä yhteistä on miehillä ja sukkahousuilla? Ne joko tarraavat kiinni, juoksevat pakoon tai eivät ole sopivat haaroista.
Miksi miehet viheltelevät asioidessaan vessassa? Jotta he muistaisivat helpommin, kummasta päästä pitää pyyhkäistä.

Mitä eroa on miehellä ja naisella? Nainen haluaa yhden miehen tyydyttävän hänen kaikki tarpeensa, mies haluaa kaikkien naisten tyydyttävän hänen yhden tarpeensa.

Kuinka estät miestäsi lukemasta sähköpostiasi? Nimikoit kansion uudelleen nimellä "Käyttöohjeet".

Rockmuusikkona aloittanut Jukka Leppilampi tuli uskoon ja alkoi soittaa gospelia. Yhdellä ensimmäisistä keikoistaan hän lauloi, säesti kitaralla ja napsutteli jalaan tahtia. Keikan jälkeen kireänoloinen nainen tuli sanomaan Leppilammelle:
- Sinun varpaasi eivät ole vielä uskossa!

Tuomiokapitulissa paljastettiin piispa Olavi Kareksen muotokuva juhlallisten puheiden jälkeen. Piispa katsoi taulua ja sanoi:
- Älkää peljätkö. Se olen minä.

Laihian kirkossa jumalanpalveluksen jälkeen suntio ja kappalainen laskivat kolehtia. Suntio totesi:
- Taitaa olla taas napin hinta kallistunut, kun on pennejäkin haavissa!

Pappilassa soi puhelin klo kolmelta yöllä. Kirkkoherra nosti luurin, sieltä mölisi jopunut miesääni:
- Öö onks se - hik - rovasti itte.
- Anteeksi, mutta kuka siellä soittaa?
- Öö...-hik- tota... Perkele!
- No sitä minä vähän arvelinkin, etteivät ne ihmiset tähän aikaan soittele.

Vasta valmistunut pappi piti liturgiaa. Raamatunkohtana oli "Minä olen se hyvä paimen..." Pappi päätti lausua tuon kohdan ulkomuistista ja kääntyi seurakunnan puoleen sanoen:
- Minä olen se lammas...
Samassa pappi huomasi, että jotain meni pieleen. Hän kokosi itsensä ja yritti pelastaa tilanteen sanomalla:
- Minä olen se hyvä lammas...

Venäläinen Ivan kuoli ja tuli taivaan portille. Pietari totesi: 
- Valitettavasti joudut helvettiin, mutta saat valita, haluatko kapitalistiseen vai kommunistiseen helvettiin.
- Tahdon kommunistiseen helvettiin, Ivan vastasi epäröimättä.
- Miksi ihmeessä, kysyi Pietari.
- No kun tunnen systeemin. Tiedän, että pätsissä on hyvä olla, koska hiili on loppu. Jos on hiiltä, niin kattila on remontissa. Ja jos kattila kunnossa, niin lämmittäjä on humalassa. Ja jos lämmittäjä on selvä, ei ole hiiltä...

Mitä pappi huudahti uimahallissa?
- Klooria, klooria, halleluja!

Mikä on Raamatun tottelemattomin eläin?
- ???
Kukko.
- ???
- Se lauloi, vaikka Pietari kolmesti kielsi!

Mitä Jeesus sanoi opetuslapsille, kun he kävelivät metsässä ja äkkiä polulla seisoi karhu?
- Älkää pelätkö. Se on täytetty.

Mikä on suunnistajan virsi? "Ei itää eikä länttäkään.." (448)

Alkoholistin virsi? "Kirkasta oi Kristus meille..." (301)

Palomiehen virsi? "Liekkejä on monta..." (454)

Unikeon virsi? "Herätkää, niin huuto kaikaa..." (163)

Kaavoitusinsinöörin virsi? "Jos maatamme ei rakenna..." (582)

Humanoidin virsi? "Lienenkö outo ainoa päällä maan..." (281)

Sairaanhoitajien virsi? "Oi joukko valkopukuinen..." (630)

Meteorologin virsi? "Pilvimuurista valo välähtää..." (104)

Vaatturin virsi? "Ratki taivaassa..." (618)

Kiinteistövälittäjän virsi? "Tuolla taivaan asunnoissa..." (626)

Merimiehen virsi? "Elämä on meri..." (482)

Sikiön virsi? "Jo ennen syntymääni..." (395)

Maanviljelijän virsi? "Kylväjä lähti kylvämään..." (192)

Tulkin virsi? "Monin kielin keskeltämme..." (449)

TV-shop Kristinusko v.2000

Onko elämäsi vaikeaa? Tunnetko olosi kurjaksi? Tuntuuko elämäsi tyhjältä ja merkityksettömältä? Painavatko tekemäsi virheet? Oletko väsynyt? Onko sairaus ongelmasi?

Älä murehdi enää, meillä on vastaus! Tämä aivan uskomaton tuote tulee mullistamaan elämäsi. Tässä on sinulle Kristinusko v.2000. Se antaa sinulle vastaukset kaikkeen mitä vain voit haluta. Jumalan henki tulee ja täyttää sinut aivan ennennäkemättömällä voimalla. Näet kaiken uusin silmin. Kristinusko v.2000:nen kanssa kaikki toimii paremmin kuin ennen. Elämäsi suorastaan kirkastuu, mikään ei tule olemaan niin kuin ennen. Vaivasi poistuvat, löydät uusia ihmeellisiä ihmissuhteita, olosuhteesi paranevat, rahahuolesi jäävät unholaan. Mitä vain osaat toivoa, se on sinun. Kaikki tämä, vain Kristinusko v.2000:nen mukana. Tartu tilaisuuteen, nyt heti!

Jos valitset tämän tuotteen 20 minuutin sisällä, saat aivan uskomattomia etuja tilatessasi Kristinusko v.2000:nen! Me järjestämme sinulle oikeaoppisen kasteen seurakuntamme altaassa. Lisäksi sen jälkeen annamme sinulle jäsenedun Kristinusko v.2000:nen kannattajakuntaan, jossa sinulle kerrotaan kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää Kristinusko v.2000:sta.

Eikä tässä vielä kaikki! Kaupanpäälle saat seurakunnassamme myös leipää ja viiniä harva se viikko, ja tilaisuuksissamme koet järisyttäviä ihmeitä ja merkkejä! Saat uuden Voiman ja Voitelun! Älä hukkaa mahdollisuuttasi tähän aivan uskomattoman fantastiseen tilaisuuteen. Muista, tämä tarjous on voimassa vain rajoitetun ajan! Tämä kaikki vain Kristinusko v.2000:nen nopeille tilaajille.

Tai jos et piittaa järisyttävistä hengellisistä kokemuksista, niin meillä on tarjota sinulle täydellinen oikea oppi. Sen jälkeen sinun ei enää tarvitse pohtia, kuka on oikeassa.

Eikä tässäkään vielä kaikki! Nopean tilaajan etuna tarjoamme Sinulle lisäksi vastaukset kaikkiin haluamaasi kysymyksiin, liittyivätpä ne sitten Kristinusko v.2000:een tai mihin tahansa muuhunkin. Kysy meiltä mitä haluat, me vastaamme mitä haluamme, me kyllä tiedämme! Mutta muista, että kaiken tämän saat vain, jos tilaat Kristinusko v.2000:nen juuri nyt. Siis tartu tilaisuuteesi ja tee ratkaisu nyt heti!

Nyt tarjoamme juuri sinulle tämän fantastisen tuotteen aivan ennennäkemättömän edullisesti. Sinun ei tarvitse maksaa mitään. Sinun ei tarvitse luopua mistään. Sinun tarvitsee vain vastaanottaa kaikkea sitä hyvää mitä me haluamme sinulle antaa. Kaikki tämä täysin uskomattoman halpaan hintaan, ilmaiseksi. Siis tartu tilaisuuteen, tee ratkaisusi ja tilaa Kristinusko v.2000 nyt, heti!

Varo halpoja kopioita! Muista, että tämän aidon Kristinusko v.2000:n saat vain meiltä TV-shopista!

(Kymmenysten/kirkollisveron maksaminen suositeltavaa, kieltäytyjät menettävät yleisen hyväksynnän. On eräitä asioita joita sinun tulee välttää. Tuotteella on 30 päivän palautusoikeus. Palauttajat joutuvat helvettiin.)

Miksi Turku on suomen afrikkalaisin kaupunki? Koska kun turkulaisil tulee makeennälkä ne menee kioskil ja sanoo: "Nami bia!" ja kun niil on jano niin "An gola!"

Miksi turkulaiset lisäävät sipseihin suolaa? Koska pussissa lukee "Pan suola".
Sitä paitsi Turussa asuu pelkkiä "Tutui ja Hutsui".

Mikä on turkulainen dementia? -Mies seisoo suihkussa, katsoo kättään ja kysyy: "Tulink mää vai onk tää hoitoainet?"

Mikä on turkkulaisten yleisin sukunimi? - Mulkukka. Kaik turkkulaise ain tiukka ruakatunnilt palates, et onk Mulkukka soittanu.

Yks turkulaine poliis tul aamuyäst ihan munasillas työpaikalles. Kaverit kysys kui sää tollai tän tuut? Munasillas oleva vastas: "Mää oli illal yksil kutsuil, ja kahrentoist aikka sammusiva valo, ja joku huus, ett ny äkkiste vaattee pois ja hommiin. Ja tääl mää ny oon."

Ilmoitus Turun sanomissa: Autokoulut täynnä, vain peruutuspaikkoja jäljellä.

Mitä turkulainen sanoo, kun häneltä kysytään, paljonko kello on? 
- Ai nyvvai?

Uutissi Turust
Elukatte vapautusrintama EVR oli tehny säälimättömän iskun Ruissalos. Yks miäs oli onkel ollu ja eikä kääntäny selkäs ku viireks minuutiks ni jo oli matopurkki kaarettu ja marot päästetty luanto misä ne ei tiätty yksinäs pärjä.
Haapaska poras tosa kovi ja sanos et Haapanen oli lähteny jo viime viikol tikui ostama eikä viäläkä ollu tullu kotti. Mitä siin porat sanos Koskiska. Tosa on sul tikui.
Tamperelaises ravintolas oli joku ihmetelly kun kokki oli kontallas mikroaaltouunin eres ja teki hassui naamalliikkei. Selitys oli et hän teki kakaril nauravi nakei.
Pölypunkei voiran torju suihkeil. Tämä tosin on pikkanen onkelma et kummottos simmosen punkin saa kii ja sen truutan sil suuhun tunketuks kun ne on tavallise vikkeli ja piäni elukoi.

Tampereel oli yhrel äijäl jääny avaimet auton sisäl ja se joutus akkuna rikkoman et sai muijans ulos.

Lääkäri oli kysyny Mäkiselt et kärsiks sää jalkasiänest. No emmää siit juur nautikkan sanos Mäkine.

Luantaistuatekauppaan oli tullu myyntiin simmonen poronsarviuute minkä pitäs mahrottoman hyvä potenssilääke oleman. Määkin sitä jo maistoin ja huamasin et kyl se pikkase vaikutta. Vähä niinku jäkälä tekis miäli.

Tiäräks sää mimmonen on venäläinen Tamakotsi? Se on kuulemma simmonen ko pannan torakka tikkuaski.

Tampereen yliopistollises sairaalas oli sattunu kauhia tapaus kun oli yhrel harjottelijal sanottu et laitaks potilan tiputukse. Ja tämä oli laittanu vaik oli seittämäs kerros.

Pikkasen kiirust ollu joka virmas lomie jälke. Tosakin näin SPR:n veripalvelun hoitaja mikä sanos et hänel on niin kiirus et on ollu ihan plasmat sekasi.

Ämmäporukka oli tilannu Matti Nykäsen rippama polttareihi. Ei ollu mikkän muuttunu sit Kalkkary kisoje. Etunoja oli kohtalaine mut pitut olis saanu olla enämpiki.

Turu lintutiätelline yhristys on voittanu ponkamise suamenmestaruuren. Tulos oli sataykstoist lintu. Tamperen yhristyksen rotesti hylätti. Tuamaristo huamautti et vaik oli nähty kakssata pulu Tammelan toril ni ei se riitä ko tarkotus on nährä eri lajei.
Simmost lintuflunssa on kuulemma ny ollu Turuski. Börssis mää kuulin ko yks kaupparatsu sanos et hän o joltain tipult saanu kauhia tauri.

Ulkomailt. Tamperelaise isoäiri o ruvenne syämän e-pillerei, ettei tulis lapsellapsi lissä.

Vormulauutissi. Mika Häkkine tiana kahreksankymment miljoona vuares. Veroi hän ei maksa ollenka. Ei tiättykän ko kerran kysymykses on kilometrikorvaukset.

Matisse -näyttely ollan ens suveks Turku hommamas. Täsä yhteyres on saatu selvil et Matissel oli aikanas Turus veli ja sen nimi oli Teposse.

Turu yliopistol ov vessakirjoituksist tehty väitös. Sen mukkan naiste vessois on enempi ja paremppi kirjotuksi kum miäste vessois. Ei mikkän ihme. Niil om molemma käre vappana.

Ananassäilykkeist on tina löyretty. Tämä oli tiaros jo ennestäns. Jos vaan vaik kahreksankin votka ananasmehul jua, ni on tavallise tinas.

Turus avatan simmonen näyttely kun Vanha Viinatehras. Voi kauhia onk ne sel löytäny peljästys yks Koskine.

Tuarek kotimaiset vihannekset on myyntivaltiks nousse. Tämän on huamannu yks tuttava ravintolanpitäjäkin joka asiakkail ain kehu et meil tule kaik annokset omast kasvihuanest. Mikä tosi onki. Hän on pakastekaapij ja mikron sijottanu kasvihuanesej juur.

Nämät huumeirenkäyttö alka olla mahroton riasa Turun seurul. Suanensisäsesti käytetän paitti heroiini ja tommottost ni myäs alkkohooli. Mää ainakin kuulin kun yks äijä sanos Pörssin paaris kun tilas viskin et pane tämä mun piikkiini.

Ensmänen sähköjuna Turust Toijalan alka kulke tänäpä. Tarkotus on et tulevaisuures pannan sähköjuna jatkaman Tamperel asti mut toistaseks on Tamperen asema ilmottanu ettei heil olt tarpeks pitkä roikka jo Viialan kohral helppa töpseli.

Tosa ilmailunäytökses oli hiano tunnelma viikovvaihtes mut kohtalainem meteli. Yks Koskine oli ollu muijines kattomas ja saanu yhrelt mekanikolt kuulosuajaimet lainaks. Ne oli nin tehokkat ettei Koskinen kuullu eres muijans puhet vaik se oli ihav viäres. Koskinen olikin poislähties kysyny silt mekanikolt et saaks hän osta ne suajaimet omaks.

Ulkomailt. On keksitty et minkätähren on tämä palovarotin määrätty pakolliseks. Se on siksvarten et tamperelaisekkin ymmärtä koska paisti on kypsä.

Friilanssitoimittajien kerho oli rooroksel käyny tosa ja mää yhren kollekan treffasinkin tosa ja kysysin et olitteks te pal ulkona sil reissul mihen kaveri et no ei pal mitä nyp pari kerta käytin parvekkel oksentamas.

Simmonen pääsiäistuate on kehitetty mikä on hiano koriste kotoj ja lisäks mahrottoma hyvä tappaman kärpäset ja itikat ja tommottoset. Nimeltäs tämä tuate on Raid-ruaho.
Yks äijä oli pupist tullu huanos kunnos ja pyärälläs kaatunu pappilan kohral oja ja kun jalat ei kerran yhtän kantanu ni jäi sihen ähkimä. Rovasti oli puutarhassas ja huuteli et kuka siäl on. Mää taimi olen sun tarhassas örisi äijä.

Mäkinen pualestas kehus et hänel on oiken simmoset kolffisukat. Oho mää sanosin et eik ne ol kallei. No ei oikestas sanos Mäkine. Mää sanov vaan kolffisukiks niitä sentähren kun niis on kahreksantoist reikä.

Sukupualtev välist tasa-arvos on puuttei viäl. Esimerkis jos miäs puhu hävyttömyyksi naisil ni se on sukupualist häirintä. Mut jos nainen puhu hävyttömyksi miähel ni se on yhreksän yhreksänkyt minutti plus peepeeäm.

Savon murre ei oikeastaan ole kieli, vaan tapa tuhota sivistynyt keskustelu.
Ajatustenvaihdossa on eduksi, jos keskustelun molemmat osapuolet ovat savolaisia. Silloin siinä esitetään kysymys, joka ei ole kysymys ja vastaus, joka ei ole vastaus. Tuloksena on keskustelu, joka ei etene mihinkään.

Yhteisössä savolaiset ovat kuin valkosipuli ruoassa. Sopiva määrä valkosipulia antaa ruoalle makua. Mutta sitä ei pidä laittaa liikaa.

Yksi savolainen on eksoottinen lisä cocktail-kutsuilla. Kaksi savolaista on sosiaalinen ongelma. Kolme savolaista on jo Seppo Kääriäisen tupailta. Kun savolaisia tuli enemmän kuin kolme, heitä varten piti rakentaa Jakomäki.

Huumori on saanut kansainvälisestikin lähtemättömän maineen. Savolaisen huumorin kanssa kilpailevat kansainvälisestä tunnettavuudesta enää saksalainen humppa ja englantilainen keittiö.

Miksi belgiassa on pedofiilejä ja Suomessa savolaisia? Belgialaiset saivat valita ensin.

Mikä on parasta Iisalmessa? Ohitustie.

Savo on silti mukava turistimaakunta. Puutteita tosin väitetään olevan. 

Kansainväliseen meininkiin tottuneet valittelevat, että maksullisia naisia ei ole tarjolla. Asian myönteinen puoli on, että Savossa annetaan ilmaiseksi.

Moni väheksyy savolaista teknologiaa. On mainittu, että Amerikassa syntyy sellaisia tietokoneohjelmia kuin Windows 95. Entä Kuopiossa? Täällä ei synny kuin mäkihyppääjiä. Ajatellaan tätäkin asiaa tarkemmin. Otetaan Windows 95 ja kuopiolainen mäkihyppääjä Mika Laitinen. Niillä on se ero, että Mika Laitinen on kaatunut vain kerran.

Savolaista tietotekniikkaa ei ylipäätään pidä väheksyä. Täytyy muistaa, että jokainen savolainen vääräleuka on elävä tekstinkäsittelyohjelma.

Savolainen kunnallispolitiikka on tunnettua siitä, että vaikka ajatus saattaa katketa, puhe ei katkea koskaan. Ehkä siitä on tullut se maine, että savolainen politiikka on paitsi paskan puhumista, myös tyhjän jauhantaa.

Mainonnan alalla Iisalmelainen Keleperin kauppa oli 20 vuotta aikaansa edellä 1970-luvulla. Silloin kauppa mainosti tarjouskananmunia tienvarren kyltillä: Meellä ee kiskota munista!

Suomalaisia väitetään kateellisiksi. Ilokseni voin todeta, että se väite ei päde savolaisiin. Muualla Suomessa on tapana harmistua jos naapuri menestyy. Täällä ei. Savolainen ei sure toisten menestystä. Savolainen on pikemminkin aidosti iloinen toisten onnettomuuksista.

Entäpä savolaisen kansan suvaitsevaisuuden tila? Onko savolainen tarpeeksi kansainvälinen? Savolainen ei ainakaan ole rasisti. Monella paikkakunnalla ovat pakolaiset joutuneet hankaliin tilanteisiin, mutta ei täällä. Täällä riittää ymmärtämystä, sillä savolaiset ovat Suomen somaleja.

Mene Helsinkiin ja ala vääntää savoa. Heti saat kuulla kommentteja, että mitäs tänne tunget meidän kustannuksella elämään. Siksi savolaiset tuntevat henkistä sukulaisuutta kaikkiin vähemmistöihin, jotka eivät ole ensimmäisenä viemässä kunnon ihmisiltä työpaikkoja.

Kansainvälisyyskasvatus on hyvässä mallissa. Mene kysymään Kuopion torilla mieheltä, että tietääkö hän, kuinka kaukana Afrikka on. Mies vastaa, että ei se voi kaukana olla kun Savon Sellulla on yksi neekeri ja se tulee joka aamu pyörällä töihin.

Vähemmistöihin savolaiset suhtautuvat joka käänteessä leppoisasti. Eräs perisavolainen synnytyslääkäri pohti erikoista kokemustaan työvuorolla. Synnyttämään oli tullut mustalaisrouva. Lääkäri huomasi, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta lapsi oli syntymässä väärinpäin. No, eipä siinä muuta kuin tehtiin se mitä yleensä tehdään. Käännettiin lapsi toisinpäin. "Harva sitä on päevystysvuoron lomassa kiäntänä rommaanin",lääkäri pohti.

Hauskanpitäjinä savolaiset ovat ensiluokkaisia. Täältä on tapana joskus lähteä huvittelemaan poikaporukalla Helsinkiin. Jo lähtiessä ostetaan liput kaupunginteatteriin ja Kansallisoopperaan. Paluumatkalla huomataan,että koko matkalla tuli nukuttua vain kuusi tuntia. Puolet teatterissa ja puolet oopperassa.

Laihialainen tapasi Vaasassa tuttavansa ja kysyi:
- Milläs matkalla sitä ollaan?
- Häämatkalla.
- No missäs morsiamesi on?
- Hän on käynyt Vaasassa jo aiemmin.

Poika oli päässyt käymään Laihian kirkonkylällä ja kotiin palattuaan selitti isälleen: "Säästinpä linja-autorahan, kun juoksin auton perässä kotiin!"
Siitäpä isä suuttui ja torui poikaansa: "Olisit juossut taksin perässä, niin olisit säästänyt enemmän."

Miksi laihialaiset vihitään usein kanalassa? Ettei riisiä menisi hukkaan.

Laihian golfkerhon seinässä lukee ohje: "Liikkuvaa löytöpalloa ei saa poimia!"

Laihialaisisäntä oli menossa kirkkoon poikansa kanssa, jolla oli jalassaan uudet saappaat. Isä huomasi saappaat ja kysyi:
- Onko nua ne uuret saappahat, jokka sullon jalaas?
- On, isä.
- Otahan sitte vähän pirempiä askelia.

Kulkujätkä tuli taloon kysymään töitä.Sanoi isännälle, että minä voisin tehdä ruokapalkalla talossa töitä. Siihen isäntä.. on niitä halvemmallakin tekijöitä.

Nätti-Jussi oli joskus 30-luvun lopula Vatikaanissa Paavin vierhaana. Iltasela lähettiin teatterhin. Vierheisesä aitiosa istua kutvottivat hitleri ja mussoliini. 
Nätti ihimetteli, että mitä se tuo hitleri myöthän siikaa tännekäsin? 
Jo se lopulta selevis, ku Nätti kuuli Hitlerin kysyvän Mussoliinilta: "Kuka se on tuo mies, joka isthuu tuosa Nätti-Jussin kyliesä?". 

Hirviporukka oli metsällä viime syksynä Keski-Suomessa, passissa miehet ottivat alkoholia lämmikkeeksi. Sattui kuitenkin siinä kesken nautiskelun hirvikin löntystelemään passiketjun lähettyville ja niinpä alkoi kauhea sota ja pauke. Jokainen mies ampui sen kun kerkesi paukkujen loputtua alettiin katsomaan kuinka hirvelle kävi. Hyvin kävi, siellä se juoksi terveenä pakoon sotajoukkoa. No sitten porukka alkoi katsomaan, onko kaikki paikalla. Ei ollut, yksi puuttui: Passimies oli saanut luodin kehoonsa. Eipä mitään, selvimmät miehet lähtivät viemään sairaalaan muiden jäädessä nuotiolle nauttimaan lisää virvokkeita. Aika kului, vihdoin kaverukset palasivat nuotiolle, jossa porukka ihmetteli ammutun kohtaloa, johon toinen sanoi, mitä lääkäri oli sanonut: "Ei se ampumavammaan olisi kuollut , mutta se suolistaminen oli liikaa".

Blondi meni kauppaan ja kosketti vuorotellen kaulaansa, rintojaan ja alapäätänsä. Kauppias kysyi: 
- Miksi teet noin? 
- Että muistan ostoslistan: Kurkku, kaksi maitoa ja jotain hyvää illaksi.

Kolme etelän kaveria lähti pohjoisiin metsälle viikoksi. He kävivät ensimmäisenä päivänä jänismetsällä. Jäniksiä tulikin hyvin, yksi kullekin. Illan päälle pojat juhlivat väkevien voimalla rentouttavan viikon alkua ja hyvää jahtimenestystä. 
Yksi kavereista nukahti jo varhaisessa vaiheessa. 
Kaksi hereillä olevaa muistivat, että yksi jänis oli jäänyt suolistamatta. Erämiehet kävivät suolistamassa jäniksen illan päätteeksi. He tuumasivat hupailla sammuneen kanssa ja laittoivat jäniksen suolet hänen housuun. 
Sammunut kaveri heräsi tottakai aamulla ensimmäisenä. Kahden muun herätessä hän oli aivan valkoinen ja alkoi selittää kavereilleen: -Ette usko miten minun kävi! Herätessäni huomasin, että minulta oli valahtanut suolet housuun. Taisin ottaa liian paljon illalla viinaa... 
Kaverit olivat hengessä mukana. 
Toinen kysyi: -Suolet housuun! Vatsasi on varmasti kipeä! 
- Ei vatsaani satu. Peräaukko on kyllä kipeä, kun tungin ne harjanvarrella takaisin!

Sattuipa kerran Levillä Helsingin herrat keskustelivat paikallisen lapin miehen kanssa ärsyttääkseen häntä. Keskustelu meni jotenkin tähän malliin. 
- Sinä et varmaan ole käynyt Helsingissä? 
- Jo vain olen mie käyny siellä. 
- Kävitkö katsomassa korkeita taloja?( heh heh) 
- En vainkhan käyny 
- Kävitkö katsomassa autoja? 
- En käyny niitäkhän kattomasa. 
- Kävitkö maksullisissa naisissa? ( ja nyt alkoi lapin miehen otsasuoni pullistua) 
- En vainkhan, mutta ko kysyt kerran niin kerron miksi sinne menin. Lähin katomhan minkälaisia on etelän miehet ko lähettävät vaimonsa tänne Laphin kaksi kertaa vuojesa lapinmiesten naitavaksi.

Kerran kaksi ukkoa, Aulis ja Jussi lähtivät helsinkiin katselemaan paikkoja. Illalla sitten päättivät,että lähetään kapakkakierrokselle.Aikansa pörräiltyä he eksyivät toisistaan.Jussi hätääntyi ja kyseli kadulla vastaan tulijoilta,oottako nähny Aulista.

Rovasti teki yllätysvierailun pienen paikkakunnan seurakuntaan. Saavuttuaan paikalle hän löysi sakastista papin ja lukkarin sammuneena tyhjä kaljakori vieressä. Rovasti päätti säikäyttää synnin tekijöitä ja kiipesi kellotapuliin ja alkoi soittaa kelloja kuin tuskassa. No hetken päästä lähikaupan auto kaartoi pihalle ja kauppias huusi " kyllä se tilaus kuultiin" ja kantoi 2 koria kalja lisää sakastiin.

Aikoinaan oli sellainen yleisessä käytössä oleva nainen.Sitä kutsuttiin potkumiinaksi. Savottajätkä oli kerran mennyt miinan luokse pienessä sievässä ja oli ruvennut ehottelemaan,jos vaikka pääsis panolle.Miina oli kysynyt,että haluatko sinä tyynen vai myrkyn kanssa: Jätkä ei siitä kummemin tiennyt mitä se tarkottaa.Kun he olivat ruvenneet hommin,niin Miina oli kohta sanonut,se on väärässä reijässä.Jätkä oli vastannut,olipa tuo tälläsessä jumalan ilmassa missä tahansa.

Maalikylän isäntä ruukasi keittää pontikka, lopulta joku kateellinen käräytti poliisille. No asia meni käräjille ja todistajaksi haastettiin muun muassa naapurin isäntä, jolta tuomari tenttasi. " Antoko se tämä jahvetti sinulle pontikkaa"? " Ei , ei antanut" vastasi isäntä. Tuomari jatkoi tenttaamistaan. " No antoko se jahvetin vaimo". Johon naapurin isäntä vastasi. " Herra tuomari vieläkö on kyse pontikasta".

Ostomies oli kutsuttu taloon tasan kello yhdeksältä. Täsmällisesti hän tulikin ja huuteli isäntää pirtissä niin emäntäpä tulikin vähissä vaatteissa ja alkoi ehdotella makuuhuoneeseen menoa kun isäntä tulisi vasta parin tunnin kuluttua. 
Siinä seisoi ostomies keskellä tupaa salkku kourassa ja villejä ajatuksia pyöri päässä. Sitten salkku putosi ja mies ryntäsi ulos hirmu kiireellä. 
Isäntä olikin porstuvassa odottamassa, otti kaulasta kiinni, kätteli ja sanoi että nyt löytyi luotettava ja rehellinen mies jonka kanssa asiat hoidetaan, kaupat syntyi ja isäntä pahoitteli pientä testiä. 

Tässäkin tarinassa on opetus.... 
Ehkäisyvälineet pitää säilyttää autossa eikä ostosalkussa.

Kotkan torilla venäläinen myi vodkaa, poliisi huomasi sen ja meni sanomaan ostajalle: Ei sitä saa ostaa, koska siitä voi tulla sokeaksi: En minä sitä itelle.Minulla on sokea veli, sille minä ostan.

Tämä juttu ei ole vitsi vaan totta: Pula-aikaan kirkkoherra tuli käymään talossa. Emännällä oli ollut kaapissa oikeaa kahvia yhteen pannulliseen odottamassa tärkeää vierasta, jottei tälle tarvinnut tarjota korviketta. Emäntä keitti kahvin ja tarjosi kirkkoherralle. Tämä ryysti pitkään, mutta sylkäisi pian kahvin takaisin kuppiin. Häpeinen kirkkoherra oli pahoillaan: - Anteeksi emäntä, mutta tämä teidän korvikkeenne maistuu niin oudolta.

Isäntä oli hevosen kanssa lähdössä mettähallituksen talvisavotalle viikoksi puunajoon ja oli huolissaan kotiin yksin jäävästä muijasta ja mukuloista. Ennen lähtöä komensi kakarat kuulemaan käyttäytymisohjeita poissaollessaan; "jos tullee mustalaisia käymään, meette pirtin pöyvän alle piiloon, ettekä tuu pois, ennen kuin lähtevät. Mutta jos tullee Gutsetin mies, niin istutte tiukasti äitin syliin, ettekä poistu ennen ku se lähtee."

Oli sunnuntai ja sorsajahdin aloituspäivä. Kaksi vanhempaa miestä istui järvellä veneessä keskellä kaislikkoa. Läheisestä kirkonkylästä alkoi kuulumaan kirkonkellojen soitto. Toinen miehistä nousi seisomaan, käänsi rintamasuunnan äänen suuntaan ja seisoi haulikko olalla asennossa koko soiton ajan. Soiton loputtua toinen mies sanoi: "Tuo oli kaunis ele sinulta.En ole tiennytkään, että olet uskovainen". Siihen toinen vastasi:"En minä nyt niin uskovainen ole, mutta jotenkin se vaan herkisti kun ajattelin, että siellä ne nyt kantavat vaimoa hautaan".

Eräs isäntämies joutui käräjille hirven kaadosta 
tuomari kysyi isännältä kuinka monta hirviä olette oikein ampunut, johon isäntä tuumasi että kuinka monta teiltä puuttuu.

Erästä syrjäisen selkosen miestä syytettiin hiven salapyynnistä. Kului pitkiä aikoja ja tuttu poliisi tenttasi tuttua selkosen asukasta. Miten se oli se hirven pyynti olitko vetämässä sitä hirveä pois metsästä. Nyt voit kertoa aivan vapaasti eikä sinua syytetä. En vetänyt hirveä vaan minä lykkäsi kelkkaa takaa päin.

Mies oli käräjillä, en tiedä mistä syystä. Miehellä oli sellanen tapa, että se sanoi "niin kun se tavallaan on" melkein joka asian päätteeksi. Onko sinun vaimosi ollut toisten miesten kanssa, kysyi tuomari. En tiedä,niin kuin se tavallaan on. Miltä tuntuisi tuomarista, jos sinun eukkosi olisi huora niin kuin se tavallaan on.

Nätti-Jussi oli taas kerran kulkemassa Lapin kairoilla. Illalla oli yöpymisen aika, meni taloon ja kysyi yökortteeria. Emäntä lupasi yöpyä pirtissä, mutta sanoi että tuvassa on runsaasti kärpäsiä, johon Nätti-Jussi sanoi, että eivät ne haittaa. 
Aamulla emäntä kysyi häiritsikö kärpäset, Nätti-Jussi vastasi etteivät häirinneet ollenkaan. Emäntä kysyi, että miten hän ne sai pois häiritsemästä. Nätti-Jussi kehui parkeeranneensa kärpäset. 
Emäntä, "Kuinka se tapahtui"? 
Nätti-Jussi; "Paskansin pirtin toiseen nurkkaan".

Isäntä katseli, kuinka emäntä antoi rintaa lapselle. 
- Kuule, jos sinulla olisi noita neljä, joita sinulla nyt on kaksi, voisimme myydä lehmän. 
- Ja jos sinulla olisi noita kaksi, joita sinulla nyt on yksi, voisimme antaa lopputilin rengille.

Kotikylälläni asusti Lehto-Hemppa. Hempalla oli kovakulkuinen hevonen. Kerran Hemppa oli kaupalla asioilla. Ajeli sitten kuutamolla kotiinsa. Laittoi hevosen talliin ja meni tupaan kahveille. Lähti sitten tekemään hevoselle apetta, ja silloin saapui varjo vasta pihaan, kovaa oli kyyti.

Ostomies oli kutsuttu taloon tasan kello yhdeksältä. No asia meni käräjille ja todistajaksi haastettiin muun muassa naapurin isäntä, jolta tuomari tenttasi. Saavuttuaan paikalle hän löysi sakastista papin ja lukkarin sammuneena tyhjä kaljakori vieressä. Nyt voit kertoa aivan vapaasti eikä sinua syytetä. Kaverit olivat hengessä mukana. - Kuule, jos sinulla olisi noita neljä, joita sinulla nyt on kaksi, voisimme myydä lehmän. Kävitkö katsomassa korkeita taloja?( heh heh) He kävivät ensimmäisenä päivänä jänismetsällä. on niitä halvemmallakin tekijöitä. Ja lapinmiehen kuikkakeitto on valmis nautittavaksi.

Laukkuryssä oli tullut illansuussa taloon ja sai yösijan. Talo pieni eikä sänkyjä riittänyt kaikille, lattialle laitettiin siskonpeti, johon laukkuryssäkin kävi. 
Yöllä isäntä heräsi, kuunteli ja sano eukolle a miust tuntuu ett laukkuryssä naip sinnuu. No niihä miuskii sano emäntä. 
No kiellä sie sanoo isäntä. No enhä mie ossaa venättä, mee sie hakkee vanha vaari kamarist hää ossaap venättä.Isäntä nousee ja pääse ovelle kun emäntä huutaa, älä sie suotta mää 
tuntuu et lopetteloo jo.

Savotan kämpällä kokki teki jätkäporukalle ison leipätaikinan,kun ennen muinoinoin tehtiin niin.Kokki paistoi jätkille leivät,"jos osasi".Samana päivänä tuli kämpälle eräs kulkujätkä ja jäi sinne yöksi.Kämpällä oli kauheasti russakoita.Yöllä kulkuri lähti käymään ulkona kusella,takaisin tullessaan katsoi taikinasaaviin.Taikinan pinta oli aivan täynnä russakoita,kulkuri otti hierimen ja sotki ne russakat taikinan sekaan. Sittenpä olikin niin olisi leivässä ollut rusinoita.

Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja tuli taloon leimikon tekoon, samaan aikaan oli talossa muurari muuraamassa uutta leivinuunia. Kun leimikko oli tehty, kirjoitti neuvoja leimikonteosta laskun, jota isäntä piti suurenlaisena. Neuvoja selitteli että koko päivä on tehty hommia ja maksathan sinä tolle muurarillekkin ainaskin yhtä paljon tunnista, johon emäntä totes kahvia kaataessaan, mutta sehän onkin ammattimies.

Pitäjään tuli pappi, joka oli tarkka ns. avoliittojen suhteen. Hän kävi nuhtelemassa kulkiessaan avoliitossa asuvia. 
Kerran taas hän meni pieneen mökkiin, oli vain tupa, jossa ns. avoliitossa asuva mies ja nainen asuivat. 
Keskusteltiin kuinka he toimivat nukkuessaan. Pappi kysyi kuinka nukkuminen käy sängyssä pariskunnalta joka ei ole naimisissa. Sängissä oli päällä lauta, joka pantiin aamulla sängynpäälle, kun sitä kaytettiin istumiseen. 
Isäntä selitti, että he pitävät lautaa yöllä pystyssä välissään. 
Pappi kysyi; "Kuinkas sitten kun kiusaukset tulevat" 
Isäntä vastasi: "Sitten otetaan lauta pois"

Karjalaismummo asui pienessä mökissä jonka tie johti järvelle, kalastaja vanha mies kävi aamuisin varhain kalassa ja jätti aina kaloja mummolle rappusille. 
Mummo kertoi naapurille että Kalluu vain työntää mutta miestä ei näy missään.

Ukko ihmetteli toisen kalansaaliita. Miten saat niin hyviä saaliita verkolla? 
Jos emäntä nukkuu aamulla oikeella kyljellä, lasketaan verkot veneen oikealta puolelta. Jos emäntä makaa aamulla vasemmalla kyljellä, lasketaan veneen vasemmalta puolelta. Jos emäntä on vatsallaan, lasketaan verkot veneen perästä. 
Entäs jos eukkos on aamulla selällän? 
Silloin ei lähetä ollenkaan verkoille.

Isäntä herätteli aamulla kolmen aikaan.Alahan nousta niittämään kun aurinko jo nousee. Renki kerkisi niittää kaksi tuntia,ennen kuin aurinko nousi.Renki sanoi isännälle,että tänä päivänä se tulee kuuma päivä; Miten niin kysyi isäntä,no kun jo toinen aurinko nousee.

Savolaismies meni eläinlääkäriin, pyysi saaha pirtua sialle.Eläinlääkäri ymmärti yskän ja kysyi: 
- Käveleekö se sika kahella vaiko neljällä jalalla? 
Savolais ukko vastas: 
-Siin se just onkiin kun se kävelee kahella jalakaa ja se pitäs saaha kävelee neljällä jalalla. 

Kiireinen helsinkiläismies ryntäsi Kuopion asemalla täynnä olevaan Helsingin junaan ja kysyi konduktööriltä. 
- Onko tuolla juna peräpäässä vielä tilaa? 
- Kyllä siellä tilloo on vaan ei oo vaunuloita. 

3-vuotias savolainen Esko-poika oli äitinsä kanssa sunnuntaina Muaningan kirkossa. Kirkonmeiningin jälkeen kotimatkalla pikku-Esko kysyi äidiltään: "Onkos se Jumala pahastikkii sairastunna?" Äiti kyselemmään, että mitenniin...? Esko sitten siihe: " No ku se pappi sano, että Jumala nähny hyväks kuhtua liäkär Kutvosen luokseen..

Talon emäntä oli kuokalla nostamassa perunaa.Kun hän siinä pyllisteli,niin naapurin isäntä sattui kulkemaam ohi.Isäntä nosti emännän hameen helman ja teki tehtävänsä.Emäntä vähän katahti taaksepäin ja tuumasi,ai sinäkö se olitkin.

Olikohan se samainen emäntä kun oli kesällä pyllistelemässä pyykillä rannalla.Nätti huomas ja nosti hameen,teki temput ja jatkoi matkaa. 

Emäntä tuumas: Kulkipa mies läheltä.

Ja taisi olla sama emäntä silläkin kerralla pottupellolla, kun tuli mies kirveen kanssa. Sanoi että nyt jos et anna niin käy niinku Oulussa kävi. Emäntä antoi peloissaan, ja kun mies lähti pois niin huuti perään että mitenkäs siellä Oulussa sitten kävi? 
- No, siellä jäi saamatta, vastasi mies.

On se Nätti käynyt kaupungin hotellissakin asumassa. Peräti kolmannessa kerroksessa. 

Muutaman kuun perästä siivojaneiti kyseli raastuvassa lapselleen elatusta. Tuomari taas kyseli, että kukas se mahtoi lapsen isä olla. 

Mistä mie sen tiiän. Pesin justiin rappusia.

- Miksi ongella ei voi olla kahta päivää peräkkäin? 
- Yö on välissä.

- Miksi Ville on niin suosittu kalastuskaveri? 
- Hänellä on hyvä matikkapää.

- Mikä on kalamiehen apuna siinä missä lintukoira metsästäjällä? 
- Saksantaimenkoira.

- Mikä on raiteilla liikkuva kalastusväline? 
- Atrain. 

- Mikä on seksuaalisesti poikkeavien urheilukalastajien lempiharrastus? 
- Pervokalastus.

- Mikä on verkko?
- Se on joukko reikiä, jotka on sidottu langalla yhteen.

- Mikä vedessä seisoo, mutta maalla kaatuu? 
- Kalaverkko.

- Millainen on maailman huonoin kalastaja? 
- Hän saa narrattua vain imbesillejä.

- Millainen rapukausi on luvassa? 
- Rapuja on ihan rutosti.

- Milloin kala kasvaa nopeimmin? 
- Kun kalastaja kertoo saaliistaan.

- Minkä takia kalastajat laskevat verkkojaan? 
- Tietysti jotta tietäisivät, montako niitä on.

- Minkälainen on viisas vaimo? 
- Sellainen, joka on laittanut lihapullat valmiiksi, kun mies tulee kalastamasta.

- Missä kalat kasvavat nopeimmin? 
- Kalamiesten jutuissa.

- Mistä tietää, että tanskalaiskalastaja on ollut Norjan aluevesillä pyydystämässä katkarapuja? 
- Siitä, että saaliin joukosta löytyy katkarapu, joka röyhistää rintaansa ja sanoo: "Minä olen hummeri!".

- Miten erotat ankeriaan etupään takapäästä? 
- Perkauspuukolla.

- Mitä se on, kun kaksi nälkäistä härnää toisiaan?
- Onkimista.

- Mitä tarkoitetaan ryöstökalastuksella? 
- Se on sitä, että vie kalat naapurin katiskasta.

- Mitä yhteistä on perhokalastajalla ja laulurastaalla? 
- Molemmilla on siniset munat.

- Montako urheilukalastajaa tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu? 
- Viisi, ja sun olis pitänyt nähdä kuinka iso lamppu se oli! Se oli ainakin NÄIN iso.

Baijerin virrassa tarttui komeanpuoleinen lohi kalastajan koukkuun. Kun se oli vedetty kuiville, se sanoikin kalastajalle: 
- Heitä minut takaisin virtaan, tunnen kalan, joka on paljon suurempi kuin minä, saat sen varmasti koukkuusi. 
Kalastaja täytti pyynnön ja aivan oikein, isompi kala tuli. Mutta se sepitti saman tarinan kuin ensimmäinenkin ja sekin säilytti henkensä. Sitten tulikin jo niin iso lohi kuin kalastaja itsekin. Sekin pyysi armoa ja lupasi vielä suuremman palkkioksi. Kun sitten koukku tuli pinnalle, oli sen mukana kirjelappu: 
- Tiedämme, ettette syö kalaa. Mutta teillä on hyvä onni. Menkää nyt kylän kapakkaan ja tilatkaa annos lämpimiä makkaroita. 

Eki oli kalastelemassa. Lähellä ollut toinen onkija näki kun Ekin onki tarttui kiinni ahvenruohoon, ja hän huusi piruuttaan Ekille: 
- Saitko isonkin kalan? 
- En, mutta se lähetti kukkia tervehdykseksi.

Harrastelijakalastajan onnistui saada hyvä saalis mateita, ja hän meni myymään niitä kauppiaalle. Kauppaa tehdessä kalastaja nosti ison mateen, näytti sitä ja sanoi: 
- Made in Saimaa. 

Isä ja poika menivät kalaan. Poika sanoi: 
- Katiska näkyy. 
- Onkos kaloja? isä kysyi. 
- Ei ole. 
- Anna olla, se on naapurin katiska. 
He soutelivat vähän matkaa ja taas poika sanoi: 
- Katiska näkyy. 
- Onkos kaloja? isä kysyi. 
- On siellä. 
- Ota ylös, se on meidän katiska. 

Isä oli saanut katiskalla ankeriaan. Pikkupoika kertoi asiasta mummolleen: 
- Sillä oli suu kuin meidän äitin vittu. Hampaaton ja limainen.

Johan ja blondi olivat kalastamassa. Saaliikseen he saivat vain yhden ahvenen. Johan totesi harmistuneena: 
- Kun lasketaan yhteen kaikki kustannukset, on tämä ahven tullut maksamaan yli 150 markkaa. 
- Olipa onni, ettemme saaneet useampia! huoahti blondi.

Kaksi miestä istuu ongella. 
- Syökö kala? toinen kysyy. 
- Tottakai, eihän se muuten elä!

Kaksi miestä oli kesäpäivänä ongella mökkinsä laiturilla. Samalla he katselivat, miten pari vähäpukeista naista kisaili vastarannalla. Toinen miehistä tuumasi: 
- Mitähän nuokin tuolla tekevät? 
- No, sanotaan nyt vaikka, että kalastavat käyttäen eläviä syöttejä.

Kaksi miestä seisoi vuolaan kosken ylittävällä sillalla virvelöimässä, kun siltaa lähestyi hautajaissaattue. Toinen miehistä kääntyi, tempaisi hatun päästään ja seisoi asennossa saattueen kulkiessa ohi. Toinen teki epäröiden samoin ja saattueen mentyä sanoi: 
- Tuo oli kauniisti tehty. Luulin, että nykyisin moista ei enää tehdä. 
- Ajattelin, että se nyt oli vähintä mitä voin tehdä. Olinhan minä sentään 40 vuotta hänen kanssaan naimisissa.

Kaksi pilkkijää kökötti kumpikin avantonsa laidalla järven jäällä. 
- Mahtaakohan tässä järvessä olla paljon elohopeaa? toinen tuumi huolestuneena. 
- Kyllä vain, sanoi siihen toinen. Viime viikolla sain ahvenen joka näytti 20 astetta pakkasta.

Mies oli naapurikunnassa pilkillä, ja pitäjän pappi tuli jäälle katsomaan hänen touhujaan, eikä mies tuntenut häntä. Äkkiä miehen pilkkiin tarttui niin suuri hauki, että se ei mahtunut reiästä. Kun mies ryhtyi suurentamaan reikää, pääsi kala karkuun. Silloin mies kirosi ja sanoi: 
- Nyt se perkele pääsi karkuun! 
- Jos se se oli, niin sai mennäkin, sanoi pappi.

Mies tuli järveltä tavallista suuremman kalansaaliin kanssa. 
- Onpa sinulla ollut ihmeellinen kalaonni, naapuri ihmettelee. 
- Niin, ja omat pyydykset ovat vielä kokematta!

Kaksi kalamiestä heitteli uistinta kauniin järven rannalla. Kesken parhaan syönnin heidät yllätti paikallinen kalastuksenvalvoja. Miehet jättivät vapansa ja kipaisivat kiireimmän kaupalla kumpikin taholleen. Kalastuksenvalvoja lähti toisen perään ja niin sitä mentiin minkä kintuista päästiin. Vasta kymmenen minuutin juoksun jälkeen takaa-ajettu pysähtyi läähättämään tikahtumaisillaan. 
- Vai salakalastusta kartanon vesillä, huohotti yhtä hengästynyt kalastuksenvalvoja. 
- Kuinka niin? kysyi kiinniotettu vaatimattomasti. 
- Onko teillä sitten kalastuskortti? 
- Totta kai, mies sanoi ja näytti lupansa. 
- Minkä helkkarin takia te sitten pakoon säntäsitte, kun minä tulin? 
- Kun kaverilla ei ollut kalastuslupaa.

Kaksi miestä oli kalassa. Toinen sai jättisuuren lohen, mutta heitti sen takaisin mereen. 
- Miksi teit tuon? ihmetteli toinen. 
- Ei minulla ole varaa syödä lohta.

Pojat istuivat ongella. Äkkiä toisen onkeen otti komea lohi, jonka poika sai kesytettyä. Sitten hän kuitenkin paiskasi saaliinsa takaisin järveen. 
- Miksi sinä tuon teit? toinen poika ihmetteli. 
- Äiti sanoi kerran torilla. ettei meillä ole varaa syödä niin kallista kalaa kuin lohi.

Kaksi miestä oli kalastamassa. Toinen sai kalan, eikä tiennyt kuinka tappaa se. Hänen ystävänsä ehdotti, että hänen ehkä olisi paras hukuttaa se.

Kaksi miestä oli pilkillä. Toisella ei tärpännyt millään, kun taas toinen veteli yhtä mittaa kaloja jään alta. 
- Miten sinulla on noin hyvä kalaonni? 
- Mmm mmm mmm... 
- Anteeksi, mitä sanoit? 
- Mmm mmm mmm... 
- Nyt en kyllä saanut selvää. 
- Tärkeintä on pitää toukat lämpöishinä, vastasi onnekas kalamies suu tiukasti supussa.

Kaksi onkijaa löi keskenään vetoa. Se, joka saisi ensimmäisen kalan, tarjoaisi toiselle illallisen. Onkimista kesti kovin pitkään, eikä kumpikaan saanut mitään. Vihdoin toinen sai pienen ahvenen ja puhkesi äänekkääseen sadatteluun: 
- Voi hiton hitto, eikä minulla ollut edes syöttiä koukussani! 
- Olikos sulla koukku? ihmetteli toinen.

Kaksi poikaa meni ongelle, mutta sitten se katkesi! Kala näykki eväänsä, kalastaja eväänsä. Kalamiehen vaimon kesäruno: 
Jos syö lohta tulee kohta. 
Jos syö haukea ei millään laukea. 
Jos syö siikaa seisoo liikaa. 
Jos syö lahnaa tulee tahnaa.

Kalassa olen kerran ollut mieheni kanssa, kertoi nuori aviovaimo, mutta toiste en mene. Mieheni nalkutti minulle koko ajan. Puhuin kuulemma aivan liikaa, liikehdin kömpelösti, en osannut panna matoa koukkuun, ja ennen kaikkea sain kalaa kaksi kertaa enemmän kuin mieheni...

Kalle ja Ville olivat ongella. Villen koho painui äkkiä veden alle ja Ville vetäisi siiman kuiville. Mutta kala oli pudonnut. 
- Se taisi olla naaraskala, sanoi Kalle. 
- Kuinka niin? ihmetteli Ville. 
- No, kun se petti miehen, vastasi Kalle.

Karskit Kalamiehet pitivät ongintakilpailuja Katajanokan rannassa. Miten sattuikaan, sinne tuli myös Pelastusarmeijan naissotilas, joka ryhtyi keräämään avustusta niin katselijoilta kuin onkijoiltakin. Kun naissotilas ojensi keräyspurkkinsa erään Karskin Kalamiehen nenän alle, tämä kysyi yllättyneenä: 
- Mitäs tämä on? 
- Tämä tulee Jeesukselle, nainen vastasi. 
Kalamies korotti silloin äänensä ja huusi pitkin onkijariviä: 
- Hei kaverit! Tunteeks joku Jeesusta? Täällä on yks muija, joka on tuomassa sille purkillista onkilieroja!

- Kasvavatko kalat nopeasti? 
- Ainakin lohi. Niemisen lohi nimittäin painaa aina puoli kiloa enemmän joka kerta, kun Nieminen puhuu siitä.

- Kehuskelkaa te vain kalajutuillanne, mutta kerran kun oltiin Timo Relanderin kanssa kalassa, oli ahvenilla niin kova syönti, että meidän piti mennä puun taakse piiloon pujottamaan mato koukkuun.

-Kyllähän te pojat kerskailette muka isoilla kaloillanne, mutta olisittepa nähneet sen vonkaleen, jonka minä sain viime kesänä. Pelkästään sen valokuvakin painoi liki kymmenen kiloa.
Mies istui ongella. Pikkutyttö tuli ja katseli touhua.

- Sven! Miksi sinun korvasi ovat palaneet?
- No, kun vastasin vahingossa silitysrautaan, kun piti vastata puhelimeen.
- Mutta molemmat korvat?
- Täytyihan minun soittaa ambulanssi.

- Nämä ovat älypillereitä. Kun näitä syö, tulee viisaammaksi.
- Saisinko yhden, pyysi Sven.
Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Niinpä Sven otti vielä yhden lisää ja vielä yhden ja vielä ... kunnes huomasi:
- Nämähän ovat pelkkiä jäniksen papanoita!
- Niin ovatkin. Näetkös nyt, sinä alat viisastua.

- Miten monta ruotsalaista tarvitaan popcornin valmistukseen?
- Kymmenen. Yksi pitelee pannua ja yhdeksän ravistelee hellaa.

Kaksi ruotsalaismiestä juttelee:
- Mieheni on impotentti.
- Ajatella! Niin lyhyellä koulutuksella!

- Miksi Ruotsissa kellarinikkunoiden peseminen vie neljä tuntia?
- Ensin pitää kaivaa tikapuita varten kuoppa.

Ruotsalainen oli ostanut solmion, mutta meni takaisin liikkeeseen ja halusi vaihtaa sen.
- Mikä siinä on vikana? kysyi myyjä. Eikö väri miellyttanyt?
- Ei värissä mitaan vikaa ole, mutta kun se on liian ahdas.

Ruotsalainen kaverilleen:
- Ei peilistä ole mihinkaan.
- Kuinka niin?
- Aina kun yritän katsoa jotakin, joku kumma naama tulee eteen.

Suomalainen oli ruotsalaisessa pikkukylässä ja näki ruotsalaisen yrittävän kiivetä lipputankoon mittanauha kädessään.
- Mitä ihmettä oikein teet, han kysyi.
- Mittaan lipputangon korkeutta, se vastasi.
- Eikö olisi helpompaa avata nuo pultit tuolta alhaalta, kumota tanko ja vasta sitten mitata se?
- Kuinka tyhmiä te suomalaiset oikein olette? Minä haluan mitata sen korkeuden enka leveyttä.

Ruotsalainen maalasi ensimmaisenä päivänä 100 metriä aitaa,toisena paivänä 75 metriä ja kolmantena päivänä vain 50 metriä.
Miksi tulos huononi?
- Siksi, että matka maalipurkille pidentyi koko ajan.

Mitä Ruotsissa lukee uima-altaiden pohjassa?
- Tupakointi kielletty.

Olipa kerran sokea suomalainen, kuuro tanskalainen ja ruotsalainen, joka oli joutunut pyörätuoliin. He löysivät yhdessä pullon, jonka henki lupasi jokaiselle yhden toivomuksen. Ensin toivoi suomalainen ja hetken kuluttua hän huusi:
- Minä näen, mina näen!
Sitten toivoi tanskalainen ja hetken kuluttua han huusi:
- Minä kuulen, minä kuulen!
Viimeisenä toivoi ruotsalainen ja hetken kuluttua han huusi:
- Nastarenkaat, nastarankaat!

Kuinka monta ruotsalaista tarvitaan talvikalastukseen?
- Kuusi. Kaksi hakkaamaan avantoa jäähän ja neljä työntämään
venettä avannosta sisään.

- Miksi ruotsalaiset eivat riko maailmanennatyksiä?
- Ne pelkäävät joutuvansa maksamaan ne.

- Miksi ruotsalaisilla on aina kädet taskussa?
- Niitä hävettää, kun sormet ovat eripituisia.

- Sven! Miten ihmeessä saat kulumaan niin paljon aikaa suola-astian täyttämiseen?
- Et voi aavistaakaan, miten hankalaa on saada suola sisään näin pienistä rei'istä.

- Voitteko kertoa jonkin hyvän ruotsalaisen seuraleikin.
- Kyllä. Hanki pahvilaatikko ja pyydä kaveri leikkiin mukaan. Toinen menee laatikkoon, ja toinen koittaa arvata, kumpi siellä on.

- Etkös sinä Göran perinyt tätisi äskettäin?
- Kyllä, mutta en tiedä voinko pitää hänet, sillä hän haisee jo tosi pahasti.

Suomalainen näytti ruotsalaiselle postimyyntikuvastoa ja selitti, että alusvaatteissa poseeraava mies on tilattavissa. Ruotsalainen uskoi ja täytti tilauskupongin. Parin viikon päästä he tapasivat ja suomalainen jatkoi pilaansa:
- No joko se mies tuli?
- Ei vielä, mutta kai se kohta tulee, koska se lähetti alushousunsa.

Kaksi ruotsalaista oli avaruusraketissa. Toinen lähti ulos kunnostamaan satelliittia. Palattuaan hän koputti ilmalukon oveen.
- Kuka siellä? kysyi sisälläolija.

Ruotsalainen soitti rautatieasemalle kysyäkseen, kauanko kestää junamatka Malmöön.
- Hetkinen, sanoi virkailija.
- Kiitos, lausui ruotsalainen ja sulki puhelimen.

Putosin lapsena talon katolta, ylpeili Lars.
- Ja jäit henkiin?
- Kyllä, täsmensi Lars. Mitäs arvasit?

Ruotsalaiset olivat samoilemassa Lapissa. Heillä ei ollut tarpeeksi vaatteita joten he yrittivät sytyttää nuotiota.
- Minulla on tulitikkuja, mutta ne taisivat kastua eilen sateessa. Kokeilepa, toimiiko niistä mikään. Minä käyn hakemassa puita.
Puunhakija tuli takaisin mukanaa sylillinen risuja ja kysyi: -Toimivatko tikut?
- Kolme niistä syttyi. Muut olivat kastuneet pilalle.
- Ääliö! Nyt nekin ovat sitten menneet.
- Eivät kokonaan. Minä sammutin ne hyvin äkkiä.

Leipäkauppias kysyy asiakkaalta:
- Tummaa vai vaalea leipää?
- Ei mitään väliä. Se tulee sokealle.

Ensiapukoulutuksessa on tärkeimpiä asioita oppia, miten lasta tehdään.

Mitäs pidät asuntoni sisustuksesta? Olen suunnitellut sen kokonaan omasta päästäni!
- Huomasin sen heti. Täällä nimittäin näyttää niin tyhjältä.

Postivirkailija Hilmalle:
- Tämä painaa liikaa. Siihen on lisättävä postimerkkejä.
- Mutta eikäs se tule siitä vain painavammaksi?
Miten on mahdollista, että posti tuottaa voittoa, vaikka se myy 3,50 markan arvoisen postimerkin 3,50 markalla? ihmetteli Paavo.
- Yksinkertaista, vastasi Pentti. Sen hintaisella merkillähän saa lähettää enintään 50 grammaa painavan lähetyksen. Mutta kaikki lähetyksethän eivät paina läheskään 50 grammaa, joten jäähän siitä voittoa.

Ajat muuttuvat. Ennen oli Fazerin sininen. Nykyään Pfizerin sininen.

Rouvat Virtanen ja Lahtinen olivat päiväkahvilla.
- Voi ei, puuskahti Virtanen. Mieheni tulee kotiin ruusukimpun kanssa!
- No mitäs pahaa ruusuissa on?
- Se tietää sitä, että saan maata jalat levällän koko viikonlopun.
- Ei kai sentään? Minä voin lainata sinulle kukkamaljakon.

- Minulta varastettiin eilen lompakko ja kello.
- Mutta etkös sinä kanna aina pistoolia mukanasi?
- Kyllä. Onneksi varkaat eivät löytäneet sitä.

Mies kotona olohuonesta huutelee vaimolleen keittiöön:
- Minusta on niin sydäntäsärkevää katsoa, kun sinä siellä kokkaat, tiskaat ja siivoat. Voisitko sulkea oven?

Ukko täytti peräti 110 vuotta. Sanomalehden toimittaja kuuli asiasta ja lähti haastattelemaa miestä.
- Mikä on teidän pitkän ikänne salaisuus? - Ikinä en ole polttanut tupakkaa. Ikinä en ole maistanut viinaa. Ja naisiin päin en ole vilkaissutkaan, vastasi ukko.
Samassa makuuhuoneen ovi aukeaa ja kolme vähäpukeista naista hoipertelee ulos huoneesta. Huoneesta pöllähtää rankka tupakansavu ja sieltä kuuluu epämääräistä juhlinnan meteliä.
- No mitäs tuo sitten on?? kysyy toimittaja.
Ukko painaa päänsä nolona sanoen: 
- Joka päivä sama ikinen riesa. Isäukko siellä remuaa ryyppykavereittensa kanssa.

-Tarjoilija! Mitä nämä pienet ötökät salaatissani ovat?
- Ettekö ole kuulleet vitamiineista?

Mitä saadaan, kun risteytetään ateisti ja Jehovan todistaja? Ihminen, joka soittaa ovikelloasi ilman syytä.

Mies joutui sairaalaan vatsakipujen takia. Omaiset kysyivät:
- Joko lääkärit ovat saaneet selville, mikä sinua vaivaa?
- Diagnoosia kuuluvat epäilevän, vastasi mies.

Seuraavana päivänä hoitaja kysyi samalta mieheltä:
- Onko teillä pyjama? - Ei. Tohtori sanoi sen olevan umpilisäkkeen tulehdus, vastasi mies.

Nainen miehelleen riidan päätteksi:
-Olin hullu kun menin kanssasi naimisiin!
- Niin olit, mutten silloin huomannut sitä, vastaa mies. 

MIKSI KUTSUTAAN isoa töppäystä Pauligilla? 
- Juhlamokaksi. 

MINKÄLAISISTA ALAISISTA yritysjohto pitää? 
- Johdonmukaisista. 

MIKSI SUNTIO lukitsi kirkon ovet? 
- Seudulla liikkui Raamatun kääntäjä. 

KUKA OLI skotlantilaisten esi-isä? 
- Förskotti. 

MIKSI TANSSINOPETTAJA otti loparit? 
- Hän ei kestänyt sitä rumbaa. 

MISTÄ ÄÄNEKÄS kissa tunnetaan? 
- Mausta. 

MIKSI MASOKISTI nauttii kesälomasta? 
- Silloin aina sattuu ja tapahtuu. 

MIKSI KANNIBAALI ei ottanut lopareita? 
- Työnantaja tarjosi lämmintä kättä. 

MIKSI NÄYTTELIJÄT menevät niin usein keskenään naimisiin? 
- He viihtyvät kulissiavioliitoissa.

 Mitä seuraa Nokian ja tampaxin fuusiosta? 
- Langaton tamppooni. 

Mitä dementiapotilaat laulavat jouluna ? 
- Koska meillä on joulu? 

Mikä on puolalaisen orkesterin kokoonpano ? 
- Kosketinsoittaja, vokalisti ja konsonantisti. 

Mitä kannibaalit huutavat saaliin yrittäessä karata? 
- Ottakaa varras kiinni! 

Mummo ja vaari pelasivat jalkapalloa. Vaari hävisi. 
- Etsinnät jatkuvat yhä. 

Miksi skottimiehet käyttävät kilttiä? 
- Lampaat kuulisivat housujen vetoketjun äänen jo kauas. 

Mistä tietää että olet bulimikkojen juhlissa? 
- Kakku hyppää ulos tytöstä. 

Minkälainen on miesten katumuspilleri? 
- Se muuttaa veriryhmän ja DNA:n. 

Minkälainen on laihialainen Viagra? 
- Muija haukkuu pystyyn. 

Vihreät kappasivat vallan Suomessa. Diktaattori Linkola päätti syöttää kaikki poliitikot Korkeasaaren tunnetuille krokotiileille. Huhu kiiri pian altaaseen, jossa liskot viuhtoivat hännillään innoissaan ruokavalion paranemisesta. Ei enää silakkaa! Iso mies tarvii kunnon pihvin!

Ensimmäinen krokotiili hieroi pieniä korokotiilikämmeniään yhteen ja ulisi riemuissaan: "Mulle lihava kokoomuslainen sika saatana!"

Toinen krokotiili narskutteli isoa kitaansa ja kirkui haltioissaan: "Mulle rasvanen kommunisti perkele!"

Kolmas krokotiili totesi ikämiehen käheällä äänellä. "Mä tarvin sitte sosialidemokraatin. Mulle ei mikään muu kelpaa."

Kaksi ensimmäistä krokotiilia inisi kauhuissaan: "Mitä vittua ny! Älä rupee hienostelee! Kyllä se silakan jälkeen kelpaa vaikka kepulainen! Samaa vitun sianlihaa se kaikki on!"

Kolmas krokotiili avasi suunsa ja näytti iän koettelmaa purukalustoa: "Mun hampaat on sellasessa kunnossa, et on pakko saada sosialidemokraatti. Kaikki on sanonu et niill ei oo minkäänlaista selkäränkaa!"

Laiva upposi, ja neljä miestä yritti uida kaukana häämöttävään rantaan. Yksi oli liberaali. Tämä upposi ensimmäisenä, koska usko asiaan puuttui kokonaan.

Lihava kokoomuslainen sika tuntui kelluvan mainiosti - mutta riistäjä oli aina teettänyt työnsä muilla ja niin kaverin kunto petti parissa minuutissa.

Fanaattinen kommunisti kauhoi kuin kone ja olisi päässyt rantaan, mutta voi! Kaveri ei ikinä ollut oppinut pitämään suutaan kiinni!

Ahkera ja säntillinen sosialidemokraatti kauhoi kuin kone rantaa kohti ja meinasi juuri päästä rantaan, mutta sitten tuli onnettomuus!

Hemmo kuuli hinaajan pillin vislauksen, luuli tehtaanpillin soivan JA LOPETTI TYÖT!

Savolaismies istui Kuopion rautatieaseman odotushallissa ja alkoi tehdä itselleen sätkää. Viereisessä lipunmyyntikojussa virkailija katseli äijän tekemisiä vähän alta kulmien, ja kun äijä sytytti tupakkinsa, virkailija huusi: - Täällä ei saa polttaa! Äijä ei reagoinut mitenkään, vaan jatkoi vain tupruttelua. Kohta virkailija huusi uudestaan ja kovempaa: - Täällä ei saa polttaa! Siihen äijä tiuskaisi: - Mittees mänit sinne!

Mies kysyi Kuopion torilla mieheltä, jotta tietääkö hän, kuinka kaukana Afrikka on. Savolaisukko vastasi: "Ee se kaakana voe olla ku Savon sellulla on yks neeker ja se kulukoo pyörällä töihin."
Savolaisukko tuli baariin ja tilasi drinkin.
- Tarjoilijavosu! Tuokee Koskenkorvoo!
- Otatteko colalla?
- No tuokee vaikka lumilapijolla, kuhan tuotte!

Savolaisakka meni valokuvaajalle. Valokuvaaja kysyi:
- Otetaanko rintakuva? 
- Saeshan tuo piäkii olla mukana, tuumasi akka.

Hesalainen rekkakuski meni Kuopiossa baariin ja tilasi kupin kahvia.
Myyjä kysyi: - Tullooko pulloo?
Hämmentynyt mies änkytti: - E-ei kun kuppiin!

Savolaisukko seisoi tien reunassa kilometripylvään kohdalla, jossa oli numero kolme. Ajoi siihen kaksi herrasmiestä, pysäyttivät ukon kohdalle ja toinen kysyi:  - Mihin tästä mahtaa olla tuo kolme kilometriä? Ukko vilkaisi ympärilleen ja totesi: - Eeköhän tuo liene ihan joka suuntaan.

Äijä oli kotoa lähtiessään syönyt kalakukkoa ja juonut kokkelipiimää päälle. Kuopion torilla häneltä pääsi hirvittävä pieru aivan toripoliisin edessä.
- Oliko tuo minulle tarkoitettu? Toripoliisi karjui naama punaisena.
- Kah irtihän tuo minusta jo on, tie mitä haluat.

Isäntä teki kuolemaa. Hän kutsui vielä luokseen sukulaiset ja pastorin ja esitti viimeisenä toivomuksenaan, että hänet haudattaisiin yhdessä traktorinsa kanssa.
Traktorin kanssa? Ennenkuulumatonta? Sukulaiset ja pastori kysyivät isännältä, miksi ihmeessä?
- No kun vielä ei oo tullunna vastaan semmosta monttua, josta ee ois Valametin kanssa ylös piästy.

Matkustaja kysyi Savossa konduktööriltä: - Onko tuolla perässä tilaa?
- On siellä tilloo, vuan ku ei oo junnoo, konduktööri vastasi.

Muuan geologi oli kova kehumaan sillä, miten hyvä laulaja ja kova kuoromies hän oli. Muutamat tuttavat pyysivät häntä sitten laulajaksi kirkkokuoroon Kuopiossa. Geologi meni, ja hänen todettiin laulavan pieleen ja vielä rumalla äänellä. Tuttavat kysyivät:
- Ihanko totta sinä olet useita vuosia laulanut kuorossa?
- Kyllä se totta on.
- Missä kuorossa sinä olet laulanut ja mitä ääntä?
- Espoon geologikuorossa soraääntä.

Joskus 1970-luvun alussa, melko myöhään syksyllä valmistautui Turun yliopiston tutkimusryhmä maantien varressa lähtemään turvenäytteiden kairaukseen muutamalle lähellä Karigasniemen-Kaamasen tietä olevalle palsasuolle. Mäntäkaira ja hillerkaira olivat hieman asekoteloa muistuttavissa kuljetuskoteloissaan nojallaan autoa vasten, ja viimeisiä tarvikkeita pakattiin reppuihin. Silloin ilmestyi jostain mopolla ajeleva, hieman omituisen tuntuinen ukko, joka aloitti jutustelun:
- Meinaatteko lähteä jahtiin?
- Ei ole tarkoitus.
- Ne pitäisi olla metsästysluvat kunnossa.
- Ei niitä tässä puuhassa tarvita.
- Kyllä niitä nyt vaan tarvitaan.
- Ei varmasti tarvita.
- Perkele, kalaankos sitä sitten kiväärit selässä mennään? Minä olen metsästyksenvalvoja, jotta luvat ja henkilöpaperit esille, ja näyttäkää pyssynne, ovatko edes laillisia, tai tästä tulee kovempi juttu.
- Onkos Teillä siitä paperia, että olette metsästyksenvalvoja?
- En minä paperia tarvitse.
- Kyllä Teidän on meille paperinne näytettävä, me olemme armeijan miehiä, ja meillä on näissä koteloissa salaisia ohjuksia, joita on tarkoitus täällä kokeilla. Mistä me tiedämme ettette Te ole vakoilija, jos ei Teillä papereitakaan ole? Pojat, olisiko parempi ottaa ukko kiinni, ja viedä Ivaloon, että saataisiin asia selväksi?
Tässä vaiheessa äijä hyppäsi moponsa selkään, eikä tutkimusryhmä enää sen koomin häntä ole nähnyt.

Joskus 1970 luvun alussa oli GTL:n Outokummun tukikohdassa isompi joukko miehiä kesämajoituksessa. Joukossa oli myös pari urheilijaa, jotka usein kesäiltaisin esittivät permantovoimisteluliikkeitä ja taitovoimisteluasentoja tukikohdan pihanurmella. Muutamana iltana pojat taas voimistelivat, kun joku vanhempi työtoveri kysäisi:
- Osaattekos te semmoisen liikkeen, että kumarratte polvet suorina kämmenenne maahan ja nostatte samalla oikean jalkanne suoraan sivulle tasapainossa pysyen?
Pojat tekivät tempun kysäisten:
-Tämähän on helppo, mutta mikä tämän voimisteluliikkeen nimi on?
- Se on koiran kusemisasento.

Outokummun kaivokseen tuli harjoittelijoiksi joukko tulevia vuori-insinöörejä. Näistä varsinkin eräs herätti ylimielisyydellään pahaa verta vanhojen mainarien parissa, jotka opastivat ja olivat yhteistyössä harjoittelijoiden kanssa. Kaivoksessa oli jonkinmoiset vessat, mutta kiireisimmissä tapauksissa isompikin tarve tehtiin johonkin hylättyyn perään. Suunnilleen viikossa jätökseen kasvoi hometta, jolloin se alkoi muistuttaa pörröistä eläintä. Näitä homekasoja kutsuttiin kaivoskaneiksi. Eräälle mainarille tuli mieleen hieman ojentaa ylimielistä harjoittelijaa, jolloin hän teki juttua:
- Oletkos sinä tietoinen, että täällä kaivoksessa elää semmoisia otuksia kuin kaivoskaneja?
- En minä ole niistä ikinä kuullutkaan.
- Niitä on noissa hylätyissä kaivosperissä. Sinne kun menee hiljaa, sytyttää äkkiä lampun ja heittäytyy kanin kimppuun, niin voi saada semmoisen kiinnikin.
Harjoittelija innostui asiasta. Miehet hiipivät kaivosperään, jolle mennessä sovittiin, että mainari hoitaa valot ja harjoittelija nuorena ja notkeana pyyntihommat. Miehet tulivat kaivosperään, mainari sytytti lampun - eikä noitumisesta ollut tulla loppua, kun harjoittelija totesi onnistuneensa pyynnissä paremmin kuin hyvin.

Kaivokseen harjoittelemaan tulevien vuori-insinöörioppilaitten joukossa oli myös tyttöjä. Näille kaivosmiehet juttelivat mielellään härskejä juttuja. Tytöt valittivat asiasta työnjohdolle, joista joku neuvoi heitä vastaamaan samalla mitalla. Kun sitten taas ruokatunnilla alettiin puhua ruokottomuuksia, kertoi yksi tytöistä seuraavan vitsin:
- Renki oli heinätöissä ja siinä puraisi 'pikkukaveriin' paarma. Siihen tuli patti ja hirvittävät tuskat. Renki oli jostakin kuullut, että kun sen laittaa kirnupiimään, niin tuska menee ohi. Poika teki niin. Piika tuli siihen, näki pojan touhut ja kysyi:
- Mitä sä oikein teet?
Poika häkeltyi kovin ja kysyi:
- Etkös ennen ole nähnyt tämmöistä?
- Oon kyllä, mutta en ennen ole nähnyt, kuinka sitä ladataan.
Kun tyttö oli tämän kaivoksessa kertonut, ei hävyttömiä puhuttu enää ainakaan sen harjoittelijakurssin naisille.

Kylässä oli suuri malminetsintätyömaa. Tytöt tuumivat, ketä voisi päästää saatolle tansseista. Kokenein joukosta opettaa:
- Elekee piästöö geologia, ne ei kun kerran kopsauttaa, kahtoo ja männöö etteenpäin. Mutta ottakee poraria, ne on tottunna kairata jyrryyttämmään koko löysisä ajan.

Kun  viipurilainen konstaapeli oli passissa Linnankadulla, muuan kiihtynyt eukko kiiruhti hänen luokseen ja huohotti:
- Tuol Mustainveljesten kavul makkaa yks mies tolkuttomas humalas. Voisiteks työ männä korjaamaa sen putkaa selviämmää?
- Makkaaks se siel kavul poikittai, vai onks hää siel kavu suunnas?
- A kavu suunnas se ryökäle makas.
- No kylhä siint sit varmast ohi pääsöö, ratkaisi konstaapeli ongelman huojentuneena.

Lallukan palveluksessa ollut kauppamatkustaja Juntunen tuppasi olemaan päissään myös työaikana. Kun Juntunen jatkuvista varoituksista huolimatta ei parantanut tapojaan, kauppaneuvos itse kutsui hänet luokseen sanoakseen hänet irti liikkeen palveluksesta. Lallukka ärähti Juntuselle:
- Täst ei tuu nyt mittää, Jundune! Meist tulloo nyt ero!
Mihin pienessä hiprakassa ollut Juntunen vastasi:
- Lähteeks ka-kauppaneuvos pitkälkii matkal. No voi sentää, mihis työ nyt määtte?
Huumorimiehenä Lallukka ei voinut muuta sanoa kuin:
- Jundune, mää siint dakasii döihis.

Lallukan varallisuus salli hänelle myöhempinä elinvuosina mahdollisuuden olla illanistujaisissa runsaskätinen. Kerrankin hän tunnelman kohentamiseksi jakeli käskyjään näin:
- Vahtimestar ja tarjoilijat älkää nukkoko siel. Tuokaa lissää sitä Meukohvikonjakkii, ko myö siint nii tykätää! No mänkääkii siint noppeest älkääkä vätystelko, midä! Aledaaha nyt kaikk täs laulamaa! Mie laula passoo, sie tenurii ja muut laulakaa midä satutta ossaamaa!

Viipurissa kerrottiin, kuinka Kuolemanjärven rovastin renki oli kovassa pakkasessa kyyditsemässä isäntäänsä pitäjän kirkolle. Kun vilu alkoi jo puistattaa, renki kaivoi reen pohjalta pontikkapullon tarjoten siitä ryyppyä rovastillekin. Tämä kuitenkin kieltäytyi ja sanoi:
- Alkoholi on pakkasell suunnillee samaa ku laskis lämpimät housuihi. Aluks se lämmittää, mut sit tullee entist kylmemp.
Tähän renki tokaisi rovastille:
- Kuseha sie vaa housuihis, mie ainakii otan pullost!

Tunnettu viipurilainen lääkäri oli pantu syytteeseen reseptinantooikeuden väärinkäytöstä. Oikeuden puheenjohtaja sanoi asiaa käsiteltäessä:
- Te olette kirjoitellut spriireseptejä potilaillenne sen enempää tutkimatta heitä.
Syytetty vastasi tähän:
- Mieku en juoksuta potilait poliklinikois ja röntgenis, niinku nuo nuoret kandit. Mie nään heti päältäpäi, kuka on ryypyn tarpees ja kuka ei. Jos työ herra puhheenjohtaja käisitte miu vastaanotol, ni mie heti kirjoittasi teil ryyppyreseptin, ku työ ootte nii laiha, kalpee ja heiko näkönekkii.
Oikeus langetti syytetylle vapauttavan tuomion.

Viipurilaisukko meni Pellorvonkadun alkoholiliikkeeseen. Myyjä kysyi:
- Mitäs teil sais olla?
- A mieko tahtosi jottai viinii.
- No minkä kans työ sitä sit nauttisitte?
- A mieko aatteli et sen meijä talomiehe kansha myö sitä..

Viipurin maaseututeatterin näyttelijät olivat savolaiskylässä esittämässä huvinäytelmää. Heti alussa katsomossa oli kaikilla hauskaa ja naurettiin täyttä kurkkua, kun sitten ensimmäisen näytöksen puolivälissä äkkiä eräs mies nousi ylös ja huusi.
- Tiällä ei naareta.
Kaikki vaikenivat:
Näytännön jälkeen eräs paikkakuntalainen tuumaili näyttelijöille:
- Voe voe kun olj haaska näätelmä.
- A miks työ ette sit nauraneet?
- No ettäkö työ kuullunna, kun se meijän kansakoulunopettaja komens, jotta  teällä ee naareta, ni eihän myö tohittu naaroo. Voan ku myö pestiin ulos, niin myö rätkätettii koko rahan iestä!

Sirpon syntyperä oli monelle täysi arvoitus. Kun häntä tumman tukkansa ja vilkkaan elehtimensä perusteella luultiin joskus juutalaiseksi, Sirpo sanoi:
- Mine olla pahoilla siint, ettei mine kuulu tuoho hieno ja lahjakkaase kansa. Mine ole nimittäin armeenialaine.

Joskus hän vastasi syntyperäänsä koskevaan kysymykseen leikkisästi:
- Mine ole Itä-Kiinast tai josta sielte päi!

Kerran eräs orkesterilainen työnsi viulun jousen ylös aina silloin, kun piti vetää alaspäin. Sirpo keskeytti harjoituksen ja tuhahti asianomaiselle:
- Mitte shinä oikke meina, nouseko shinä kirkossaki aina ylös ku muut istu alas?

Musiikkiopiston lahjakas violisti Elsa Ristola kertoi Sirpon kerran tulistuneen oppilaalleen huonosta soittoläksyjen osaamisesta ja tokaisseen:
- Mitte shinä istu ko vanha kana huono muna pääl, mistä ikinä ei miette tule!
Pian hän taas leppyi, ja opetus jatkui molemminpuolisen luottamuksen merkeissä.

Hoitajatar oli lähdössä töistä Viipurin lääninsairaalasta. Hän oli pirskottanut päälleen hieman hajuvettä, kun käytävällä häntä vastaa tuli pelätty professori Granberg, sairaalan ylilääkäri, ja kysyi nuuhkaillen:
- Mille työ hoitajatar oikee haisette?
- Hajuveel, herra professori.
- Enks mie oo teil sanont, ettei hoitajattaret saa haista ku lysolil ja paskal!

Sodan aikana viipurilainen laulaja Auvo Nuotio, päämajan viihdytysjoukoista, kävi kiireissään Karhumäen postipankissa nostamassa rahaa. Virkailijatyttö hoiti asian varsin nopeasti, ja tästä kiitollisena Nuotio heläytti tiskin edessä komeasti:
- Niin minä neitonen sinulle laulan...
Postissa juuri silloin ollut karjalaismummo kuunteli hämmästyneenä Nuotion korkeaa tenoriääntä ja sanoi:
- Kembä ol priha? Pöllähin nii, et kuset ol mennä housuh.

Viipurilaiset lapset olivat erityisen innokkaita laulajia. Kauppias Tauno Saarinen oli jo pienenä poikana joka sunnuntai naapurin tädin kanssa jumalanpalveluksessa Tuomiokirkossa. Virsiä veisattaessa pikku Tauno lauloi aina "Sun haltuus, rakas Isäni..." olipa virsi sitten mikä tahansa. Ainakin ääni siinä kehittyi, ja niinpä Tauno Saarisesta tuli aikanaan yksi Agricolan kirkkokuoron parhaista laulajista.

Varsinaisuomalaiset väheksyivät kerran evakkoaikana viipurilaisen kauppamiehen kuullen viipurilaisten aineellisia menetyksiä. Tämä sai tarpeekseen varsinaissuomalaisten leukailusta ja päätti pistää koko keskustelun ranttaliksi, lohkaisi suu virneessä:
- Ei miultakaa jäänt muuuta ku ylioppilashattu flyygeli pääl mei seurustelusalonkii. ja euko timanttine kaulanauha ja smaraktisormus kassakaappii. Ja salongi seinäl kaks metrii levvee Munsterhjelmi maisemataulu. Mut mitäs näist pienist. Sattuuha sitä valtiol paljo suurempiikii vahinkoi!

Viipurilainen hevoskauppias Kaakki-Koponen soitti aamuyöllä poliisimestari Miettiselle. Tämä tietysti äkämystyi pahankerran yöunensä keskeytyksestä ja ärähti:
- Mitä sie keskel yötä säikyttelet ihmisii?
Tähän Kaakki-Koponen selitti:
- Mie ku en saant unta ni mie vaa oisi kysynt siult et oot sie sit saant une pääst kii.

Suomalaisen lyseon lehtori Hirn jakoi koepapereita takaisin oppilaille. Antaessaan koepaperin Armas J. Pullalle hän hihkaisi:
- Tää ku ei oo alkuukaa siu ommaa ansioo. Ku siet et kuiteskaa jäänt kii, ni olkoo siu paperis kaheksiko arvone, vai kunno kansalaine ois ansaint siint iha kympin.

Armas J. Pulla kertoo kahdesta hänen luokallaan Viipurin lyseota käyneestä pojasta:
- Meijä luokal ol kaks Laurii. Tois ei vaivant mikkää, mut se toine ontu. Ois nyt luult et myös selvyye vuoks ois sanottu sitä ontuvaa vaik Linkka-Lauriks. Mut ei sinnepäikää. Myö ku oltii nii hienoi jentelemannii ni myö kuhuttii sitä Laurii, joka ei ontunt, Tasajalka-Lauriks.

Geologit Ryyppiö ja Tissuntander olivat istumassa iltaa ravintolassa. Ilta kului varsin kosteissa merkeissä ja niin herroille tuli tarve keventää vesilastia. Miten ollakaan, sattui sankareillemme oudossa ravintolassa pieni vahinko: he erehtyivät ovesta joutuen naisten puolelle. Seuraavaksi sisään tulleet asiakkaat ilmoittivat kipakasti:
- Tämä on vain naisia varten!
Ryyppiö alkoi häpeillen poistua, mutta Tissuntander lorotti loppuun päättäen toimensa letkeään lerputukseen todeten:
- No niin on tämäkin!


 ... Joukko geologeja oli kongressitauolla mennyt syömään erään lähikorttelin ravintolaan Kanadassa. Geologi Ryyppiö katseli muodokasta tarjoilijatarta arvostellen hänen sulojaan kollegoilleen. Viimein hän tuumi suomeksi tarjoilijattaren kuullen:
- Millaistahan tuollaisen naiminen olisi?
Tarjoilijatar sävähtää punaiseksi, ja tiuskaisee selvällä suomella Ryyppiölle:
- Et saa tietää. Sulle en ainakaan anna.

Ollessaan Kajaanin piirilääkärinä Elias Lönnrot joutui hoitelemaan kaikenlaisia potilaita. Kerran erästä romania oli toinen puukottanut. Kun Lönnrot viimein matkojen takaa saapui miestä hoitamaan, oli paikallinen loihtija jo puukotettua auttamassa ja lukuja lukemassa, mutta turhaan, sillä mies oli vuotamassa kuiviin. Silloin Lönnrot pani kylmän kääreen haavalle ja esitti äreimmät verenseisautussanansa, ja katso, puukotetun verenvuoto tyrehtyi. "Oot sinä, juutas aika velho", oli loihtija tuumannut kollegalleen.

Erään toisen tarinan mukaan Elias Lönnrotin luokse tuli mies, joka väitti kivenkovaan, että hänellä oli mato korvassa. Mutta kun Lönnrot tutki miehen korvaa, ei sieltä mitään löytynyt. Niinpä mies kertoi, että Oulussapa se oli sellainen tohtori, joka sahasi pään auki, otti madon pois ja juotti kallonkannen takaisin. Siihen Lönnrot totesi, että sellaiselle miehelle ei tarvinnut lähettää kuin pää. Muu ruumis saisi tehdä kotona keskeneräisiä töitä.

Muuan köyhä mökkiläinen oli käynyt varastamassa Lönnrotin Hauholassa olleesta mökistä keittoastioita. Lönnrot ei nostanut kuitenkaan oikeusjuttua, vaikka saikin tietää, kuka pitkäkyntinen oli. "Tarpeeseensa lienee ottanut", oli hän tuumannut. Jonkin ajan kuluttua oli miekkosen tultava kuitenkin näyttämään Lönnrotille kipeää sormeaan, johon leikkaus näytti olevan ainoa hoitokeino. Tarinan mukaan Lönnrot oli todennut naaman ilme peruslukemilla miehen kättä katsellessaan: "Jokohan nyt katkennee, vaan liika pitkät nämä ovat olleetkin."

Professori Elias Lönnrot auttoi muuan kerta ainaisessa rahapulassa ollutta kirjailija Aleksis Kiveä maksamalla hänen räätälinlaskunsa. Asia jäi vaivaamaan Kiveä, koska hän ei saanut maksettua velkaansa takaisin. Kun Kivi sitten sairastui, totesi Lönnrot lakonisesti: "Minä annan sammattilaisen kyläräätälin poikana velan anteeksi nurmijärveläisen kraatarin pojalle."

Kun Rietrikki Polénin ensimmäistä suomenkielistä väitöskirjaa Johdantoa Suomen kirjallisuushistoriaan tarkastettiin, vastaväittäjänä toiminut Elias Lönnrot huomautti, että teoksesta ei löydy punaista lankaa. "Kyllä siinä minusta sellainen on", väitti Polén tiukasti. Tässä vaiheessa Elias Lönnrot ryhtyi utelemaan, oliko kirjansitoja käyttänyt punaista lankaa Polénin kappaletta valmistaessaan.

Ylioppilaat istuttivat Lönnrotin isänmaallisen juhlan innostuksessa kultatuoliin. Kunnianosoituksen kohteeksi joutunut Lönnrot totesi silloin vaatimattomasti: "Ei paska punniten parane!"

Kun Elias Lönnrot kävi viimeistä kertaa Kajaanissa vuonna 1881, halusivat kaupunkilaiset juhlia merkkimiestä. Kajaanilainen raatimies Bergh tarjosi professorille aamiaisen ja halusi pitää Lönnrotille puheen. Lönnrot, joka ei pahemmin juhlapuheista perustanut, totesi hieman nuivasti: "No, jos siitä ei tule kovin pitkä."

Kun Lönnrot kävi viimeisellä Pohjois-Suomen matkallaan vuonna 1881 Oulussa, hän suostui hieman vastentahtoisesti valokuvattavaksi. "En minä siitä muuten välittäisi, mutta täytyyhän miehelle saada vähän tienuuta", oli Lönnrot puolustellut suostumustaan.

Kainuulainen käveli kerran apeissa aatoksissa ohi kyyhkysten likaaman Elias Lönnrotin patsaan. Veistoksen kohtalo sai kainuulaisen pukemaan tunnelmansa sanoiksi: "Mi tarkoitus on elon raskaan, jok’ kerran hukkuva on kyyhkyn paskaan?"

 Kuuluisa norjalainen fennougristi ja eskimologi Knut Bergsland oli kerran vanhana miehenä vierailulla Tromssassa. Pohjolan Pariisina tunnetussa turistikaupungissa ei ollut vapaita hotellihuoneita, mutta Bergslandille tämä ei ollut ongelma, hän tarjoutui nukkumaan SAS-hotellin saunassa. Aamulla hän heräsi siihen, että kiuas syttyi ajastimella, niin, että lämpö nousi, lievästi sanottuna liian korkeaksi nukkumista varten. Hotellin henkilökunta oli jo tarpeeksi nolona huonepulan takia, ja pyysi Bergslandilta kauheasti anteeksi. - Ei se mitään, vastasi vanha professori, tämä oli vain pieni esimaku siitä mitä kohta odottaa minua.
Knut Bergsland piti 70-luvulla Oslon yliopiston yleisen lingvistiikan opiskelijoille pakollisen ei-indoeurooppalaisen kielen rakenteen kurssin. Opiskelijoille annettiin ensimmäisellä tunnilla J. Szinnyein (suomenkielinen) "Unkarin kielioppi". Opiskelijat protestoivat, suomi oli heille yhtä tuntematon kieli kuin unkari. Bergsland ei nähnyt mitään syytä ottaa protestia huomioon: Ensinnäkin kielioppi oli hyvä, ja se tarjosi opiskelijoille samalla mahdollisuuden tutustua suomen kieleen!

József Budenz (1836-1892)
Budenz aloitti unkarin opiskelun vasta aikuisena, oppikin kielen jokseenkin täydellisesti mutta ei päässyt eroon vahvasta saksalaisesta korostuksestaan. Kerran kielentutkijaseurassa tuli puheeksi, että unkarin kielessä on vain yksi liudentuneella t:llä (ty) alkava sana, tyúk ['kana'], jolloin Budenz hämmästellen puuttui puheeseen: - Entäpä tyufa [gyufa, 'tulitikku']?


Unkarin Akatemian istunnossa Budenz vaati kiivaasti, että unkarin kielen kirjoitustavan olisi oltava foneettinen, sanat pitäisi kirjoittaa niin kuin ne lausutaan. Tuolloin Akatemian sihteeri János Arany, Budenzin tunnettuun saksalaiskorosteiseen ääntämykseen viitaten, totesi hiljaa:
- Niin niin, kyllä minä siinä jotenkin toimeen tulisin, mutta mitenkä te?

 J. K. Qvigstad (1853-1957)
Norjalaiselle lappologille Qvigstadille suotiin harvinaisen pitkä elämä. Vuonna 1953, hänen sadatta syntymäpäiväänsä juhlittaessa, Paavo Ravila esitti suomalaisten tervehdyksen ja kutsun vierailla Suomessa. Myöhemmin, vapaammin keskusteltaessa, Ravila kysyi Qvigstadilta, noudattaisiko tämä saamaansa kutsua. Tämä vastasi kieltävästi - hänen kaikki suomalaiset ystävänsä olivat jo kuolleet.
- Ja kuka oli teidän paras ystävänne Suomessa? Ravila kysyi.
- Ahlqvist, vastasi Qvigstad.
(Ahlqvist oli kuollut 1889.)
 
Heikki Paasonen (1865-1932)
Paasonen oleskeli vuosisadan vaihteessa pitkään mordvalaisissa ja keräsi sieltä valtavan kieliaineiston. Elintavoiltaan tarkkana miehenä hän Mordvan maalla aloitti päivänsä perusteellisella aamuvoimistelulla, kuten kotonaankin. Paasosen mordvalainen isäntä, tavallinen talonpoika, katseli tarkkaavaisesti vieraansa harjoituksia ja lausui:
- Kuulkaas, olen minä eläessäni monenlaisia uskontoja nähnyt, mutta en vielä ikinä näin rankkaa kuin teidän.

Yrjö Wichmann (1868-1932)
Suomalaisella kielentutkijalla Yrjö Wichmannilla oli hyvät suhteet Unkariin. Kerran, vuosisadan alussa, hänet Unkarin-matkallaan kutsuttiin vierailulle kansatieteilija Antal Hermannin luokse. Aterialla oli auttelemassa isännän tytär Júlia, joka tarjoili kahvia. Wichmann näytti aina sormellaan tytölle, mihin asti oli kuppi täytettävä, ja tyttö täytti tarkalleen sitä myöten. Silloin vanhapoika Wichmann mietti mielessään: - Tämä tyttö on niin kuuliainen, että se minun pitää ottaa.
Näin hän tekikin. Tytöstä tuli Julie Wichmann, joka seurasi miestään monilla keruumatkoilla ja sai itsekin nimeä suomalais-ugrilaisen kansatieteen piirissä.

Artturi Kannisto (1874-1943)
Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorina Kannisto opetti myös unkarin kielihistoriaa. Suomessahan tunnetusti unkarin s, sz, z ja zs -sibilantteja vastaa yksi ainoa s. Kannisto selittikin oppilailleen, aivan oikein tarkoituksin mutta suomalaisittain ääntäen, asian suunnilleen näin: - Suomen s:n asemesta unkarissa on s, s, s ja s.

Zoltán Gombocz (1877-1935)
Gombocz oli monen kielen tuntija, sekä fennougristiikkaan että turkologiaan ja indoeuropeistiikkaankin perehtynyt tutkija. Vanhoilla päivillään hän joutui tietynlaisen skeptismin valtaan. Kerran muuan opiskelijaneitonen kysyi häneltä: &endash; Herra professori, mistä kielestä tämä sana on peräisin?
Gombocz pyysi kysyjää ensiksi istuutumaan ja aloitti omankin vastauksensa kysymyksellä: - Mistä kielestä neidille saisi olla?

Ödön Beke (1883-1964)
Budapestin yliopiston unkarin kielen professori Beke oli kuuluisa säästäväisyydestään ja johdonmukaisuudestaan. Vuonna 1949 hän yhdessä György Lakón ja erään kuuluisan laulajan kanssa matkusti Helsinkiin Uuden Kalevalan ilmestymisen 100-vuotisjuhliin. Koska tuolloin oli lentovuoroja Helsinkiin vain Prahasta, Budapestista oli ensin matkustettava sinne, yövyttävä Prahassa ja jatkettava matkaa seuraavana päivänä.

Prahalaisessa hotellissa unkarilaisille vieraille tarjottiin yhden hengen kylpyhuoneellista huonetta ja toista, kahden hengen, ilman mukavuuksia. Beke valitsi kylpyhuoneellisen. Aamulla lähtöä tehtäessä Bekelle annettiinkin paljon suolaisempi lasku, jolloin hän närkästyneenä kysyi selitystä.

- Herralla oli myös kylpyhuone, siksi on maksettava enemmän.
- Niin, mutta en minä käynyt kylvyssä, Beke vastasi.
Kiista jatkui, kunnes Beke hihkaisi unkarilaisille matkatovereilleen: - Odottakaa, tulen kohta!

Beke palasi huoneeseensa, otti kylvyn ja maksoi sitten sanaakaan sanomatta laskunsa.

Lauri Kettunen (1885-1963)
Itämerensuomalaisten kielten maineikas tutkija Lauri Kettunen asui Unkarissa oleskellessaan Budapestin Eötvös Kollégiumissa. Kotona hän oli tottunut ottamaan aurinkoa vaatteitta luonnon helmassa. Asuntolassaan hän saattoi käyttää tähän tarkoitukseen vain huoneensa parveketta. Kohta soitettiinkin läheisestä nunnaluostarista asuntolan johdolle ja pyydettiin poistamaan outo rietastelija asuntolasta.

István Csekey (1889-1963)
Maineikas kansainvälisen oikeuden ja kulttuurihistorian tutkija, professori Csekey, toimi 1920-luvulla pitkään Tarton yliopiston opettajana. Vuonna 1932 hänet kutsuttiin taas Viroon yliopiston 300-vuotisjuhliin. Csekey saapui juhlien alkajaisiin Kustaa Aadolfin patsaalle perinteisessä unkarilaisessa juhla-asussa (díszmagyar), saappaineen, kurjensulkineen ja miekkoineen päivineen, ja sai suunnattomat aplodit: kaikki olivat varmoja, että tässä olisi Ruotsin kruununprinssi, joka hänkin kuului juhlan kutsuvieraisiin. Kun prinssi sitten kohta Csekeyn jälkeen ilmestyi tavallisessa harmaassa puvussa, eivät järjestäjät ponnistuksistaan huolimatta enää saaneet yleisöstä irtoamaan kovinkaan innokkaita suosionosoituksia.

A. I. Popov (1899-1973)
Polyhistori A. I. Popov oli hajamielinen mies. Elämänsä loppuvuosina hän oli ilmoittautunut esitelmöimään Joshkar-Olassa järjestettävään suomalais-ugrilaiseen konferenssiin. Muutamia päiviä ennen konferenssin alkua saapui häneltä Leningradista konferenssin järjestäjille seuraavansisältöinen sähke:
- Pyydän, ilmoittakaa minulle esitelmäni otsikko, olen sen täysin unohtanut.

Paul Ariste (1905-1990)
Joskus 50-luvun jälkipuoliskolla Viron fennougristiikan merkkihahmolla Paul Aristella oli luonaan karjalainen vieras, jonka kanssa hän puhui venäjää. Kun emäntä tuli paikalle, Ariste sanoi hänelle jotain viroksi, mihin vieras: - Hyvänen aika, Paul Aleksandrovitsh, Virossa on jo 17 vuotta ollut neuvostovalta ja te puhutte vieläkin viroa vaimonne kanssa!

Ariste ilmoitti oitis vieraalle, että aikoo pitää saman tavan kuolemaansa saakka.

József Györke (1906-1946)
Unkarilainen samojedologi Györke oli 30-luvulla monen vuoden ajan Tarton yliopiston unkarin lehtorina. Alkuaikoina hän ei vielä osannut viroa ja puhui vuokraemäntänsä kanssa saksaa. Györkelle tuottivat artikkelit vaikeuksia. Kerran emäntä huomautti kohteliaasti Herr Professorille, ettei pöytä ole saksaksi das Tisch vaan der Tisch. Kiivasluontoinen Györke jyrähti emännälleen: - Kun minä kerran sanon das Tisch, niin se on das Tisch!

 K. E. Majtinskaja (1907-1989)
Unkarilainen Klára Majtinszki avioitui Neuvostoliittoon 1936, ja hänestä tuli Neuvostoliiton fennougristiikan johtohahmoja. Kohta Venäjälle saavuttuaan hän vieraili venäläisen miehensä kotikylässä. Teepöydässä anoppi, yksinkertainen maalaisvaimo, osoitti juomalasia ja kysyi häneltä:
- Miten tuota sanotaan sinun kielelläsi?
- Pohár, miniä vastasi. - Pohár? Eihän sitä ymmärrä kukaan. Mutta kun sanoo stakan, niin sehän on jokaiselle selvää.

 Lauri Simonsuuri (1910-1964)
Budapestissa 1960 järjestetyn ensimmäisen kansainvälisen fennougristikongressin ohjelmaan kuului ulkomaisille osanottajille, joista suuri osa oli suomalaisia, retki Egeriin. Gyöngyösin keskustassa pidettiin pieni tauko, ja matkustajat menivät hetkeksi ulos raitille kävelemään. Keski-ikäinen emäntäihminen katseli uteliaana ulkomaalaisia, meni sitten jalkakäytävällä seisoskelevan suomalaisen folkloristin Simonsuuren luo ja kysyi:
- Keitä te olette?
- Suomalaisia, Simonsuuri vastasi.
- Jestas, nainen hämmästeli, - sittenhän me polveudumme teistä.

Erkki Itkonen (1913-1992)
Erkki Itkonen oli ensimmäinen tunnettu suomalainen kielentutkija, joka sodan jälkeen, 1952, vieraili Unkarissa. Hän kävi Balatonilla ja pääsi Hortobágyin pustallekin, missä hänellä oli saattajanaan Ferenc Fabricius-Kovács. Unkarilaisten sittemmin kovasti oudoksuma sinuttelumuoti puhkesi Suomessa vasta puolitoista vuosikymmentä myöhemmin, ja Itkonenkin teititteli 5-6 vuotta itseään nuorempaa kollegaansa. Oli ihana ilma, leivonen lauloi ja pusta oli juuri niin ääretön kuin Itkonen oli kotona kuvitellut. Tästä hän kovasti liikuttui ja ilmaisi liikutuksensa yhdellä ainoalla sanalla: - Sinutellaan!

 Ulla Hauhia (1929-1991)
Joskus 70-luvulla Budapestin yliopiston unkarin kielihistorian laitos järjesti murteenkeruuretken Bukovinasta muuttaneiden székelyiden pariin. Mukana oli myös yliopiston suomen lehtori Ulla Hauhia. Kakasdissa erään talon pihalla hän joutui vilkkaaseen keskusteluun komean vanhan székely-miehen kanssa. Lehtorin kaunista unkarinkieltä kuullessaan ukko ilmeisesti päätteli, että suomalaiset olivat samanlainen vieraille maille ajautunut unkarilaissirpale kuin hekin, sillä hän hyvästeli keskustelukumppaninsa näin sanoen: - Hát akkor maradjanak meg magik es magyarokul, mint ahogy mü es megmaradtunk. (Pysykää sitten tekin unkarilaisina, niin kuin mekin olemme pysyneet.)

 Paul Kokla (1929-)
Virolainen kielentutkija Kokla ja hänen vaimonsa olivat oppineet unkaria jo yliopiston penkillä. Saatuaan Tallinnasta asunnon he menivät sitä yhdessä katsomaan. Talonmiehelle oli jostain syystä maksettava juomarahaa, ja ettei asianomainen ymmärtäisi, nuoripari neuvotteli summan suuruudesta unkariksi. Myöhemmin he kuulivat toisilta talon asukkailta, mitä talonmies oli heistä sanonut:
- Näiden kanssa on pidettävä varansa, ne ovat epäilyttäviä ihmisiä. Minä osaan monta kieltä, puhun saksaa, venäjää, latviaa, liettuaa jne., mutta nämä puhuvat semmoista kieltä, jota ei ole olemassakaan.

Wolfgang Veenker (1940-1996)
Viron neuvostovallan viimeisinä vuosina professori Veenker kerran matkusti Helsingistä laivalla Tallinnaan. Rajavartijat ja tullimiehet olivat tietenkin venäläisiä, ja professori puhui heidän kanssaan venäjää. Yksi tullimiehistä kysyi: - Sanokaapa, puhuvatko kaikki Hampurin professorit venäjää?
- Oi ei, Veenker vastasi, - vain edistykselliset.

Lapsuudenmuistot ovat sellaisia, joita pitää raahata mukanaan koko elämänsä ajan 
Hans 6v.

Nykyään on paljon helpompaa olla nainen. Ennen vanhaan heidät poltettiin roviolla. 
Benedicte 5v.

Jos haluaa ettei aika kulu ollenkaan, voi mennä kauneushoitolaan. 
Sofie 7v.

Ennen miehet tappelivat naisten kiimoista. 
Gregor 7v.

Aviomies on oikeastaan samanlainen kuin isä, paitsi vähän kalliimpi. 
Nelly 5v.

Isän piti muuttaa maalle, siksi minúlle tuli uusi isä joka pysyy kaupungissa
Selma 7v.

Olen perinyt silmät isältä ja hiukset äidiltä. Toppatakin olen perinyt naapurilta. 
Sylvia 7v.

Sisarus on sellainen, jota sekä vihaa että rakastaa. Ihan vaan hirveän rakas paskapää. 
Filip 7v.

Se joka saa hyvän kasvatuksen, siitä tulee kiltti. Sellaisella joka saa huonon kasvatuksen on kivaa. 
Tony 6v.

Pojat syntyy suurisuisempina kuin tytöt. Poikien sisällä asuu hirveästi hohotusta, jonka pitää päästä ulos. 
Sofie 8v.

Hyvin älykkäät naiset ovat varmaankin ruvenneet kannattamaan sitä etteivät mene naimisiin. 
Elin 8v.

Monet rakastuneet tulevat vähän tyhmemmiksi, ne ovat vähän niin kuin matkalla omissa ulkomaisemissaan. 
Thomas 9v.

Tärkeintä rakastumisessa on, että on joku jota voi näyttää. 
Birgitte 8v.

Naimisiin mennään siksi, että rakastaa jotain toista enemmän kuin itseään. Minusta tuntuu, ettei se tule olemaan kovin helppoa. 
Ellen 7v.

Kaikki tädit voivat synnyttää lapsia, kunhan niillä on ruumis ja etuosa. 
August 5 v.

Minä en halua saada lapsia. Kinaa tulee ihan tarpeeksi nukkejen kanssa. Parempi olisi saada käytetty eläin eläintensijoituslautakunnalta. 
Mina 7v.

Pappi kysyy tahdotko mennä naimisiin sen kanssa, joka seisoo siinä vieressäsi, vai haluatko mieluummin jonkun muun. Useimmiten siinä ei ole ketään toista, niin että vastataan tahdon. 
Emil 7v.

Tasa-arvo tarkoittaa, että isä ja äiti tuottavat lapsia yhdessä. Ennen vanhaan vain äiti ruokki lapsen, kun isä kulki pankkiin ja takaisin. 
Anette 7v.

On kumma miten vähän saa aikaan, jos vain lakkaa yrittämästä. 
Pauline 8v.

Rikkaudessa ja köyhyydessä on suuri ero. Köyhillä ei ole mitään, rikkaat luulevat ettei heillä ole mitään. 
Ingrid 9v.

Jos opettajatkin kävisivät töissä, niin lapsilla ei olisi mitään paikkaa mihin mennä. 
Hanna 7v.

Minusta tulee isona poliisi. Silloin lyön kaikkia pampulla päähän, varsinkin vanhoja happamia tätejä jotka haukkuvat jalkapalloa. 
Henning 6v.

Enkelit ovat ihan tavallisia taivaassa. Epätavallisia tuolla ylhäällä ovat miehet. Zindy 7v. Enkeliä en ole koskaan nähnyt, mutta olen nähnyt hammaslääkärin. 
Mimmi 8v.

Enkeleitä on kahta laijia. tavallisia enkeleitä ja suojelusenkeleitä. Suojelusenkelit ammutaan tykistä ja sitten niillä on pörröisempi tukka. 
Ann-Sophie 6v.

Presidentin pitää pukeutua hyvin ja pitää olla punainen tukka. Presidentin täytyy osata kätellä, että voi aina sanoa: Kiitos että olette valtioni.
Kaisa 8v.

Joskus pääministeri on matkoilla, ja sillä aikaa maata voidaan ohjata autopilotilla. 
Markus 7v.

Poliittinen elin on esimerkiksi pääministerin perna. 
Odd 6v.

Laskiaispulla on hampurilainen, jonka sisällä on möhnää ja lakin päällä jauhoja. Niitä syödään kun on paaston aika eikä saa syödä oikeaa ruokaa
Lydia 7v.
Joku heitti hänen haudalleen kiven. Siksi Jeesus nousi ylös ja rupesi juutalaiseksi. Siitä alkoi yleinen ylösnousemus. 
Sofia 9v.

Jeesus kuoli pitkänäperjantaina. Kun hän eli, hän aina hoputti opetuslapsia, mutta kun hän oli kuollut, ne kävivät pitkälleen. Siksi sitä sanotaan pitkäksiperjantaiksi. He itkivät, mutta kyllä heistä oli mukavaakin lekotella vähän aikaa. 
Kevin 8v.

Jeesuksella ei ollut lompakkoa, koska hänellä ei ollut taskuja. Vaipat vaan koko ajan. Sitten kävi todella huonosti.
Kevin 8v.

Joskus juhlan jälkeen tulee toinen päivä. Ei kukaan oikeastaan tiedä miksi e tulee, mutta ollaan vain iloisia ja lomalla eikä turhaan kysellä. 
Anna 9v

Ennen mies ei tiennyt, missä lapset olivat tai mistä ne tulivat. Isänpäivänä juhlitaan sitä, että hän on vihdoin ymmärtänyt tämän asian. 
Nina 7v.

Kun ihmiset alkavat puhua kummallisesti, tietää että Ruotsi on loppunut. 
Moa 9v.

Isästäni näkee että hän on ruotsalainen, koska hän on veljensä näköinen.
Matilda 8v.

Belgiassa kaikki kotieläimet ovat harmaita. Tai sitten se lehti oli mustavalkoinen. 
Matilda 7v.

Ulkomaille mennään niin, että kaupan kohdalla käännytään vasemmalle ja sitten ajetaan suoraan vähän matkaa ja sitten oikealle. Silloin ollaan ulkomailla, mutta vaarana on että joutuu Norjaan. 
Oscar 8v.

USA:ssa on lähetetty hurjan monta miestä kuuhun. Niitä pitäisi lähettää lisää, ehkä kaikki. 
Moa 6v.

Taivaskin on ulkomaata. Jos ei käyttäydy hyvin, ei pääse taivaaseen. Mutta ei sillä ole väliä, minä haluankin mieluummin olla kotona. 
Nina 7v.

Ruuan kanssa oli tarjolla puolukkahilloa. Leo 3v sanoi:  "Ei nää punaset oo mansikoita, ne on noita....luomuja."

Liisa 3v: "Mun sormi ei ikinä muutu"

Aada 5v: "Mun isiltä poistetaan tänään totuudenhammas."

Jesse 3v: Mulla on kaikki korvat kipeenä."

Käveltiin laskiaismäestä takaisin päiväkotiin ja Niklas 3v sanoi: "Mä en jaksa kävellä, mulla on jalat kipeet." Tähän vastasi Eelis 2,5v: "Pyydä, että sinun äitisi soittaa lääkärille." (helppo kuittailla, kun toinen kävelee ja itse istuu rattaissa...)
Leo 3v: "Mun isi on sanonut että työmiesten täytyy tehdä se työ minkä ne aikoo."

Matiaksella 3v olivat kasvot täynnä naarmuja. Kun asiaa ihmeteltiin, sanoi kaksoisveli Niklas syyllisen näköisenä: "hän on ehkä itse raapinut itseään."

Liisa 3v: "Uimahallissa tulee käsiin aina sellaisia vesiryppyjä."

Liisa toi keittiöön tyhjää murokulhoa ja sanoi: "tänään tämä ei pudonnut ja mennyt rikki."
 
Pelle Positiivi oli vierailulla ja lapset olivat riemulla mukana esityksessä. Vauhdikasta laulua aloittaessaan pelle tokaisi savolaisittain: "Nyt mäntiin"! Johon hetken mietittyään Jesse 3v kysyi: "Pelle, mikä se mänti on"?
 
Onni 3v: "Ennen vanhaan ei tehty koneella töitä, kun tehtiin kaikki käsin."

Käveltiin musiikkiopiston ohi jolloin Onni sanoi: "Mä kävin ennen vanhaan tuossa talossa muskarissa."
 
Eeli 5v: "Mun isällä on tosi hyvät geenit, mä en tiedä miksi mutta sillä vaan on."

Äidille soitettiin:, että heidän pihansa lähellä oltiin nähty karhu. 
Äiti riensi ulos poikansa luo, joka sanoi vain: "Mä näin sen jo".
 
Kun oli pieni, sanoin piirtäessäni: "Anna kiijottaa, kiijottaa!"
Kun putosin penkiltä sanoin: "Annajje tuji pii-pii!"
 
Pikkuveli oli kakalla. Yhtäkkiä kuului huuto: "Nu-nu-nu-nu-nut tuji!"
"- - - Ainaki peeju...."
Pieni poika näki ostosreissulla romaninaisia pitkine hameineen. Hän 
sanoi äidille: "Äiti kato, noilla ei oo ollenkaan jalkoja!"
 
Pappa oli Kalle 4v. kanssa kahdestaan. Kalle kysysyi katsotaanko Leijona Kuningas-videota. Pappa sanoi, että katsotaan vaan ja meni laittamaan nauhaa koneeseen. Kalle 4v. tuli salamana viereen ja sanoi: pappa älä koske niihin laitteisiin. Hän laitti
videot päälle ja niin me katseltiin Kuningas Leijonaa.
  
Päiväkotilapsilla oli tarina päivä. Tuokiolla, jolloin sai itse kertoa keksimänsä jonkun pienen tarinan. Siina-tyttö 4-v viittasi, jotta hän ei osaa kertoa mitään tarinaa mutta vitsin kylläkin:"Kuka tietää miksi blondi hieroo kovasti silmiään?"Hoitajat Kirsi ja Taina kuuntelivat jutun etenemistä,kukaan lapsista ei osannut vastata. Siihen Siina topakasti,no munaa tietysti.Meillä hoitajilla oli
nauru herkässä ,kaikki muutkin nauroivat vitsille. Mutta meille hoitajille tuli keksimisen paikka.Siinan kysyttyä miksi te niin kovasti nauratte? Kirsi valisti asiaa, totta me kaikki tarvitsemme kananmunaa,siitä saamme paljon hyviä aineita kasvuun ja muuhunkin esim.rautaa valkuaista ja paljon muitakin hyviä aineita, jotta näkisimme paremmin ja teistä kasvaisi oman mittaisia esikoululaisia.
  
Katselimme pienen lapsenlapseni kanssa minun lapsuudenaikaisia, mustavalkoisia valokuvia. Sittenpä hän kysyi: " Mummu, kun sinä olit lapsi, oliko ruoho tai puitten lehdet koskaan kesälläkään vihreitä ? "
  
2v10kk Sinjalle ei riittänyt omat helyt, vaan hän päätti mennä äidin korulippaalle. Sieltä löytyi kaksi pitkää magneettikorua, toinen vihreä, toinen ruskeasävyinen.
”Valokaa, käädlme tulee!” tyttö leikki. Isi oli pelkäävinään, Sinja siihen lohduttavasti ”ei käädlme tule.”
Sitten kun koitin kerätä koruni talteen, Sinja sanoi napakasti ”Mun
pinaattikolut."
 
Isi sanoi 3-v Arsille että "nyt poika lähdetään ulos puhdistamaan linnunpöntöt". Arsi ihmetteli että "pissaako ja kakkaako linnut pönttöön?"
 
Otto 2-v10kk oli kylÄssä äitisä veljen luona. Veli kun on metsämies, hän valmisti riistaruokaa päivälliseksi.Sitä ennen Otto oli ollut uloilemassa pihassa ja tietysti havainnut ketun ja jäniksen riiputuksessa vajan seinällä. Eipä virkkanut mitään.Tuli
ruokailun aika niin hänkin sai aterian syötäväkseen,sitten hän kysyi:"Onkos tässä ruoassa kettua päällä?"Olipa sedällä selittäminen pienelle mitä lihaa oli laitettuna
päiväliseksi,joutui myös selittämään mitä lihaa syödään ja mitä ei.
 
Pikku-Iivari 2 v 2 kk oli mummun kanssa Löytötavaratalossa ostoksilla. Rauhallisesti istuessaan ostoskärryssään katseli hyllyjä ja vaatetankoja, huudahti mummulle Iivari koittaa, mummu kysyi mitä koittaa? Noita välisiä kuoppia, siis rintaliivejäkö? Niin sanoi Iivari ja koitti niitä. Sanoin hänelle että ei sinulla ole rintoja, Iivari
siihen: onpas, minulla poikatissit.
 
Äitinä vein päivähoitoon 3-v pikku-Iivarin,sanoimme hei eteisessä. Iivari siihen vielä;tuletkos sinä äiti sitten minut hakemaa taas yöllä kun pääset työstä? Hän kun ei vielä oikein ymmärrä, että talvella pimeys alkaa jo iltapäivällä, luulee
että on yö kun haen hänet hoidosta.
  
Essi 2-v leikki jouluna nukella ja leikkinä oli jeesuslapsi seimessä. Aikansaleikittyään otti hän nuken käsiinsä ja syvällä paatoksella tokaisi "voi jeeeeesus mikä lapsi". 
  
Kateltiin tässä tytön kans itsenäisyyspäivä vastaanottoa ja tietenki kun tyttölapsi on niin hän kiinnitti jonkun verran vaatteisiin huomiota. Yhdellä tädillä oli päällä oli aamutakki, oli kai ollut kiire juhliin. Parilla sedällä oli päässään pyyhe, oli kai ollut tosi kiire heilläkin mut paras oli se mies joka oli koko valkoisessa,
minkä lie arabiemirikuntien edustaja oli, tyär hihkas sen nähdessään että kato äiti kummitus!! Oli jonkun verran naurussa pitelemistä.. mut en oo koskaan niin kivaa ja
eläväistä selostusta kuunnellut..
  
Pikku-Helmi 4-v pyyteli tätiään iltasatua lukemaan, täti sanoi en aivan vielä ehdi, teen tämän työni ensin loppuun niin tulen sitten lukemaan. Helmi siihen antoi heti kommentin,"aina sama laulu".
 
Vilma, 6, opetteli eskarissa kolmiulotteisten kappaleiden nimiä. Kun ope otti käteen lieriön ja kysyi kappaleen nimeä, Vilma viittasi ja hihkaisi ylpeänä: "Viemäri!"
-hoitotäti-
  
Matias 4,5-v istui auton takapenkillä mennessään äidin kanssa kauppareissulle keskustaan, jonne on muutamia kilometrejä. Hän kysyi äidiltään :"Miksi noilla toisilla trutsinmunilla on kuoret päällä, ja noilla toisilla ei." Äitiä oli vähän ihmetyttänyt millä trutsinmunilla kun elukoita ei oo näkynyt missään. Hetken äiti mietti :Jaa noita pyöröpaalejako tarkoitat? Nauroivat molemmat ihan kippurassa kun
pääsivät kotiin. Isi tiesi paalien tarkoituksen Matias ja äiti olivat nyt päivää viisaampia.
 
Menimme Julian, hänen veljensä ja isänsä kanssa kyläilemään.Olimmehan käyneet siellä
aikaisemminkin. Julia 5-v havahtui kysymään äidiltä kun pääsimme pihaan ; Äiti missä tämän talon nainen on? Koska siellä asui mieheni iäkäs serkku,hänellä ei ollut koskaan vaimoa. Äiti kylläkin, joka oli hoidettavana vanhainkodissa. Tulipa siinä
opetusta lapsilleni. Julia siihen, onkos äiti minun veljelläni koskaan naista? Vastasin kukapa sitä tietää.
 
4-vuotias pojantyttäreni Loviisa oli luonani yökylässä. Puuhailimme keittiössä ruuanlaiton parissa, kun minulle tuli vessahätä. Menin lähellä olevaan saunan pesuhuoneeseen, jonka ovessa ei ole lukkoa. Istuin jo pöntöllä, kun Loviisa pyyhälsi paikalle.
-Tuliko sulle vessahätä, mummi?
- Joo, mummilla on pissahätä.
- Laitanko mä oven kiinni, kysyi Loviisa
-Laita vaan, minä vastasin.
Loviisa laittoi oven kiinni, mutta kohta ovi raottui ja Loviisan pellavapää ilmestyy näkyviin.
- Osaatko sä pyyhkiä itte? 
 
Kerran eräs lapsi kysyi: jos lehmälle antaa suklaata niin saako siitä kaakaoo ?!
 
Pikku-Mette 3-v. eräänä päivänä huokaisi syvään äidilleen: Kuule minulla on kova kiire, kysyin häneltä minne? No kasvaa aikuiseksi, ei tosin ihmiseksi (siis mieheksi). Vaan naiseksi, joka ei haluaisi korviksia (korvakoruja) eikä kainalokarvoja. Äitinä kerroin sitten Metelle kasvusta, vauvasta aikuiseksi. Mette topakasti siihen onks se sitten huomenna,se vauvasta aikuiseksi. Sanoin hänelle
monta monta yötä on vielä nukuttava, että kasvat aikuiseksi. Voi näitä nykyajan lapsia ajattelin hih hih......
 
2-v Jannella tuli illalla nukkumaan menon aika, äitinä minä laitoin hänet sänkyyn ja luin ilta sadun loppuun. Hetken kuluttua kuului sängystä pieni pelokas ääni,"eihän toi setä tule tänne meidän sänkyyn nukkumaan." Hänen isä oli olohuoneessa lukemassa kirjaa aina iltaisin, Janne ei koskaan olut nähnyt isää sängyssä nukkuvana, koska hän oli lähtenyt työhön jo aikaisin aamusella ennen hänen heräämistään. Olipa opettamisen paikka jotta isäkin asuu täällä eikä hän ole setä. 
 
Olin kävelyllä koirani, kääpiösnautseri Tertun kanssa. Vastaan tuli pieni poika mummonsa kanssa. Poika huusi hätääntyneenä: Mummo, kato leijona!
 
Inka rakastaa kissaansa rajattomasti. Tulipa miirulta vahinko väärään paikkaan.Äiti kehoitti 5-vuotiasta Inkaa,jos siivoisit kakkan pois ja Inka siivosi.Koska lupasin hänelle palkkioksi 5 euroa. Tuli lauantai ja kauppa-autopäivä, jolloin hän sai mennä karkkiostoksille. Näin tapahtui Inka otti kukkaronsa mukaan,jossa oli muutama sentti ja euro rahaa. Ostokset maksoivat saman verran kun hänellä oli rahaa,pussi meni rahoista aivan tyhjäksi: Siihen kauppias totesi Inkalle,nyt sinulta meni kaikki rahat ostoksiisi. Siihen Inka totesi topakasti,on mulla viä kotona säästös yksi kissan paska vitonen. Oli siinä kauppiaalla naurusta piteleminen ja niin äitinä minullekin.  

Äiti ja Elina 3,5-v leipoivat ohrahiivaleipiä.Tuli uuniin laiton aika, jolloin äiti sanoi Elinalle: älä nyt vielä vain mene laittaan leipäsiäsi uuniin, että et polta suuluukussa vain itseäsi. Elina siihen ei niitä minun leipiä tarvi enään sinne laittaa, minä laitoin ne sinne jo. Tulipa äidillä kiire katsomaan Elinan leipäsiä mitä niille kuuluu. Uuni oli tyhjä, Elina totesi ne ovat tuossa puuhellan pesässä kyllä ne siä paistuu kun on noin hyvä valkeakin. Sieläpä pikku kakot paistuivat iloisesti leimahdellen. Oli opettamisen paikka kun on pienillä kerkiäväiset kädet. Kumminkin saimme maistaa ohrahiivaleipää leivarissa paistettua. Eipä enään koskaan Elina paistanut avotulipesässä leipää: Oppi ja ikä kaikki. 

Minka-Maaria 4-v oli äitinsä tädillä lauantai hoidossa maalla. Kohokohta oli päästä postilaatikon tykö kauppa-autolle ostoksille ja näin tapahtui. Tuli kotona kauppaan lähdön aika, jolloin Minka-Maarian äiti sanoi hänelle lähdetään kauppaan kun puuttuu
maitoa ja leipääkin."Ei kuule meidän tarvi mihinkään kauppaan lähteä,mennään mekin tuohon meidän postilaatikolle vartoon sitä kauppa-autoa niinkuin tädilläsikin minä kävin." Siinäpä oli selittäminen kun me asumme kaupungissa. 
 
Annika 4-v kuunteli mummilassa keittiössa,kun oli ukonilma ulkosalla.Siellä oli päiväkahvilla naapurin täti ja setä. Annika sanoi tädille ja sedälle, kuuletteko siellä käy ukkonen:Täti siihen,ei tarvi pelätä siellä vain kiviveljekset tappelevat keskenään.Siihen Annika,"eipäs kun enkelit sielä löyhyttelevät sipiään niin,että
jyminä kuuluu".

 Ystävättäreni pojan isä on niin sanottu vankilakundi. Pojan ollessa kolmen vanhana bussissa äitinsä kanssa, meni ohitse poliisiauto. Poika siihen sitten, että: "mun isillä on tollanen auto," ja lisäsi vielä perään "sillä on oma kuljettajakin." Kyllä äitiä hävetti, ja meitä jälkeenpäin nauratti. 
 
Meille muutti uudet naapurit. Koitin kertoa Kaisalle 7v mitä he tekevät työkseen ja että isä on lentopallovalmentaja. Kaisa mietti hetken ja kysyi mitä se tekee se lentopallojen valmistaja.
 
Kiira 3-v lähti setänsä ja mummin kanssa kauppareissulle autolla. Setä meni kumminkin yksin ostamaan remonttiin tarpeita,koska Kiira on niin kerkiäväinen siitä olisi ollut haittaa siellä. Setä sanoi hänelle jää mummin kanssa odottamaan, tuon teille vaikka sitten trip-juomat Kiira kerkiäväinen ruuvasi auton ikkunan auki ja
huusi sedälle "v-u". Kumminkin hän ja mummi saivat trip-juomat. Juotuaan sen ruuvasi ikkunan taas auki ja meinasi heittää tyhjän purkin pois,sanoikin ei taa heittää rokkia luontoon. Laittoi ikkunan kiinni ja purkin syliinsä, kotiin päästyään juoksi rappusille ja äkkiä autoon takaisin purkin kanssa:ruuvasi ikkunan auki ja heitti
purkin sitten siitä pihalle ja huusi sedälleen: "Siinä on siivoo pois".
 
Juha söi hoitopaikassa lihasoppaa.Yht.äkkiä hän alkoi kovasti itkeä.Täti-Mari kysyi,mikä nyt on? Siihen 3-v Juha:"hopato hokkii ei työ Mamiii...". Mari miettim hetken: Lihasopassa oli pieneksi hakattua persiljaa. Eipä tule aina ajatelleeksi kertoa lapsille kaikista roskista.Minua vähän hymyilytti. (Sopassa roskia en syö
Mari.)
 
Ryhmiksessä Joonatan 3-v ja Kasperi 4,5-v leikkivät ulkona. Joonatan pyysi Kasperia keinumaan, häntä ei huvittanut keinuminen.Sitten hän sanoi Joonatanille: sinä rakastat
keinuja. Siihen toinen pieni sanoi :"En rakasta, minä rakastan tyttöjä." Hoitajaa vähän hymyilytti. 
 
Toni (Eppu) 4v tuli illalla hekemaan pehmopupuaan olohuoneesta ja asetti sen vakavasti kainaloonsa ja sanoi: kaikki muut tärkeät minulla onkin jo sängyssä - tosin iskän peitellessä oli eppu maininnut että taskulamppukin täytyy poliisilla olla. 
 
Ihan kuin syntyisi jeesus-lapsi, Niina sanoi hartaasti äidille, kun katseli joulukinkun nahan poistoa. 
 
Äiti oli ostanut minulle uuden hameen ja kysyi onko se hieno? Minä:on, mutta jos matti sanoo sitä rumaksi, annetaan se satulle. (minä 4 v)
 
Arttu kysyi Sampalta: onko teillä videoita? Samppa 6v mietti hetken ja totesi: ei, meillä on vain uutiset.
 
Samppa 7v kysyi, saako Toni syödä meillä sitten kun se tulee? Äiti vastasi, että jos me syötetään kaikki pojat, jotka meillä käy, jäädään itse sitten ilman.
Samppa: se on muuten hyvä laulu missä lauletaan pitäkää huoli itsestänne ja niistä jotka kärsii... 
 
Äiti näki toisen pojan täkissä 5 cm leikkauksen. Äiti: kuka on rikkonut tämän peiton?
Niina 4v: minun piti vain katsoa mitä siellä oikein on sisällä. Sitten, kun hiiret tulee kotiin, ne voi mennä sinne.
  .
5-vuotias pojanpoikani sanoi isälleen, päiväkotiin menomatkalla, aikovansa isona yliopistoon. Isä sitten kommentoi, että sepä hyvä. Kunhan on peruskoulu ja lukio käyty, niin sitten. Poika oli muutaman ajan mietteissään ja sitten verkalleen
tuumaili: Kyllä se tuo "eskari" täytyy käydä ensin.
  
Olin pienen tyttäreni kanssa takavuosina ulkoilemassa talviaikaan. Tyttäreni sitten kysyi totisena: Äiti, milloin tulee se KIVIPÄIVÄ?
 
Pieneltä lapsenlapseltani otettiin kerran verikoe. Laborantti kertoili parhaansa mukaan, että vähän kipua tuntuu, ehkä hyttysen piston verran. Pikkupoika ei näytettä otettaessa inahtanutkaan, mutta poislähtiessään kääntyi ovella ja sanoi: Kyllä olis kamalaa, jos ulkona olis tuommosia hyttysiä. 
 
Nina 6v. oli mummon kanssa talvisella, lumisella kalliolla. Oli vähän kiivettävää. Nina päätteli, että kyllä sä siitä pääset, kun jäniskin on päässyt. Oli jäniksen jälkiä lumessa.
 
Nina 6v. oli kuullut mummon puhuvan vapisevista käsistään. Hän maalasi Paint-ohjelmalla keltaista nurkkaan ja pyysi mummoa tulemaan. Sanoi, että tarvitsee vapisevia käsiä piirtämään auringonsäteet. Hyvä aurinko säteineen tuli.
 
Piia 3-v oli asunnut koko ikänsä maalla ja oli ensimmäistä kertaa serkkuja katsomassa kaupugissa, kun vastaan käveli sokea mies valkoisen kepin kanssa. Äiti selitti, että setä on sokea ja joutuu siksi käyttämään keppiä. Piia aikansa ihmeteltyään kysäisi: "No jos ei se niä, ni voeko tuo sokkee sitte astua lehmänpaskkaan"? 
 
Nina 2-v pyysi mummia laittamaan pelikonsolin päälle. Mummi ei tätä kuitenkaan osannut, vaan sanoi, että odotetaan kun äiti tulee ja laittaa sen. Nina katseli kotvasen mummia ja sanoi: "Kyllä sä mummi olet sitten heveletin tyhmä".
 
Pikku-Valtolla 4-v oli hoidossa kova pissanhätä,hän juoksi vessaan leikkinsä välissä. Hups kuinka ollakaan leikki jatkui vessassa pissaamisen merkeissä, eipä osunut pissa pyttyyn kun pyöritytti kovasti.Hoitaja-Hilkka seurasi tilannetta ja kysyi."Miksi Valtoa pyörityttää,hän siihe:No kun olisi monta pyttyä niin se osuisi paremmin niihin, mut kun ei ole kun toi yks´ vaivanen ja sekin noin ruman värinen."
 
4-vuotias Hanna ihmetteli torilla aikansa hirveää hajua (kanankakkaa puskan juuressa) ja kun ei aikansa ihmeteltyään löytänyt hajulle muuta syytä tokaisi mummille, että: "Mummi nuo vanhat tädit haisee ihan kakalle". Mummia vietiin, mutta naapurin pappaa nauratti: "Totuus tulee lasten suusta..."
 
Netta 4-v kiukutteli äidilleen, koskatämä ei ehtinyt laittamaan piirrettyä filmiä telkkarin videoon päälle. Tätimme kuunteli kiukuttelua ja sanoi Netalle: joulupukki ei tuo sinulle lahjojakaan tuo vain risuja. Netta tuumasi: Pisteleekö ne
täti, ja voiks niist rakentta jotain ? Eipä asia tuntuntu haittaavan vaikka jouluaattokin on tulossa.
 
Pikku-Konsta 4-v katseli ryhmiksessä toista hoitotätiä ihmeissään, kun hän oli käynyt leikkauttamassa ja värjäyttämässä hiukset parturissa. Konsta kysyi:"kuule täti mistä
noita uusia kaksvärisiä päitä saa ostaa." Hänestä se oli niin ihmeellistä, koska hoitajalla oli ollut ennen pitkät yksiväriset hiukset.
 
Ukki teki sahtia jouluksi,karjakeittiön vesipadassa. Hän teki sen taiten huolellisesti sääntöjä noudattaen,pesi ja varitti hyvin astiat mitä siinä työssä tarvitsi. Sahti valmistui,tuli maistiaisten aika Otto-setäkin saapui maistiaisille. Pikku-Pertti 5-v kuunteli miesten sananhelinää ja mietteitä sahdista. Otto-setä sanoi. onpas väkevää, johon Pertti antoi omat kommenttinsa :"No kait sen tietää kun on happamat vehkeet."
 
Pojanpoikani 3v. kertoi montessori-päiväkodissaan opetetun, mitä päivittäin pitää syödä ruokaympyrän mukaan. Kysyessäni sitten häneltä, mitä siinä ruokaympyrässä on, kuului vastaus naurussa suin: jäätelöä, karkkia ja suklaata.
 
Olimme hiihtämässä 5-v Pikku-Ebban kanssa hiihtokeskuksessa,menommo oli verkkaisaa juttelimme niitä näitä. Ops tekstiilihiihtäjä pörhälsi meidän sivuitte, jolloin Ebba havahtui meniään sanoi minulle: "Birgi,kato miks´ toi setä hiihtää alusvaatteellaan?" Sedällä oli viimeisen päälle komee ja kallis yhtenäinen hiihtopuku päällä. Oli minulla selittäminen,erilaisista asuista. Ebba vieläkin kysyi:voiks toll´asull´mennä nukkumaan." Oppi ja ikä kaikki.
 
Aleksi 2.5 v . Poikamme oli leikkimässä eteisessä ja isä heitti huolimattomasti kenkänsä eteiseen nurkan takaa ja kenkä osui vahingossa pientä poikaa päähän. Seuraavana päivänä poika oli taas isänsä kanssa kahden kotona ja isä meni vessaan ja sillä aikaa poika huomasi hyllyllä kynsisakset ja muotoili hieman sohvaa, josta tietysti isä suuttui. Näiden kotona olleiden päivien jälkeen kun Aleksi poika palasi hoitoonsa, poika selitti hoito tädilleen että "minä leikkasin sohvaa, iskä suuttu ja heitti minua kengällä päähän" Hoitotäti tietysti luuli että poika laskettelee satujaan...mutta oli siinä kuitenkin hiukan selittelemistä..
 
Eelin 4-v tarhassa oli ruokailuheti meneillään, jostain syystä Eeli ei pystynyt keskittymään ruokailuun. Hän joutui hoitajan kanssa menemään keittiöön jatkamaan ruokailua. Hetken ruokailtuaan hän kysyi :"Mitä työkaluja sinulla mahtaa olla tuolla
vattassasi. "Oli minulla naurusta piteleminen, kun ei olllut kerrottu kellekään vielä ulkopuolisille, että siellä kasvaa pieni vauva.
 
Samin 2-vuotiaan hoitopaikassa maalla on kukko kanoja ja muita eläimiä. Sami pääsi kaupunkiin vanhempiensa kanssa.Näki siellä puluja kadulla tepastelemassa. Hän sanoi
äidilleen: "kato äiti kun on paapo kukkoja."
 
Lasten hoitopaikassa hoitaja kertoili heille lapsuuden joulustaan:Tuli aattoilta, jolloin pukki saapui,hoitajaa oli jännittänyt hirveästi saako hän nyt lahjoja vai
pelkkiä risuja paketissa. Risuja oli väliin ennen joulua luvattu, tehdessämme jotakin tuhmaa äidille ja isille. Hermanni 3,5-vkuunteli tarinaa niinkuin muutkin. Yht'äkkiä kuului :"toiko te joulupukki tit tulle ne tisut". Eipä tuonut. Hermannille näköjään joulupukin nuorempi veli on nyt tuonut S-kirjaimen. Iloitsimme
kaikki yhdessä Hermannin ässästä.
 
Pikku-Aivia 3-v oli kielletty menemään pihasta maantielle,koska sielä kulkee niin paljon autoja. Seuraavana päivänä tätini Olga, joka asuu meillä lähtee kauppaan asioilleen. Aivi huomaa Olgan aikeet ulkona ja huutaa:" Volka,Volka älä mene
maantielle siä kulkee paljon auton merkkejä." 
 
Tyttäreni Erika 3 v oli kanssani kahvilassa, ja ilmeisesti aika kävi 
pitkäksi, koska hän tokaisi tomeraan tapaansa: "Juopas, äiti, se kalja nyt loppuun nopeasti, että päästään lähtemään."
Oli siinä ohikulkijoille selittämistä, että kyllä tämä ihan kahvia on. Ilmeisesti kalja ja kahvi ovat sen verran samalaisia sanoja, että menevät sekaisin.
  
Ajaessamme hautausmaan ohi, Nette 5 vuotta huudahti: "oi äiti kato, hauttuumaa! Mitenkäs sitten kun mie kuolen, mihinkäs miut pannaan hautummaan?" 
 
Olin 3-v. Tia-tyttäreni kanssa huvipuistossa. Kesken kaiken tunsin kuinka kuukautiset alkoivat. Unohdin kuitenkin asian. Myöhemmin sitten mentiin Tian kanssa pissalle. Pissitin ensin lapsen ja menin sitten itse pöntölle. Tian katse suuntautui
heti housuihini. Vakavalla naamalla tyttö kommentoi: Äiti, sinulta on tullut märkä pieru".
 
Eskarilapsien kanssa tutustuttiin hampaiden hoitoon - lueskellen kirjaa. Kerroin että kun maitohampaiden irrottua tilalle tulevat pysyvät hampaat, joista on sitten pidettävä oikein hyvää huolta koska niiden on säilyttävä ehjinä vielä kun olemme oikein vanhoja. Yksi lapsista mietti vähän aikaan: Niin, ne on vielä suussa kun on yhtä vanha kuin sinä! Olin silloin pieni 34v. ja nuorekas! 
 
Olimme muuttaneet uuteen kotiin kerrostalosta maalle omakotitaloon. Tuli ilta 3-v Netta kysyi äidiltään, "koska me lähdetään omaan kotiin mull on kova väsy. Toi
Vilmiinakin on ihan poikki tästä sotkusta. "Minua Äitinä vähän hymyilytti oma nolouteni kun en selittänyt lapsilleni, että tää on nyt uusi kotimme, jonka olemme saaneet valmiiksi, ettemme palaa enää kerrostalokotiin. 
 
Poikani Arttu 5 v. oli nähnyt seurakunnan kerhon eteisestä, että pappi oli paikalla. Hän oli kääntynyt sanomaan hoitopaikkansa tytöille, että nyt tytöt täytyy olla tarkoin ja kiltisti, täällä on Jeesus.
 
Tätini etsi kivaasti uikkariaan (uimapukuaan) mennäkseen uimaan veljensä pojan kanssa. No Kallella kun ei vielä ole kaikkia kirjaimia hallussaan, ja tädilläni kuulo vähän huonontunut. Tätini kysyi minultakin niitä ja Kalle kuunteli maailmanmenoa lattialla ja odotteli lähtöa uimaan. Kalle: yht´äkkiä huusi tuolla te uikkari nyt menee.Tätini kysyi missä ja Kalle näytti taivasta. Suihkukonehan se siellä lenteli, meillähän sanotaan konetta suihkariksi. Ja nauroimme kaikki yhdessä ja sanoimme lopuksi: on meillä aika KALLE.
 
4-v Vili-Jamia kehoitettiin menemään WC -pissalle hoitopaikassa.Kuinka ollakaan hän eksyi pesemään käsiään hanan alle.Pikku-Ottiljalle tuli ja hätä, meni potalleen
istumaan. Ups Vili-Jamille tuli vahinko hosut kastui, hän riisui ne pois ja sanoi Ottiljalle, "kuule tämmösistä poijista tehdään ihmisiä."
 
5-v Roope-poika heräsi päiväuniltaan hoitopaikassa.Herättyään hän sanoi kuule täti ,"minä sitte tapoin nukku-Matin." Täti siihen sanoi,että hyvä nyt ei sitten tarvitse sinun enään mennä päikkäreille olet jo iso poika menet esikouluunkin kohta,sielä ei
voi nukkua päivällä.Siihen Roope vielä huokaisten, saanpa leikkiä täälä sitten koko päivän. Menen kotona vasta sitten oikeata yö nukku-Mattia kattoon.
 
Veljeni kutsui pienenä lehmiä ruotsinporoiksi. Arvaa vaan tykkäsikö ruotsalainen serkkumme siitä.
 
Katri 4v vastasi puhelimeen kun äiti oli vessassa ajelemassa säärikarvoja. Soittaja ilmeisesti kysyi äitiä puhelimeen johon neiti: "äiti ei nyt pääse kun se nyppii vessassa karvaisia kinttujaan!" Onneksi puhelimessa oli isä...
 
Äiti ja Iivari 2,5-v olivat kaupan kassalla maksamassa ostoksiaan. Iivari kirkkaalla äänellä huuteli: "mun äitillä on ilmalaivoja palio." 
 
Petelle syntyi pikku-sisko,hän pyysi äidiltä saada syliinsä vähän siskoa. Äiti sanoi Petelle et voi saada vauvaa syliin, jolloin Pete mietti hetken ja kysyi äidiltään "onks se liian kallis lelu"? Johon äiti vastasi on todella.
 
Oli muistoseurat tulossa iltasella, miniän anoppilassa. Siellä oli myös miniän äiti, joka autteli pöydän kattamisessa. Täytyyhän oudoista kaapeista vähän tutkia mitä mistäkin löytyy. Siihen tulla tupsahti Siiri 6-v ja kysyi äidiltäni: "ookkos niin kuin kotonas kun kaappeja kollaat". Äitini haeskeli juhlapikkulusikoita kaapin ylähyllyltä säilytysrasioista.
 
4-vuotias Olli poikani sanoi aamun lastenohjelmien loputtua, että nyt alkaa se tylsä ”Mammakullat”, eli alkoi ohjelma Tyttökullat.
 
Naapurin täti tuli kysymään serkultani Micolta 3v., että missä sisko (Cristiina) on. Mico huusi äidilleen: Mutsi, toi ämmä haluu tietää missä Crisse on! Äitiä taisi hieman nolottaa..
 
Työskentelen päiväkodissa. Olimme juuri pukemassa lapsia ulos kaverini Minnan kanssa. Ville 4v. laittoi lippiksen vinoon ja sanoi: "Mä oon jätkä." Kysyin Villeltä että mitäs me sitten Minnan kanssa ollaan. "Babeja" kuului vastaus. -Lastenhoitaja-
 
Menin eräänä päivänä hakemaan postia, sieltä tullessani istuikaksivuotias pojanpoika pöydän ääressä, katseli minua ja kysyi "Tuliko kallista postia?".
 
Parivuotiaana tytär oli päiväkodissa ollut poikien kanssa pissalla vessassa ennen uloslähtöä. Pojat pissasivat seisten ja tyttö istui potalla katsoen poikien touhua. "Noin pieni pippeli!", tyttö totesi, ja levitti kätensä sivulle levälleen, "mun isillä on nääääin iso!"
Siinä olivat hoitotädit punastelleet ja naurua nielleet..
 
4-vuotias tyttäreni käveli isänsä kanssa jalkakäytävällä, kun mies pyyhälsi polkupyörällä ohi ilman paitaa.
Tyttö huudahti isälleen: "Kato isi, toi setä ajaa mahallaan!"
 
Oli seurat tulossa miniän anoppilassa. Sielä oli myös miniän äiti, joka autteli pöydän kattamisessa. Oudoista kaapeista kun ei aina heti löydä hakemaansa. Siihen tulla tupsahti Siiri 6-v ja kysyi äidiltäni: "Ookkos niin kuin kotonas kun kaappeja
kollaat." Nauru pidensi meidän ikää sinä päivänä.
 
4- vuotias Leena ja 2- vuotias Akseli olivat mummun luona kylässä. Mummun kissa sattui olemaan sisäkissa joten vati minne kissa sai päästellä asiansa oli eteisen kenkätelineen vieressä. kun piti sitten lähteä ja laittaa kenkiä jalkaan, nappasi Akseli kissankakka kekäleen käteensä. kun Leena tuli paikalle ja huusi: "Äiti! Akseli haistattaa paskaa!"Siinä vaiheessa oli kyllä naurussa pitelemistä :) t.eno
 
4-vuotias Aino katseli vanhempien yöpöydälle unohtunutta kondomipakettia ja kysyi äidiltään: ovatko nämä nyt niitä ilotulitteita?
  
4-vuotias Olli-poikani sanoi aamun lastenohjelmien loputtua, että nyt alkaa se tylsä ”Mammakullat” eli alkoi ohjelma Tyttökullat.
 
Riikalla, 4 vuotta, oli iltapesun aika. Hän kysyi äidiltä suihku kädessä, mitä pitää pestä. Äiti sanoi, että kainalot, pylly ja jalat. Tähän Riikka tokaisi: ”Silloin se on sama pestä koko akka”.
  
Kävelin 5-vuotiaan poikani kanssa grillikioskin ohi. Pian poikani kysyi: ”Isi, mistä tuo nälänhaju tulee”?
 
Juuso, 2 vuotta, katseli kun äiti imetti hiljattain syntynyttä pikkusiskoa ja kysyi, mitä Juulia lutkuttaa. Hänelle vastattiin, että vauva syö rintamaitoa. Muutaman päivän päästä Juuso kurkki ovenraosta, kun täti pukeutui saunasta tultuaan. Tädin laittaessa rintaliivejä Juuso kummasteli: ”Onko sullakin rintamaidot”?
 
Pohjanmaalla asuva isoäiti oli tullut kyläilemään ja katseli sivusta, kuinka lasten ruokaillessa leivänmuruja tippui aika tiuhaan pöydän alle. Niinpä hän totesi, että nyt teille pitäisi hankkia kana. Aina sanavalmis Juuso sanoi siihen, ettei se onnistu, koska Turussa ei ole kanakauppoja.
 
Tyttäreni Nanna 5v ja naapurin Henri 5v olivat kavereita ja ilmoittivat menevänsä isona naimisiin. Eräänä päivänä tuli sitten ryppy rakkauteen ja Nanna ilmoitti että ei ota Henriä miehekseen, johon Henri hädissään vastasi: Minäpä otan sinut äidiksi.
 
Tyttäreni Jenny 2,5 v katseli minua kun olin suihkussa ja totesi hetken päästä: Isillä on kikke, mulla on pimppa mutta sulla on vaan kaavoja. (karvoja).
 
5-v Antti äidilleen: minä rakastan sinua niin kovasti, että maapallo menee ihan kallelleen.
 
Juulia sai kirjoituspöydän kun meni kouluun.Siinä oli peili,,jonka sai taitettua keskeltä ylös ja alas. Äiti joka ajattelee joskus eteenpäin,sanoi Juulialle tarvit sitä peiliä kun tulet murrosikään,rupeat hienosteleen ja meikkaan.Tuli ilta,peiton
alta kuului: "Äiti tuleeko serkku-Mariakin murrosikään ja saa murrosikä pöydän."
 
Sannan 6v iltarukous:-Muista Jeesus siunata kaikkia...juoppojaki. 
Valot sammutettu ja hyvät yöt sanottu:-Miks Jeesus saa valvoa,mutta mä en? 
-Voittaako Jeesus möröt vaikka se on näkymätön? 
Sanna katselee kuvaa, jossa lapset on Jeesuksen sylissä.-Mä oon kans tollanen opetuslapsi...
Olin kerran unohtanut askartelumaalit työpöydälle.Niinpä oli illalla 
nukkekodin makuuhuoneen seinässä maalattuna iso kultainen risti...
 
Sannan rakkaudentunnus isille puhelimessa:-mä rakastan sua yhtä paljo kuin kuinka pitkä matka on mumman ja paapan lua ja takasin...
 
Kisu makasi selällään lattialla ja tytär silitteli sitä.Yhtäkkiä kuului 
huudahdus:-äiti,tuu kattomaan,kisulla on tissit.Sanoin että Kisu vois imettää pentuja,jos niitä tulis.Nyt sitte tytär kyselee vähän väliä koska niitä pentukissoja oikein tulee...Yhtenä iltana nukkumaan mennessämme tytär katsoi minun mahanseutua.-äiti ootko varma ettei sun mahassa oo pentuja...?
 
Vietettiin pienimuotoista perhejuhlaa, jossa oli tarjolla jos 
jonkinmoista leivosta ja pikkuleipää. Isoisä, äiti ja pieni tytär 
istuivat pöydässä juomassa ja syömässä. Pöydässä oli myös Joulutorttuja. Pikkutyttö oli aiemmin nähnyt mummon valmistavan torttuja ja hänelle oli herännyt eräs raaka-aineisiin liittyvä epäilys. Kun isoisä sitten tarttui Joulutorttuun ja avasi suunsa siitä haukatakseen, huudahti tyttö itku kurkussa: "älä syö sitä, ukki! Mummi laittoi siihen paskaa!"
 
Mummu ja Minka 5-v olivat kylpylässä uimassa,mummu halusi mennä porealtaaseen ja kysyi : tulisitko sinäkin kanssani? Minka empi hetken ja sanoi en tule tuonne pappojen kattilaan. Pappoja istuskeli vierekäin poreista nauttien.
 
Päivähoidon pihassa Viljo Siiri Selma ja Silja leikkivät puiden alla, pikku-Viljo huuteli tytöille tuukaa tänne mää oon panomies. Hoitaja kunteli leikin jatkumista, pikku-Viljo 2v 9kk siinä leikki palomiestä ja huuteli tyttöjä leikkiin. Suomennustaitoa ammatissa niin monesti tarvitaan.
 
3-v Hetalla oli juuri ollut syntymäpäivät.Tuli kutsu enon 50-päiväsyntymäpäiville. Äiti luki kutsua ääneen. Heta mietti hetken ja kysyi: Äiti, minkä lelun minä ostaisin kaupasta enolle lahjaksi.
 
Hoitopaikassa oli puheena Ronni-pojan tulevat syntymäpäivät.3,5-v. Lari kysyi tädiltä koska minun syntymäpäiväni on.Täti sanoi, että elokuussa. Johon Lari huudahti: Elokuussa kasvaa vahvloja miehiä.
 
4-v Wilmiina pyysi mummia lukemaan sadun,havaitsi että mummilla ei ollut silmälaseja silmillä, sanoion mummi sinulle näkiäiset, jotta voit lukea minulle.
 
Mumma ja tuleva kummitäti juttelivat,mumman tyttären pojan tulevasta nimiäispäivästä, voi kun Mala-äiti ei nyt rasittaisi kovasti itseään juhlien järjestelyissä, jotta rintamaito ei loppuisi.Seinillä kun on korvat, pieni Ottilja tulla tupsahti keskusteluun ja sanoi: "kuulkaat mumma ja äiti, titte vauvan talvii viiä juottolaan jot Malan maito loppuu.."
 
Keskustelin vuosia sitten serkkujeni kanssa, mitä he olivat saaneet joululahjoiksi. Serkkuni Miika, silloin n. 6 v. vastasi: "Mää sain lahjaks mahalaukun" (vyötärölaukun). En voinut olla nauramatta ja serkkukin nauroi, vaikkei tiennyt mikä vastauksessaan oli niin hauskaa ollut. ) - serkkutyttö
  
Olin 4-vuotiaana mummun ja papan kanssa matkalla maalle, kunnes pysähdyttiin taukopaikalle, joka sijaitsi erään niityn vierellä. Hetken tuijotettuani niityllä olevia lehmiä, kysyin papalta, että "miksi noilla lehmöillä on niin monta mulkkua". Siinä oli mummulla ja papalla hauskaa, josta kuulen vielä yli kahdenkymmen vuoden päästä aina, kun olen mummulla ja papalla ja siellä sattuu olemaan sopivasti vieraita tai sukulaisia paikalla.
 
Päiväkodissa pikku-Veikko 3-v kysyi hoitotädiltä, Pilio onks sut pumpattu vettä täyteen kun sä oot noin vanha. Koska tietysti ei muistanut lihava sanaa. Päivä oli pelastettu ja nauru maittoi kaikille läsnäolioille.
 
4-vuotias Johanna kertoi äidille innoissaan yökyläreissustaan. Kaikki oli ollut niin mukavaa ja mahtavaa. Hän oli saanut pestä hampaatkin Eva-tädin "tekohammasharjalla". (sähköhammasharja)

Sama Johanna kertoi päiväkodin ruuan olleen sinä päivänä erikoisen hyvää. Äidin kysellessä mitä ruoka oli ollut. Johanna kertoi: jotakin perunaa, lihaa ja punahilkkaa. (seuraavana päivänä tarkastettiin päiväkodissa punahilkan olleen punajuurta.
 
4-vuotias Sakari ei saanut houkuteltua ketään leikkikaverikseen, vaikka hän kiersi useaan kertaan kaikki jouluvalmisteluissa touhuavat aikuiset läpi ja kinusi heitä leikkimään kanssaan. 5-vuotias Johanna-siskonsa piirteli keittiön pöydän ääressä ja tuhahti sitten Sakarille: Ettisit sinäkin ittelles morsiamen!
 
Olimme kotona ja olimme juuri syöneet kun Roope 2vee yht äkkiä nappasi punajuuripurkin jossa oli enää jäljellä vain liemet, kulautti sen kitaansa ja nauroi päälle.
 
Sini-Helmi oli mummolassa kylässä.. Tipahtipa sitten tytöltä vähän maitoa lattialle niin sanoi VOI VIT..........SI ja heti perään että V'''''''U mun piti sanoa mut onnex ehtisin korjaa :o) 
 
Minua nauratti äärettömästi, kun satuin eräänä päivänä katsomaan tv:tä. Sieltä tuli ohjelma, jossa n. 5-vuotiaat lapsoset pohtivat mikä on elämän tarkoitus. Seuraavat sanat tulivat erään pikkupojan suusta: "elämän tarkoitus on olla maapallolla eikä vain lentää tuolla jossain. Välillä mie oksennan helposti".
 
Lauri 8v. kysyi äidiltään (45) "Koska sää lakkaat olemasta äiti?"
Äiti siihen "Kuinka niin? Kyllä äiti on äiti siihen asti kun kuolee."
Lauri kuitenkin jatkoi "Niin mutta koska sä jäät eläkkeelle?"
 
Tyttäreni 8v jutteli isänsä kanssa toiveammateista.
- Musta tulee eläinsuojelija isona, ja mä rakennan sukupuuttokuoleman uhkan alla olijoille eläintarhan.
Kuopus 6v siihen oman unelma-ammattinsa:
- Mustapa tuleekin Darth Vader!
 
Kaksivuotias Marcus on kekseliäs miehen alku. Hänellä on ohuesta kiinteästä superlonista leikattuja pyöränmuotoisia paloja leikkeissä. Hän asettelee niitä lattialle jonoon ja hyppelee niiden päällä ja yli. Hauskaa on. Mutta jostain kumman syystä niistä katoaa aina pikku hampaiden muotoinen pala reunasta pois. Kielsin häntä puremasta paloja "palloista" että otan kaikki pois jos jatkaa tuohon malliin. Pian poika hipsi nurkan taakse ja oli laittamassa taas yhtä suuhunsa. Kurkkasin nurkan taakse ja vain katsoin häntä ja superloni pallo lensi lattialle. Menin taas omiin töihini. Hetkenpäästä kävin katsomassa mitä kaveri tekee. Hänellä oli paperikassi päässään vain jalat näkyivät alta. Nostin kassin pois ja siellä se poika pureskeli superlonia. "Konstit ovat monet" 
 
Olin kaupassa käymässä 1.10kk;n ikäisen tyttärenikanssa.Teimme ostoksia ja hän juoksi edeltä mehuhyllylle, kääntyi ja huusi kovalla äänellä; äiti anna p****a... (pillimehua).Oli siinä äiti ensin punainen mutta ojensi lapselle pillimehun jotka oli nostettu sen verran ylös ettei lapsi sitä saanut....
 
Lauri 6v. kuunteli isän tarinoita auringonkukista, joita oli nuorena kasvattanut:
"Ei pihditkään varsia katkaisseet" kuului kehu kukista, johon Lauri tylsistyneesti:
"Aika huonot pihdit."
 
Isä oli nukuttamassa Emmaa 2 v päikkäreille. Oli ollut jo viitisen minuuttia hiljaista ja isä oli juuri nousemassa sängystä pois, kun kuului kirkas ääni: "Käsi nukkuu jo!"
 
3-vuotias Jasse oli paapan ja Marko-enon kanssa lentokentällä lentokoneita katselemassa ja näki samalla ensimmäisen kerran elämässään laskuvarjohyppääjiä. Kotona piti sitten kertoa äidille näkemästään: "Äiti, mä näin kentällä.... mä näin niitä... niitä."
"Mitä sinä näit? kysyi äiti.
"No niitä... niitä taivaanukkoja!
 
Puhuttiin meidän 6v. pojan kanssa horoskoopeista. Hän kyseli mitä niitä kaikkia on kerroin ja sitten hän kysyi millainen on oinas. Kerroin että sellanen sarvipäinen elukka, niinkuin peura. Hetken kuluttua hän kysyi, äiti mikä on neitsyt, ennenkuin ehdin vastata, hän itse sanoi, sarvipäinen elukka. Oli siinä hymyssä pitelemistä äidillä.
 
Poikamme oli noin kolme-vuotias ja tutkiskeli potalla pippeliänsä. Kysyi mikäs tämä on, selitin että pippeli ja isillä ja muillakin miehillä on sellainen. Poika tuumas
saako tämän irti.(ilmeisesti oli tarkkaillut saunassa äitiä).
 
Tulimme 2-vuotiaan Jenskun kanssa saunasta. Tyttö istui nakuna sängyllä, katsoi minua ja kysyi; "äiti,mittä mun tittit (=tissit) on?" Näytin missä ovat, johon tyttö
"Ei oo tittiä, vaan näpyt."
 
2-vuotias Jensku-tyttö istui äitinsä sylissä ja katsoi paappaan sanoen:
-- Paappa, anna v**tu-vettä. Paappa ja mummi purskahtivat nauruun, kun
käsittivät kyseessä olevan vichy-vesi. 
 
Olimme matkalla kotiin sateessa autolla ja mukana oli tyttäremmeEveliina oli 3 vee. Huomasin että joku vanhempi nainen liftasi tiellä pysähdyin hänen autonsa oli mennyt rikki ja hän hälusi kyytiä lähimpään puhelimeen Hänella oli villainen takki joka oli kastunut ja villahan tuoksuu kummalliselta märkänä, Eveliina haisteli vähän aikaa ja sanoi että jos mummu haisee paskalta niin mummu voi kävellä.
 
Pikkuveljeni 6v. ja minä olimme katsomassa pieniä kissanpentujamme. Pikkuveljeni oli aika raju otteissaan ja minä kehotin häntä silittämään kissoja varovaisesti ja juttelemaan niille. Sitten veljeni silitteli kissaa varovasti, pyöritti päätään kissan edessä ja sanoi: Nii-in sellasta se elämä on: Olla pieni ja kasvaa isoks. Kyllä minä tiiän!
 
Valtteri 7v jälleen: Lapset kuuntelivat satukasettia. Yhtäkkiä nauha alkoi vetämään ja vouvaamaan.. ihmettelivät siinä että mikäs sille tuli. Valtteri sanoi: Se alkoi puhumaan englantia. 
 
Vauhdikkaan Tykkimäki-päivän päätteeksi Valtteri 7v kertoili innokkaasti missä kaikissa laitteissa olikaan tullut käytyä: ”Mä kävin ainakin seittemän kertaa siinä Intersportissa! tarkoittaen Enterprisea. Selväksi tuli asia kuitenkin! :-)
 
Serkkuni 5v. oli kanssani kaupassa ja siinä sitten kyselin että mitä haluat ostaa ja serkkuni siinä huusi että KALJAA! Ja sitten serkkuni meni vielä kassalle sanomaan myyjälle että tahtoo kaljaa mutta ei saanut poika kaljaa :D -jossu
 
Olin kummitytölläni (2-vuotta) kylässä. Hän kierteli aikansa keittiössä kissan perässä, ja ennen kuin huomasimmekaan hän oli kadonnut. Hetken kuluttua kuului ulko-ovelta koputus ja kun menin avaamaan oven tuli ylpeä tyttö sisälle ja tokaisi: "Heitin kissan pihalle." Oli meillä naurussa pitelemistä, tyttö kun oli niin ylpeä saavutuksestaan.
 
Olin nelivuotiaana neuvolassa lääkärintarkastuksessa. Neuvolatäti kysyi minulta mitä kuuluu. Mietin hetken, kunnes lopulta sujautin vastaukseksi :"Sitä,että kuka on paras ihminen" Äitini ja neuvolatäti rupesivat nauramaan. 
 
Naapurin poika (3-v) katsoi meidän aidan takana mitä siellä tapahtuu ja huusi tytöllemme kuis panee, vaikka ilmeisesti ei tiennyt mitä se tarkoitti.
 
Tyttärentytär (2,4v) kertoi olleensa rrravintolassa vappulounaalla.
No, mitäs herkkuja siellä tarjoiltiin? Mummu kysyi. "Vettä ja perunaa" vastasi.
(Katajanokan Kasino, eräs parhaista Gourmet-ravintoloista Helsingissä) 
 
Olin kolmevuotiaana isäpuoleni ja äitini kanssa samassa saunassa.. Katselin kauhuissani isäpuoleni jalkoväliä ja huudahdin:" Isi mene äkkiä vessaan, sulta tulee kamalan iso kakkapökäle"... Kylläpä tuolle vieäkin nauretaan kamalasti.. :D
-Tyttö 19,5 wee 
 
Äiti yhtenä pävänä sano häivy huitsin nevadaan, pikkusiskosiihen: mis se on? millo me mennään sinne? millä?
 
Tyttäreni 3v totesi nähtyään tarhakaverin isoäidin joka tuli näitä hakemaan, että katso äiti presidentti tuli. (Yhdennäköisyys oli ilmeinen) Johon isosisko 4v totesi
että onneksi se ei tullut oikeesti kun se rupeis kuitenkin vaan komentelemaan.
 
Olimme talvilomareissulla Rukalla ja illalla pelattiin aliasta.
4-vuotias Juuli halusi peliin mukaan. Kysymys kuului että mikä annetaan pienelle vauvalle kun se kastetaan?
Juuli tuumasi ketken mietittyään että: pyyhe...
 
Kerran eräs ystäväni kysyi 3-vuotiaaltamme, että mitäs tiedät johon tytömme vastasi, en mitää kun äiti ei oo kertonnut. 
 
Eetu 7v. herätti äidin eräänä aamuna laulamalla laulua siskostaan (6v.): 
- Olen kuullut että Pinja ja Aatu ovat matkalla tähtiin... Aatu paineli nappeja ja Pinja väänteli vipuja. Kyllä siinä oli naurussa pitelemistä! :D 
 
Kent 3-v istui bussissa tädin vieressä, äiti ihan vieressä vain käytävä välissä. Tutkaili siinä hetken luomien alta vuoroin tätiä ja äitiä, ja taas tätiä. Poika rassu rohkaisi mielensä ja kysyi kuuluvalla äänellä (valitettavasti tädiltä), -Miks sul on noi rumat hampaat. Voi itku!

Sama poika ja sisko ensi kertaa oikein ravintolassa, jossa valkoiset pöytäliinat ja kaikki, eli oikein ihan tasokas rafla, vaarin kanssa. Vaari tilitti jälkeenpäin tilannetta itkunsekavin tuntein. -"Se pirun riiviö ei pysynyt hetkeäkään paikoillaan, minulla tapaaminen ja se ja sen sisko sotki ihan KOKO paikan, kiipesi ympäri seiniä (kirjäimmellisesti) ja lopuksi pöydälläkään ei enään ollut edes liinaa, kaikki lattialla ja naamalla" (suklaa jäätelöä). Tapahtuman oli kuulema kruunannut lohkaisu; -"Hei palvelija, siivoo" (tarjoilija 50-60-v) Kesti viisitoista vuotta seuraavaan käyntiin.
 
Aleksi 4v äidille, kiukkuisena aamuherätyksestä "häivy senkin hiilihanko!".
Samaisen Aleksin isä oli aloittanut reissutyöt ja oli viikot pois kotoa.
Viikonloppuna isä joutui komentamaan Aleksia jostain asiasta, johon Aleksi "sinä et
enää määlää täällä", isä"kyllä määrään", Aleksi "luulenpa että olet väälässä!"
 
Suomenkielinen Mimmi 7v oli oppinut laskemaan ruotsiksi kymmeneen ; " ett två tre
fyra fem sex sju hmm....leuka nio tio" Kyllä nauratti!
 
Olin TETissä päiväkodissa. Siellä lapsille luettiin kirjaa josta aina välillä
näytettiin kuvia ja kysyttiin, että mikähän esine mahtoi olla kyseessä. Eräältä
pikkupojalta kysyttiin surffilautaa. Poika nousi innoissaan pystyyn ja hihkaisi "SE
ON SKEITTIVENE!!". Kyllähän se nauramaan pisti.. :)
 
Hoitolapseni kanssa syksyllä katseltiin metsässä sieniä ja tatteja, jolloin 3v poika
totesi: katso, tuossa taas niitä tatuointeja on!
 
Tyttäreni Laura kertoi innoissaan päivästään päiväkodissa. Siellä oli askarreltu
siilejä: ruskeasta kartongista oli leikattu siilin muotokuva ja siihen oli liimattu
niitä.. niitä ... hävynneuloja!
 
Olimme tulleet juuri saunasta ja paraikaa pukeutumassa. Tomppa 7v käväisi vessassa ja meni sen jälkeen vielä pikapesulle suihkuun. Suihkutilan ovella Tomppa liukastui vähän, mutta ei kaatunut.Niko 5v siihen kommentoimaan, että "No, olipa siinä liukas jätkä!"
 
Niko 5v juoksenteli Anun 7v kanssa kämppää ympärija kolhaisi itsensä oven reunaan niin että kainalosta meni nahkat rullalle. Minä sitä kattelin ja hoisin, tuumin, että ei tälle oikeen voi tehdä mitään muuta kuin putsata vaan kun on nahkat mennyt tuolla lailla rullalle.
Niko itkua tuhertaen: "Mä en haluu ett mun kainalo on rullalla..!"
 
Sivukorvalla kuulin, kun pojat juttelivat tytöistä kaikenlaisia.Tommi 7v arvuutteli pikkuveljeltään Nikolta 5v miksi tämä tykkää naisista.
...
- Ai siks kun niillä on tissit? arvuutteli Tommi
Niko viimein tuskastui koko arvuutteluun ja puuskahti:
- No mä rakastan niitä siks, kun niillä on iso tukka!
 
Tyttäreni olivat pääsiäisen alla perhepäivähoidossa askarrelleet virpomavitsoja.
Nuorempi kertoi innokkaana tehneensä niitä ... niitä ... virvokkeita!
 
Tiia, 3 v, oli perheensä kanssa saunomassa. Siinäpä suihkuun mennessä tuli mieleen,
että Tiialla oli pimpetti. Samoin oli kuulema isosiskoilla ja äitillä. Mutta entä
isillä... Samassa sattui katse juuri suihkussa olevaan iskään. Mikäs se hänellä
olikaan? No, sehän oli se...se... pimpetinluumu!
 
Minni 6v kysyi kerran isältään;"onko pojilla pippeli vai kikkeli" Ja isä siihen:"molemmat" ja Minni huusi kiinnostuneena " Näytä ne kaksi roikkuvaa"
 
Pieni poikamme 5 vuotta katsoi Torinon talviolympialaisista curlingia,jota pelasi juuri Suomen joukkuen. Poika nousi yht äkkiä seisomaan ja kysyi ihmetellen,että mitkä pääministeeri Matti Vanhanen lakaisee lattiaa (tarkoittaen Uusi-paavalniemeä). Näin 
herrojen yhdennäköisyyden oli lapsikin huomannut.
 
Soitin kotiin synnytyslaitokselta, kun olin hakemassa pikkusiskoa3-vuotiaalle Sonjalle. Kyselin Sonjalta, mitä siellä kotona nyt puuhaillaan, johon Sonja vastasi: "No mää tossa leikin ja isi on laittavinaan ruokaa." Kysyin sitten, että minkäslaista ruokaa se isi sitten mahtaa tarjota, johon Sonja sanoi: "Varmaankin hernesoppaa ja meetvurstia."
  
Olin poikani 4v. kanssa kahviossa, jonne tuli tuttu pappi. Hän sitten kertoilemaan asustaan ja kysyi pojalta, tietääkös tämä, että hän on pappi. Poika hieman kummissaan moisesta ja tuumasi : ja me ollaan ihmisiä!
 
Matkustin bussilla poikaystäväni kanssa ja seisoimme bussissa keskellä ja olimme valmiita jäämään pois seuraavalla pysäkillä. Poikaystävälläni oli selässä kitarakoppa ja noin 2-vuotias pikkupoika tokaisi: "Kato äiti, ton pojan selässä on helikopteri!". Oli siinä naurussa pidättelemistä itse kullakin. =) -Piitu
 
Istuin kerran bussissa, kun taakseni istahti äiti tyttärensä kanssa. Tytär oli juuri aloittanut baletin ja oli innoissaan tulevasta esityksestä. 
"Äiti, milloin se minun esitys on?"
"Se on ensi viikon lauantaina"
"Jee, sitten minusta tulee viimeinkin ihan oikea pallero!"
Tyttö tietysti tarkoitti sanoa ballerina.
 
Ystäväni siskonpojat ihastuivat ikihyviksi Möhköfanttiin. Vanhempi pojista sai joululahjaksi Möhköfantti-oloasun, jolloin nuorempi, Nalle Puh-oloasun saanut poika suuttui ja alkoi kiljua:
"Ei! Minullekin Pentti VinTantti!" (Pentti VinTantti eli Möhköfantti)
 
Halusin pillimehun ja sanoin äidilleni mä haluun pillumehun… :-)
 
Leevi (3v) pohtii kuoleeko äiti pian. Äiti kertoo että hyvin vanhat ihmiset, kuten esim. äidin isoäiti kuolee pian. Leevi innostuneesti siihen: No, sit ne voidaan syödä!
 
Serkkuni 2v. oli meillä yötä joimme keittiössä kokista kun hän oli saanut juotua hän tokaisi:-Ah olipa hyvää kaljaa. No olimme yläkerrassa ja serkkuni jälleen kerran tokaisi jotain hassua tässä se:-Muista Mirä älä koskaan kajoo kaljaan... _mira_
 
Pieni tyttö katselee äitinsä kanssa ikkunasta ulos:
Katos, siellä on lippu salossa. Äiti toteaa.
Siihen tyttö näsäviisaasti:
"Kai nyt muuallakin liputetaan kun Salossa!"
-Heh heh-
 
Pikkuveljeni leikki joskus 3-vuotiaana taloustikkailla ja pärisi niin maan mahdottomasti. Äiti tiskasi siinä ja kysyi veljeltäni, että 
- Meneekös se auto kovaakin, kun tuollaista meteliä pitää?

Veljeni katsoi äitiä pitkään ja tuumasi, että 
- Eihän tää mikään auto ole, vaan tikkaat!
 
Tommilla (7½v) oli vatsa sekaisin antibioottikuurin takia.
Kertoili, että on ihan ripulilla.

Sivukorvalla kuulin, kun kaksoissisarensa Anu (7½v) tuumi Tommille, että
"Tiiäkkös mikä tohon sun ripuliis auttaa? - Hevosen paska!"

  Oltiin saunassa ja minä (äiti) kiipesin lauteille viimeisenä.  Niko (silloin 4½v) siinä katteli ja tuntu funtsivan jotain. Oikeen näki ku herran päässä "raksutti"
Poika siihen sitten tuumas kun oli päässyt lauteelle, että "Äiti mäpäs tiiänkin miksi sulla kasvaa karvat alapäässä"
???
"No siks tietenkin kun sä menit isin kanssa naimisiin!"

  Nikolla (5v) on muutama ääntämysvirhe, esimerkiksi L tulee vielä hetkittäin
J:nä. 
Kerran sitten Niko kysyi isältään, että "paljonko kejjo on?"
Isänsä siihen totesi, että "Keijo on pojan nimi, että se on KELLO"
Niko siihen vihasena: "No niinhän mä just sen kejjon sanoin, KEJJO!!"
painottaen koko sanaa.
Tämä tapahtui kaksi vuotta sitten, kun pikkusiskoni Taina, 3v, ja Saana, 6v, olivat kotona huoneessani leikkimässä. Saana kysyi minulta: "Vai mitä Karol, että prinssi alkaa r:llä?" ja tietysti vastasin: "Ei, vaan p:llä. Jos prinssi alkaisi r:llä, siitä tulisi rinssi." Pian takaani kuului, kuinka innokkaana Taina hihkaisi: "Jos se alkaisi h:lla, se olis hintti!". Olimme äimistyneitä :D
 
Olimme perheen kanssa käymässä Helsingissä Korkeasaaren eläintarhassa. Isosiskoni (tuolloin n 6v.) halusi erityisesti nähdä tiikereitä. Menimme tiikerien häkille ja siellä oli parhaillaan eläinten syöttäminen käynnissä. Häkissä oli jonkin eläimen ruho, joka oli tarkoitettu tiikereille syötäväksi. Isosiskoni näki sen ja tokaisi
siihen "kattokaa tiikerin raato!" Sehän siis meinasi että se raato on tiikerin OMA ei tiikeri itse mutta kaikki eivät sitä heti tajunneet :D
siiri
 
Olimme serkkuni (3 vuotta) kanssa mummomme luona kylässä. Mummo tarjosi meille sipsejä ja kysyi hetken päästä mille ne maistuivat. Kolmevuotias serkkuni totesi, että :"'Vallan mehukkaita!" -hyviä shipsejä- :))
 
Tomilla ( 3 v ) oli nuha. Pyysin niistämään nenäliinaan, jolloin hän 
niistikin "sisäänpäin". Kun pyysin niistämään "ulospäin", poika käänsi kasvonsa ikkunaan, ja niisti voimallisesti... sisäänpäin ;-)

 Isäni hakkasi halkoja, johon Tomi (3 v) tuumasi: "Ukki kirvelöi".

 Neea 2.5 v katseli ymmyrkäisenä kirkontornia ja kysäisi äidiltään: " Äiti zoomaillaanko tuolta sitä Jeesusta."
valokuvaaja-äiti.
  
Pikkusiskoni 5-v. katseli jotain vanhaa mustavalkoelokuvaa äitimme kanssa ja hetken filmiä seurattuaan kyseli äidiltä, että "miltä sillon tuntui elää kun kaikki oli mustavalkoista?" -isosisko-
  
Serkukset Elina, 10 ja Mari, 10 keskustelivat Elinan käytyä äitinsä kanssa tulevan siskon/veljen vuoksi äitiysvalmennuksessa: "Nyt mä tiedän mistä ne vauvat tulevat, ne tulevat naisen emättimiestä", sanoi Elina asiantuntevana. Johon Mari pohti: "Ai-jaa, no, mä tiedän yhden semmosen naisen, jolle on tehty joku.. kuningasleikkausko se oli, joo! Se vauva leikattiin vatsan läpi. Sillä ei sitten varmaan ollut sitä emätintä ollenkaan." 

 Ei aivan iloinen sutkautus, mutta kuitenkin paljon 4-vuotiaan poikani suusta. Isäni kuoli viime talvella, ja hellämielisesti kerroin Tommille asiasta. Hautajaisten jälkeen sanoin ukin olevan nyt haudassa, johon poika totisesti: "ei ukki ole haudassa, vaan tuolla" ja osoitti ylöspäin. 

 Ninni 4v ihmetteli miksi iskä lähti mummoa hakemaan linja-autolta. Selitimme hänelle, jotta mummolla kun ei ole korttia niin hän ei voi ajaa autoa. Ninni tuumas tähän, höh eihän sitä autoa kortilla ajeta vaan ratilla. nim.Anne 

 Olimme juuri palanneet Suomeen asuttuamme joitakin vuosia ulkomailla. Ensimmäisten kylmien ilmojen tullessa pikkuveljeni, tuolloin 4v., katseli kun isot siskot pukeutuivat lämpimästi ulos mennäkseen. Hetken kuluttua hän kääntyi äitimme puoleen ja sanoi: "Äiti, määki haluun tollaset käsisaappaat". Pikkuveljeni tarkoitti tietenkin lapasia... 

 Olin perheeni kanssa ruokaostoksilla ja samassa rakennuksessa oli Alko. Mä vahdin kaupassa mun pikkuveljeä ja se juoksi suoraan Alkoon (3-vuotias) ja huusi kovalla äänellä "Isi ei siellä oo mitään, tuu tänne, tollasia sulla on kotonakin" kassan rouva rupesi nauraa, mutta itte pitelin pokkaa... Ny pidän veljestä tiukasti kiinni ostoksilla. 

 Oltiin kerran mummon luona kun pikkuveljeni oli pieni. Muut olivat istumassa kahvipöydässä ja minä katsoin veljeni kanssa telkkaria. Sieltä tuli McDonaldsin mainos jossa hillui meksikolaisia ukkoja. Mainoksen lopussa ruutuun tuli se M-kirjain jossa oli olevinaan kaktuksen piikkejä. Pikkuveli karjaisi sitten kovalla äänellä sen nähdessään, että "Kahtokaa!! Karvanen ämmä!!"(M-kirjainta siis tarkotti..) :D

 Serkkuni oli pienenä poikana sanonut ruokapöytään lentäneelle kärpäselle, että "Mene pois, Täällä syö ihmiset ja minä!"

 Serkkuni (silloin noin 1,5v) oli isänsä kanssa sairaalassa katsomassa uutta pikkuveljeään joka söi niitä pieniä tumppuja kädessään, ihme ja kummea 1,5v isoveli alkoi heti komentaa pikkuveljeään ja sanoi tälle: Älä syö sitä tumppia! -Emma 16v- 

 Äitini oli 3-vuotiaan hoitotyttömme kanssa saunasssa, kunnes tytön suusta yhtäkkiä pääsi seuraavat sanat "vittu mä oon sankari". -Emma16v- 

 Emma 3v oli päässyt laivalle ja oli mennyt siskonsa Minnan kanssa hyttiin juomaan pillimehua. Emma katseli ikkunasta ulos ja rupesi itkemään, Minna kysyi itkun syytä ja sehän selvisi aika äkkiä. Aurinko kuulemma hukkui mereen. 
-Se sama Emma, nykyään16v- 

 Lapsena ollessamme meillä kotona oli vielä lehmiä. Kesäisin pikkuvasikat laitettiin pieneen aitaukseen, jota sitten liikuteltiin vihreämälle ruoholle. Meillä lapsilla oli nimikkolehmiä ja "omia vasikoita" Veljeni Antti halusi omia kaikki sonnivasikat ja lähes kaikilla oli sama nimi, Mooses. Antti oli kerran katselemassa ja silittelemässä aitauksen ulkopuolelta vasikoitaan ku yksi niistä alkoi kakkia ja kakki melkoisen löysän kakan. Kakka tietenkin roiskahti Antin päälle tämän seistessä aitauksen reunalla ja vaatteet sotkeentui. Antti tästä suivaantui ja huusi niin että koko kylä varmaan kuuli. "Mooses perkele minkä teit!" 

 Kainuussa tennareita tai muita pieniä kenkiä sanotaan lipposiksi. Pikkuveljeni oli varmaan jotain 5-vuotias, kun hän kerran etsiskeli kenkiään mennäkseen pihalle. "Päivii, Paavooo!", kuului huuto pitkin taloa. Äitimme ihmetteli ja kysyikin veljeltäni, että mitä hän etsii? Antti tähän vastaa että: "Päivi ja Paavo on kadonneet. Missä mun lipposet on?" 

 Tuttavan lapsen Tommyn, ollessa muutaman vuoden ikäinen hän oli saunassa äidin ja isän kanssa. Äidin ottaessa kylpytakin pois päältään, Tommy sanoi silmät pyöreinä: "Kyllä alaston nainen on pelottava!" 

 Vanhempani ovat kertoneet, että, kun isoveljeni Simo oli pieni, niin ukkosen jyrinää kuullesaan kysyi pelästyneenä isältä: "Mikä toi on?" johon isä vastasi, että ukkonen. Siihen Simo sitten meni ulko-ovelle, avasi sen ja huusi: "Ukkonen, tule sisään, siellä sataa!" - sisko- 

 Ollessani noin kolmevuotias näin naapurin miehen talvella hiekottavan pihaamme. Neuvokkaana ja avuliaana tyttönä kävin hakemassa keittiön kaapista raesokeripaketin, jonka sisällön levitin sitten eteisemme lattialle. Sitten olin huutanut: "Äiti, mä hiekotin jo!" 

 Olin veljieni lasten kanssa, olisivatkohan olleet silloin poika 2,5 ja tyttö 4v, saunassa kun tyttölapsonen totesi hetken minua tuijotettuuaan, että: "Sun tissit roikkuu." Vähän tietysti meinasi tulla pahamieli vaikka nauratti tytön huomautus. Mutta lohdutukseksi poika, totesi: "Sulla on tosi isot tissit.". Heti kävi selväksi kuinka erilailla naiset ja miehet ajattelee :) 

 Olimme kaksivuotiaan tyttäremme kanssa kaupassa ja kävelimme mehuhyllyn ohi. Tyttäremme rupesi huutamaan kovalla äänellä: haluan pillumehun, äiti haluan pillumehun! Oli muilla asiakkailla hauskaa... 

 Istuin kesällä urheilukentän katsomossa ja pelin aikana viereeni istuutui isä pienen poikansa kanssa. Pelin kuluessa pojan juoma limsapullo tyhjeni ja jonkun ajan kuluttua pullonkerääjä hakikin isän luvalla pullon parempaan talteen. Pullonkerääjän lähdettyä poika tiedusteli isältään, että miksi isä antoi pullon pois, kun eikö isä ole aina halunnut olla rikas. Taisi poika tietää, että sentissäkin on se miljoonan alku. 

 Pienenä näin kaupassa tummaihoisen miehen ja tokaisin: " Kato äiti, maalattu ruotsalainen!" 

 Emmaliina 5 v. kyseli eräänä päivänä, miten ne vauvat sieltä mahasta tulevat ulos. Kokosin yhdellä lauseella, että ensin ne kasvavat siellä siemenestä ja sitten äiti synnyttää ne ulos. Tyttö tyytyi vastaukseen, ei kysellyt tapahtuman alkujuuria vaan totesi, että hän on tullut paprikasta, ei voipaketista, niin kuin toiset lapset! 

 5v Emmaliina pohti eräänä päivänä, mitä rakkaus on? Se on semmosta että kun ihminen kuolee, rakkaus leviää ihmiseen. Äiti kysyi, eikö rakkautta ole ihmisen eläessä. Tyttö vastasi: on, sillon kun ihmiset menevät naimisiin KIRKOSSA, tulee rakkautta. Muuten sitä ei tule. 

 Olin kirjaston lainaustiskillä 2-vuotiaan Eemeli -poikani kanssa. Meitä palveli iso, pulska miesvirkailija. Poikani katsoi pöydän reunan takaa miestä aikansa ja lopulta kysyi häneltä suoraan ja rehellisesti: Onko sinulla ISO NAAMA? Mitäpä siihen saattoi miesrukka muuta vastata kuin että no..on!

 Olimme poikani kanssa hammashoitolassa kaksivuotis-tarkastuksessa. Odotellessamme omaa vuoroamme aulassa, tuli toimenpidehuoneesta hoitaja käytävään jolla oli suumaski kasvoilla ja silmälasit päässä. Poika aikansa katseltuaan hoitajaa sanoi minulle; Äiti katso, tuolla on pöllö.

 Sama pikkuherra 3v. Istui mummulan keittiön pöydän päässä ja söi pullaa autuaan näköisenä, käsi poskella. Aikansa mietiskeltyään ja meitä aikuisia kuunneltuaan (keskustelimme kuolleesta sukulaisesta), kysäisi pohtivan näköisenä; Mistäs sitä henkee sais ostaa?

 "Kato äiti, ammattilaiskoira!" sanoi Sakari 3v. tarkoittaessaan dalmatialaista.
-Äiti- 

 Oltiin tyttäreni Aadan, 1,5v, kanssa mummun ja papan luona eräänä päivänä ja olin isäni kanssa tietokoneella ja Aada mummun kanssa olohuoneessa. Sitten alkoi kuulua mummun huuto;" Aada, ei nuin saa tehä, hyi sua!". Pian Aada jo juoksikin meidän luo makuuhuoneeseen ja tuumasi: "Heh, mummu äkkäälee vaa!".(mummu siis äkkäili..)

 5-vuotias tyttäreni hotki eräänä kesäaamuna jäätelöitä useamman kappaleen peräkkäin. Isänsä kielsi ottamasta enää yhtään jäätelöä ja kysyi montako tyttö on jo syönyt. "kolme kappaletta", kuului vastaus. Hetken kuluttua oli tytöllä taas jätski kädessä ja isänsä sanoi että nyt riittää, monesko on jo menossa, johon tyttö: " kolmen jälkeen tulee yleensä neljä". 

 Olin yks päivä koneella katselemassa Googlesta kuvia, kun munpikkusisko Emilia 4-vuotta tuli katselemaan taakseni. Kysyin siltä, että "eikö ookkin kivan näkönen poika tossa kuvassa" ja osoitin Jonne Aaronin kuvaa. Pikkusiskoni vastasi empimättä: " No jaa... mä kyllä vaan luulin että se on tyttö."

 3- ja 5-vuotiaat tyttäreni olivat siirtyneet perhepäivähoidosta päiväkotiin ja oppineet heti uusia sanoja. Kesälomalla he istuivat papan kanssa saunassa ja isompi tokaisi: "Vittu kun täällä on kuuma!" Ja tähän pienempi: "Niin, vittu, onkin!" Papan pokka piti juuri ja juuri...

 Kummitätini, päiväkodin lastenhoitaja, kertoi hauskan jutun päiväkodin ruokailusta. Eräs pienistä pojista oli juuri lopettanut ruokailunsa ja häneltä tuli röyhtäisy, johon poika totesi: ”Tulipa hyvä rintapieru!” Oli aikuisia kuulemma kovin naurattanut.

 Juttelin Elisan 11 v kanssa enon ja papan nimistä, kuinka enon kolmas nimi alkaa M-kirjaimella ja papan toinen nimi myös alkaa M-kirjaimella sekä läheisen mieshenkilön etunimi alkaa M-kirjaimella. Elisa tokaisi siihen: "Hirveesti ämmiä" ja hetken päästä purskahti nauramaan.
äiskä

 Elisa 3 v. kuunteli mummin kanssa uutisia, joissa puhuttiin palestiinalaisista. Elisa oli käynyt muutamalla balettitunnilla ja huuteli mummille, että uutisissa puhuttiin balettikiinalaisista.
äiskä

 4-vuotias tyttäreni katsoi tv:stä luonto-ohjelmaa, jossa Saharan autiomaassa laidunsi oikein laihoja lehmiä. Juontaja puhui karjasta. Tyttäreni tokaisi: noista sitä tehdään sitä karjalanpiirakkaa!

Juttelin samaisen, nyt 5 -vuotiaan tyttäreni kanssa muumeista. Tyttäreni ihmetteli, miksei Niisku-neidin nimi ole muumi vaikka se ON muumi. Yritin selittää kaikkea mihinkään hän ei tyytynyt. Lopulta aloin jo itse tuskastua ja sanoin: No, Tove Jansson on keksinyt muumit ja antanut niille nimet. Tyttäreni kimmastui, laittoi kädet puuskaan rinnan päälle selällään maatessaan ja sanoi: No eihän se ole, Tove Janssonhan on hiihtäjä!
Emmaliinan äiti

 Poikani Miska, 4v., kysyi eräänä iltana:" Miten ne vauvat alkavat kasvaa äidin mahassa?" (Olin kahdeksannella kuulla raskaana.) Vastasin siihen, että isi laittaa siemenen äidin sisään ja vauvat alkavat kasvaa siitä. Hetken mietittyään Miska kysyi:"Löysikö isi sen siemenen ulkoa?" Kylläpä nauratti...

 Opetin päiväkotiryhmälle muuttolinnuista. Kerroin heille haikaroista ja kuvailin linnut heille tarkasti. Niinpä loppuyhteenvedossa kyselin lapsilta, mitä olivatkaan ne pitkänokkaiset ja -jalkaiset suuret linnut. Pieni kiharapäinen poika viittasi innokkaasti, ja kun annoin luvan vastata, hän kiljaisi: "pitkäjalkaiset harakat!!!". Oli siinä naurussa pidättelemistä.

 Äiti meni iltapesulle poikansa (1,5v) kanssa, pesi ensin pojan ja laittoi yöpuvun päälle. Poika sitten jäi kuitenkin vielä vahtimaan että äiti varmasti tulee pois suihkusta lukemaan sen iltasadun, katseli tarkkaan ja totesi hetken kuluttua hätääntyneenä: "Äitin pippeli on rikki."
 
Kolmevuotias poikani Roope kiukutteli yhtenä päivänä kovasti. Kielsin ja käskin asettumaan tai muuten tulee tupenrapinat. Poika juoksi ikkunaan ja kysyi:"Milloin ne tupenrapinat tulee?" 
-äiti-
 
Olin lähdössä ystäväni luokse pikkujouluiltaa viettämään ja tietenkin ennen lähtöä piti tällätä peilin edessä. Meikki oli jo valmis ja harjasin hiuksiani, kun Aleksi 3v, kysyi:
- Äippä, teetkö sää röllikampauksen, kun sun naamaskin näyttää ihan rölliltä?  
Alle kouluikäisenä menin mummon kanssa bussiin ja siellä istui tummaihoinen mies.Totesin mummolle kun miehen näin, että toi mies ei kyllä ole pessy itseään koskaan saippualla.
 
Julia (2,5 v.) oli juuri saanut pikkuveljen. Pikkuruisella veljellä oli niin pieni suu, ettei äidin rinnasta syöminen vielä kunnolla tahtonut luonnistua. Tomera isosisko seurasi syöntitouhuja vierestä ja opasti veljeään vanhemman viisaudella: "Suu auki ja imu päälle!"
  
4v. Silja (keinumassa):-Pitää panna kylmät lapaset käteen ja pyjama päälle!
:) -Viivi-
 
Olin pieni, 3-4v. ja leivottiin äidin kanssa keittiössä pullaa, ja mulla ei tietenkään ollut paitaa.. (kuuma kesä..) No aloin sitten huutamaan äidille että "pistä ny noi verhot kii ettei pojat nää mun tissejä!!" -Tyttö 15v.
 
2-vuotias Mitja oli iltapalalla. Äiti sanoi :-Syö nyt se puuro,ettei se jäähy. Siihenpä tyttö tokaisi: -Jäähy on jääkiekkorangaistus!
Samainen neiti nyt 10-vuotiaana: -Tää on titaanien taistelu! (korvakoruja oltiin laittamassa,ja Mitja valitsi titaaniset)
 
3-vuotias tyttäreni leikki lattialla. Leluina oli kaksi poroa, jotka kävivät läpi seuraavanlaisen keskustelun:
"Olen korkealla, etkö näe?"
"En"
"Hommaa paremmat silmämunat!" 

Äiti oli 8v Jannen kanssa juhlissa, jossa oli ohjelmassa myös tanssia. Äidillä oli päällä ruskea mekko. Kun tanssin aika tuli ja sitä oli jatkunut jonkin aikaa, niin äiti valitti Jannelle, kun kukaan ei hae häntä tanssimaan. Tähän Janne vastasi tyynesti, että "Ei kai hae, kun sinulla on tuollainen ankean värinen mekko päällä".
 
6-vuotias tyttö opetteli kirjoittamaan Ellin ja Eskon luona...ja pyysi luettelemaan Ellin kirjaimia ja Eskon kirjaimia... Ellin tyttö kirjoitti ihan kirjain kirjaimen perään...ja Eskosta ensimmäisen kirjaimen ja ...Alkoi katsomaan Elliä ja kysyi, että "Menikö Elli sinulla pitkään ennen kun pääsit naimisiin? Elli kysyi että :"...hmm... ei niin kauan. Miksi?" Tyttö sanoi että " löysitkö ihan helpolla E:llä alkavan miehen...Meijän äiti ei ole löytänyt vieläkään P.llä alkavaa, se on siksi vieläkin isän kans."
 
6-vuotias Suvi sanoi tässä kerran nukkumaan mennessä että: "Äiti, minä voisin olla kymmenen vuotias!" Kysyi että."Miten niin, kun sinähän olet kuusivuotias? Hän vastas että:"Niin oon, - mutta onhan minulla nuo tissit jo niin isoksi kasvaneet"
 
3-vuotias Rebekka hyppi aamulla äidin mahan päällä. Äiti sanoi: "Älä viitsi niin kovasti, äiti on herkkä voi tulla mustelmia." Rebekka osoitti pientä mustaa pistettä äidin vatsalla ja kysyi: "Mikä toi on?" Äiti vastasi: "Se on luomi." Tähän Rebekka totesi että: "No ei sitten tullutkaan mustelmia. Tulikin luomia!"
 
Roni 2v, syksyllä, kun puista oli tippunut erään kovatuulisen päivän jälkeen viimeisetkin lehdet: Äiti, puut on mennyt rikki.
 
Olin 10-vuotiaan liikuntavammaisen lapseni kanssa neurologilla. Lapseni on oppinut paljon uusia taitoja, ja siksi hän tarvitsee vähemmän apua arjen toiminnoissa. Lääkäri kyseli kuinka menee koulussa? - Hyvin menee. Onko Kavereita? -On. Miten niiden kanssa sujuu? -Hyvin. Kuinkas kotona sujuu? -TOSI HUONOSTI. Neurologi parka meni hieman oudon väriseksi ja hetken ryittyään hän uskalsi kysyä, että miksi siellä kotona menee nyt huonosta. Lapseni vastasi: Palvelun taso on laskenut.
 
Olin reilut 3 wuotta ja olin kotona pihalla leikkimässä! Minua pisti ampiainen ja aloin itkeä. Menin sanomaan äitille ja äiti kysyi mitä tapahtui ja minä vastasin: Perhonen potkaisi !! 
 
Kaupassa kuultua. Pikkumies (noin 4v.) sovitteli kenkiä äitinsä kanssa ja myyjän tullessa paikanpäälle, poika totesi tomerana: "Sit ku musta tulee iso, otan vaimon ja varastan kaikki sen rahat..". Oli siinä myyjällä naurussa pitelemistä...
 
Isosisko 2v totesi pikkusiskon imetystouhussa ollessani, että : " Eihän se pikku raukka voi muuta syödäkään, kun sillä on suussa pelkät ikävät". Ja vieressä istuneen mummon ikä piteni taas jonkin tovin!
 
2 v. siskonpoikani katseli isoäitinsä kanssa tv.stä kauniita ja rohkeita. Ridge ja Brooke oleilivat ja lemmiskelivät todella niukoissa asusteissa allasosastollansa. Poika katseli tosi tarkkaan kuvaruutua ja hetken kuluttua tokaisi; Noilla taitaa olla saunapäivä!
 
Camilla 2v. katseli mummin kanssa tv:stä paavin hautajaisia. Hiljaa hetken tapahtumaa katseltuaan sanoi, mummi, siellä on paljon tonttuja.
 
Vesaa (5v) oltiin viemässä luisteluharkkoihin. Eki oli kuskaamassa, isä Vesan kanssa takapenkillä. Äkkiä Vesa totesi: "Eki meni pöpelikköön". Isä kiisti mutta Vesa pysyi kannassaan. Inttämisen jatkuttua jonkin aikaa isällä sytytti: matkan varrella oli ollut tietöitä jotka oli pitänyt kiertää. "Ei Eki mennyt pöpelikköön", isä valisti Vesaa: "Tiellä oli vain tietöitä jotka Ekin piti kiertää". Vesan ilme kirkastui:"Joo!". --hetken hiljaisuus-- "Ja SITTEN Eki meni pöpelikköön..."
 
Niklas 1v 10kk, sai huoltoasemalla aterian eteensä. Isi tarjosi pojalleen lautaselta salaatinlehteä. Niklas katsoi sitä hetken ja oivalluksesta tohkeissaan totesi: ”Kalan ruokaa”, eikä suostunut edes maistamaan… 
 
2-vuotias pikkusiskoni Anna heitteli ulkona palloa. Pallo lensi pensaikkoon eikä Anna saanut sitä sieltä pois. Siinä tilanteessa olisi tarvittu sanontaa "hevon kuuseen", mutta Annalta meni puut ja eläimet sekaisin ja hän totesi, että "pallo meni lehmä puussa".
 
Kolmevuotias Sylva-tyttö oli oppinut virpomaan ja runonkin melkein: "...pitsa sulle, palkka mulle."
 
Olin kerran sijaisena ensimmäisellä luokalla ja poika uskontotunnilla tomerasti tokaisi: ”Sitten kun minä olen iso, niin hedelmöitän ja täytän koko maan”.
 
Olin töissä Heinolan Kotieläinpihalla yhden kesän. Sielkä kävi kaikenikäisiä asiakkaita, vauvoista vaareihin. Pieni tyttö näki sielä aitauksessa lehmän, jonka korvaa oli kiinnitetty merkintänumero(vai miksi sitä sanotaankaa..?). Hän kysyi isältään ihmetellen; "Isi, miks tolla lehmällä on hintalappu korvassa?" :D
 
Kun minä itse, jonain 7 v. katselin äidin kanssa akvaariota, niin kysyin äidiltä: Miksi noi kalat on vähän erilaisia, vaikka ne on samaa rotua? Ennen kun äiti ehti edes vastata, niin vastasin siihen: Ai tietty, kun ne on eri sukupolvea! (sukupuolta).
 
Fanny, melkein 4v tuumaili itsekseen, kun Saana -koiramme nuuski häntä: " Saana tuossa haistelee, olenko minä äiti vai tyttö, vai olenko minä pahalta haiseva mies."
 
Silja, 5, kehui minulle osaavansa jo aakkoset takaperin. Minä siihen, että no annapas kuulua. Silja kääntyi selin minuun ja alkoi luetella: "A, b, c, d..."
 
Vesa 4v oli isän kanssa kävelyllä ja äkkäsi maalarin paikkailemassa naapuritalon julkisivua. Vesa osoitti maalaria sormella ja kysyi kuuluvalla äänellä:"mitä ukko tekee?". Isä kertoi:"Setä maalaa. Setä maalaa seinää", erityisesti setä- sanaa korostaen. Vesa osoitti maalaria edelleen ja sanoi vielä kovempaa: "Ukko maalaa seinää! Hassu ukko!". Ei pitäisi nauraa ettei lapsi pitäisi moista hyväksyttävänä mutta nauroi se maalarikin :)
 
Iida 1,5 vuotta oli mummun ja ukin kanssa saunassa. Yhtä-äkkiä hän oli osoittanut ukin jalkoväliin ja sanonut "kakka". Kyllä oli ukkia ja mummua naurattanut.
 
Odotin kolmatta lastamme ja esikoinen Nella-Maria leikki rauhassa lattialla leluillaan.Siihen meni sitten pikkuveli Rasmus 1v6kk sotkemaan leikkejä, jolloin Nella-Maria huusi että "äiti! koska me viedäänkään toi pikkuveli takaisin sairaalaan ja haetaan sieltä se uusi leikkikaveri!!!!???"
 
Ebba, 2v katsoi isäänsä saunassa, kun tämä nousi lauteille ja tokaisi: " Herrajumala isä, sinullahan on varsipimppi!"
 
Isä kysyi 2.5- vuotiaalta pojaltamme: Mitä maitoa sinä juot? poika: lehmän maitoa. Isä: mistä lehmältä maito tulee? Poika vastasi että pyllystä. Ei kun utareista, sanoi iskä ja poika takaisin: Ei kun äitin tittittä. (tissistä)
 
4-vuotias poikani tapasi saunassa istuessaan tukia pippeliään, kun olin mielestäni tarpeeksi monta kertaa kehottanut lopettamaan sen, sanoin että varo ettei koko pippeli tipu! Tähän poikani vastasi tomerasti että "höh, itteltäs on jo tippunu!". Oli siinä naurussa pitelemistä...
-äiti-
 
Jenni, melkein 3v katseli muropaketin kyljestä eläimen kuvia. Äiti osoitti leijonaa ja kysyi "mikäs tämä on?" "Karhu!" riemastui Jenni. Sitten äiti näytti pupun kuvaa ja kysyi että "entäs tämä?" Johon Jenni tomerasti että"Sorsa!"
 
Olin tyttäreni 2v kanssa kaupassa.. Hän ei osannut sanoa tippu vaan sanoi aina vittu.. Oli siinä selittämistä kun äidiltä tipahti kolikko kassalla niin lapseni tokaisi et voi vittu.. Tuli muutama paheksuva katse vanhalta mummelilta..
 
"Äiti, voi äiti, juuri tuollaisen tuolihiihtäjän minä haluan!" -Jenni, 2v,
Prismassa joulun alla nähdessään ihania, punaisia lasten potkukelkkoja-
 
Antti, n.3v haukkasi hillomunkkia, ja kun munkin hillo tuli näkyviin Antti hätääntyi: "munkki on pipi!"
 
Jenni 3v mietti ulkovaatteita pukiessaa elämän perusasioita: Äiti, miksi miehet osaa puhua?"
 
Aleksilta, 6v kysyttiin eräästä uudesta tuttavamiehestä että no millainen se setä oli? Aleksi vastasi (totuudenmukaisesti...?) että "no, sillä oli iso maha ja pyöreä pää!"
 
Äiti kysyi Pekalta, melkein 3v, sairaalassa kun pikkusisko oli edellisenä päivänä syntynyt, että no mitä jos laitettaisiin siskon nimeksi Amanda? Pekka totesi reippaasti että "ei, vaan Bomanda!!"
 
Sanoin kyläilemässä ollessani Pepille ja Lotalle (5v) ja Eemelille (2v) että tulkaas katsomaan, täällä on iso möttiäinen, kun näin ulkona erikoisennäköisen koppakuoriaisen. Peppi, Lotta ja Eemeli sekä heidän äitinsä tulivat katsomaan, ja äiti tunnisti elukan tukkimiehen täiksi. Lapset alkoivat seurata ötökkää ja hihkuivat "Tukkimiehen täi, tukkimiehen täi..!" Vauhti ja riemu yltyi, ja niin muotoutui kiljahtelukin: "tukkimiehen täti, tukkimiehen täti... kummitäti, kummitäti, kummitäti!!!" Lopulta siinä vaiheessa kun ötökkä oli mönkinyt näkymättömiin lapset olivat ristineet sen uudelleen - kummitädiksi. Voipi olla etten ihan heti muistuta Pepille, että"hei, minä muuten olen sinun kummitätisi..."
 
Aleksi 2v oli päässyt tottumaan siihen että isä oli pitkiä päiviä töissä; usein niin pitkiä ettei Aleksi ehtinyt koko päivänä nähdä isää ollenkaan. Yhtenä iltana Aleksi kysyi äitiltä ihmetellen: "äiti, jääkö isä meille yöksi?"
 
Pekka, melkein 3v, oli hiukan harmissaan kun äiti joutui aina hyysäämään vastasyntynyttä pikkusiskoa. Kerran tultiin kaupasta pimeänä tammikuun iltana ja Pekka heittäytyi ulkona hankeen makaamaan. Äiti hermostui ja komensi Pekkaa nyt heti tulemaan reippaasti sisälle. Pekka ilmoitti hangesta surkeana: "en minä voi, kun minulla on niin huonot jalat!"
 
Pekka 5v ja Aleksi 7v olivat kuunnelleet Fröbelin palikoiden laulua joka menee suunnilleen näin: "perhonen munii munasen, munasta kuoriutuu toukanpoikanen. Toukka koteloituu, kotelosta kuoriutuu Perhonen!" Ja aina uudelleen. Arvatenkin äidillä oli naurussa pitelemistä kun takapenkiltä alkoi kuulua reipas laulu, joka meni sanatarkasti oikein siihen asti kunnes "...toukka koteloituu, kotelosta kuoriutuu Paavo Lipponen!" Ja alusta uudelleen...
 
Aleksi 1v3kk laittoi kätensä äidin T-paidan hihasta äidin kainaloon jossa olikin karvoja. Aleksia nauratti ja äiti kysyi että "no mitäs sieltä löytyi", johon Aleksi tomerasti: "pimppi!"
 
Aleksi 2v näki ruokapöydällä kärpäsiä ja huudahti: "tuokaa tänne äkkiä se kärpäsenhajotin!" (kärpäslätkä)
 
Aleksi 2v näki lelukirjassa panssarivaunun. Ilmoitti että haluaa sitten
tuollaisen... tuollaisen tshetseeniapuhaltimen joululahjaksi! Tshetshenian sota oli silloin kovasti esillä uutisissa.
 
Aleksi 2,5v valitti äidille illalla sängyssä että pippeli on kipeä. Äiti katsoi, ja toden totta, punaiseltahan se näytti. Äiti yritti tiedustella josko pippelille olisi käynyt joku haaveri, johon Aleksi parkaisi että "minä löin siihen kirveellä!" Seuraavana päivänä mentiin sitten terveysasemalle ko. vaivaan apua hakemaan, ja Aleksi toiminnan miehenä heti terpparin aulassa tiedusteli että "kukas täällä on se pippelilääkäri??"
 
Pekka 2,5v käänteli eläinkirjan sivuja. Eräällä sivulla oli iso kuva undulaateista. Pekka käänsi nopeasti sen aukeaman piiloon ja pihahti: "hui, tooppitottia!" (korppikotkia)
 
Pekka pian 3v ilmoitti synttärilahjatoiveekseen kaikille kyselijöille: "minä tahdon työkaluja ja mopon osia!"
 
Siskoni oli käyttämässä 1,5v pienokaistaan päivystyksessä kuumeen takia ja koska isä oli töissä piti hänen ottaa 4v isoveli mukaan päivystykseen.Siinä heidän vastapäätä sitten oli istunut melko rajun näköynen punkkari irokeeseineen ja partoineen.4v Kim oli aikansa vaivihkaa kierrellyt punkkaria ja kiipesi sitten äidin korvalle ja "kuiskasi hiljaa" että; - Nyt minä tiedän mikä tuota peikkoa vaivaa. Sillä ei ole häntää!
 
Vilkkaan sorttinen ekaluokkalaiseni tuli toisen koulupäivänsä jälkeen innoissaan kotiin huudahtaen ovella "Äiti, äiti! En vieläkään jäänyt jälki-istuntoon!" -Saara-
 
Olimme kerran 2-vuotiaan pojan kanssa kävelyllä, jolloin vastaamme tuli villakoira joka oli irrallaan. Siihen poikamme huusi kovalla äänellä et kato isi pupu!!! Se nauratti koiran omistajaa sekä itseäni.
 
Olimme neljävuotiaan tyttäremme kanssa ajelemassa autolla kotia kohti, kun hän aivan yllättäen totesi yks kaks, että Jeesuksella on muuten pissitulehdus. Oli töitä pitää auto tiellä.
 
Tuli yhtenä päivänä ääneen valiteltua, kun pitää taas mennä seuraavan aamuna töihin tienaamaan, niin ekaluokkalainen Anni siihen: "Oletteko te kateellisia, kun mun kaverin äiti ei käy töissä ja se saa silti pankista rahaa?"
 
Olin kerran puolitoistavuotiaan Veera-neidin kanssa jouluostoksilla. Katselin lahjaa vaatekaupasta miehelleni. Löydettyäni lahjani menin kassalle, samalla Veera ojensi myyjälle miesten pallokuvoiset boxerit ja tuumasi: Nämä Annen Jajille kiitos! Kyllä meitä myyjän kanssa nauratti:) -Anne-
 
Kaksivuotias katseli, miten äiti kiireisenä ja hermostuksissaan hiki hatussa etsi käsilaukkuaan, ja kysäisi sitten: "Saaks sää äiti shokin?"
 
Juho 2,5-vuotta tuli äidin ja mummin kanssa saunaan. Aikansa tiirailtuaan ensin mummin rintoja ja sitten äidin (piti vähän kokeillakin), tokaisi Juho suureenääneen, että: "Kyllä äiti sinulla on sitten pienet pakarat".
 
Esihistoriallisina aikoina... 
Tyttäreni on kiinnostunut esihistoriasta. Kerroin, että ihmisillä ja apinoilla on yhteinen esiäiti ja -isä. Juttelimme jonkun päivän päästä suvustamme. Hän kysyi kuka on minun äitini (=mummu) ja kuka on hänen äitinsä. Kerroin, että äitini äiti on minulle taas mummu, Anni-mummu, joka on jo kuollut. Ja eteen päin, kuka oli Anni mummun äiti, Elisa-mummu oli sitten hän, minun äitini mummu siis, joka eli kauan sitten ja kuolikin jo yli 60 vuotta sitten ... Tähän tuli salamana kysymys: oliko se sitten semmonen apina?

Yksi kerta puhuimme dinosauruksista ja kuinka ne on kuolleet sukupuuttoon jo miljoonia vuosia sitten, kauan kauan sitten. Muutaman ajan perästa kerroin mitä olin leikkinyt lapsena, kymmentä tikkua ja kirkkistä. Mutta siitä on jo kauan aikaa, voi sitä aikaa, huokailin haikeana. Silloin kun olin vielä pieni ja maailma oli minulle uusi. Tässä tuli esikoiselta kysymys: mitä, oliko silloin vielä dinosaurukset elossa.
 
5-vuotias tyttäreni kuuli että äidillä on syntymäpäivät kohta ja kysyi sitten että;äiti, paljonko sä täytät? Vastasin siihen että 37. Tyttäreni mietti hetken ja vastasi sitten "äiti ethän sä oo vielä edes yhtään rupsahtanut vaikka oot jo mummoiässä."
 
Istuimme toissa kesänä 4-vuotiaan tyttöni ja tuttava perheen kanssa terassilla limulla lenkin jälkeen. Tyttöni oli kuunnellut juttujamme miten kylmä juoma maistui kuumana päivänä hyvältä. Hän imaisi oikein kunnolla limua ja tokaisi sen jälkeen kovalla äänellä; Äiti, vittu tääl on viileetä! Siinä oli koko pöytäseurueella pokassa pitelemistä varsinkin kun tyttöni ei kiroile ollenkaan.
 
Roosa 4-v ihmetteli, että miks ei isille osteta uutta puhelinta ku nykyinen on rikki. Selitin, että se maksaa paljon eikä tällä hetkellä ole niin paljoa rahaa. "No, mut mennään kauppaan ja ostetaan paljon rahaa ja ostetaan sit isille puhelin...!"
 
4-v kaksoset suihkussa. Veeti: "Äiti, tuleeko mulle yhtä iso pippeli kuin isillä sit ku mä oon iso?" Roosa "No entäs tuleeko mulle sit isona iso pimppi?" 
 
Ajelimme autollamme kauppaan ja vastaan tuli toinen samanlainen auto. Tarkkasilmäisenä Jere 3v. Huomasi sen ja kertoi kotona isälle, että " siellä oli samanlainen auto, mutta sillä ei ollut tota tota...takkua tukassa" (kattotelineitä katolla).
 
Automatkalla Jenni 4v. näki taivaalla korkeuksissa lentävän suihkulentokoneen ja tokaisi muulle perheelle iloisesti: "katsokaa taivaanisä lentää". Tyttö oli juuri samaisena aamupäivänä ollut seurakunnan kerhossa...
 
Eveliina oli jonkin aikaa sitten oppinut puhumaan. Automatkalla perheen kanssa ohitettin lehmälauma.Äiti sanoi lapsille: "Katsokaa miten paljon lehmiä", johon Eveliina tokaisi: "Heippa läskit!" 
 
Meilläkö vanhanaikainen kasvatus?
Siinä sitä sitten äiti oli naama punaisena päivystys huoneessa …
Tytölläni (6v) oli paha korvatulehdus, ollut jo viikon ja kun ei ollut
parantumista tapahtunut jouduin uusimaan antibiootti -reseptin.
Puolitoista viikkoa oli jo kyselty, MITÄ? Äiti MITÄ sä sanoit?
Minä kun komentamaan tyttöä päivystys huoneessa hieman kuiskaten
tietysti olemaan ihmisiksi, kun ollaan julkisella paikalla niin
tyttösein ISOON ääneen sanoo ”ANTEEKSI VOISITTEKOTE TOISTAA?”
 
Pikku-Riikka oli vanhempiensa kanssa autossa kun poliisi pysäytti ja puhallutti iskän, Riikka takapenkiltä poliisille....Onpa sulla huonot pillit kun ne ei ees soi!
 
Olen ravintolassa töissä ja palvelin erästä perhettä, isä tilasi pihvin, äiti kalaa ja sisko lehtipihvin, pieni poika (ehkä 4 tai 5 -vuotias) tokaisi, mä sentään aion tilata jotain eksoottista ja pitkän lueskelun jälkeen tilasi etanoita.... Söi kaikki ja kiitti kauniisti ja sanoi minulle että toivottavasti seuraavalla kerralla hän saa maistaa jotain muuta vielä eksoottisempaa!Olin aivan järkyttynyt ja otettu pikku -miehen kotikasvatuksesta!
 
Kummityttöni äidin ystävä oli uudenvuoden jälkeen heillä kylässä ja oli tähän asti aina käyttänyt piilolinssejä. Nyt Jasu, 7 v, näki hänet ensimmäistä kertaa lasit päässä ja tokaisi:äiti, menikö Kaisalta uutena vuotena näkö?
 
Olin kummipoikani Jessen kanssa saunassa ja valittelin että kun tulee vieläkin finnejä, niin siihen poika että älä huoli CRELASIL hoitaa kaikki nännit jä näppylät!
 
Jasmin oli kolme vuotias kun kotona kuoli kani ja kun se lyödettiin häkistä oli se aivan litteä ja eloton. Vuotta myöhemmin olimme hautajaisissa ja Jasmin katsoi huolissaan arkkua ja kysyi kovaan ääneen, ei kai mummikin litistyny ku se kuoli.... Aika kamalaa hautajaisissa!
 
Oltiin 3-wee kummipojalla kylässä ja Matiaksella oli kaveri kylässä. Menin sitten kysymään, että mitäs täällä leikitään. Niin vastauksena oli, että me leikitään muumioo ja sitten me tapetaan tytöt. Rupes vähän hymyilyttämään! 
 
Juho 6-v tuumasi silmät suurina äidilleen, joka oli juuri tehnyt ruuan ja astellut sen poikansa eteen, "Mitä! Onks tää joku pelkokerroin?"
 
Olimme lentokentällä matkalla Espanjaan mummua katsomaan ja tuputin kovasti pienokaistani käymään vessassa ennen lentokoneeseen menoa. Aikani kun jankutin, niin tyttö hermostu. "No voi saatanan vittu ku ei kuseta!", kaikui koko lentokenttä. 
  
Olimme katsomassa lastemme kanssa elokuvaa Ice Age jossa eräs loppupään kohtaus on aika surullinen. Nuorimmaiseni joka on yhtä herkkä kuin äitinsä, ja joka vähän jo häpeää sitä, että itku tulee silmään, kuulutti koko teatteriväen kuullen kovaan ääneen, että "Tässä kohtaa meidän äiti kyllä itkee!" Ei itkettänyt!
  
3-vuotias Janica tutkiskeli isänsä jalkoja(sääriä) ja tokaisi että iskällä on melkeen yhtä karvaset jalat ku mummolla!!!
 
Kävimme kesälomalla mamman luona Turussa. Ajoimme Aurajoen rantaa pitkin Paavo Nurmen juoksijapatsaan ohi, jolloin Ville 6v.naurahti ja sanoi:"Mikäs nakupelle se täällä juoksentelee!" -äiti-
 
Isi viritti auto DVD:tä kotona Vantaalla eteisen lattialla ennen lähtöä
isovanhempien luokse, katsoakseen, että laite toimii. Eetu 6v. seurasi touhua vierestä. Isin laitettua töpselin pistorasiaan Eetu hörähti nauramaan ja tokaisi: "Meinaaksää, et toi johto riittää Raumalle asti?!" -äiti-
 
Äiti herätteli Iidaa 3v. aamulla kun piti lähteä isoveljien kanssa neuvolaan. Iida istahti äidin sängylle tukka pystyssä ja tokaisi: "Äiti, mä nukuin ainaski puol tuntii." -äiti-
  
Pikkuveljeni katsoi korttia missä Marilynillä oli banaanin kuori peittämässä vartaloa. Hetken katseltuaan sanoi" -Ai, tälläisiäkö banaanista tuleekin..."
  
Sain joskus pienenä nuken. Menin huoneeseeni leikkimään. Tulin tovin päästä takaisin ja annoin nuken äidilleni ja sanoin "-Mäpä tein sille sydänleikkauksen" (aukaisin vatsan ja laitoin omat pikkuhousut uudeksi sydämmeksi). Äiti lupasi oitis että oli viimonen nukke meillä.
 
Kerroin Roope -pojalleni ( 6v ) eräänä päivänä, että hän on piispa Isak Rothoviuksen jälkeläinen 18:ssa polvessa,
' Eli hän on Sinun iso,iso,iso,iso,iso,iso,iso,...........iso,isoisäsi.
Roopen silmät suureni ja hän sanoi hetken päästä :
' Oliks se apina ? ' 

Toisen kerran puhuttiin Roopen ( 6v) kanssa isovanhempien nimistä. Kaikki käytiin läpi ja tultiin Oman äitini kohdalle: ' Famon tyttönimi oli Ulla Agneta Charlotta Nybom.'. Roope mietti taas hetken ja kysyi : ' Mitä se on Suomeksi ? '
 
Olin kolmivuotias, joten en muista tapausta itse, mutta vanhempieni kertoman mukaan istuin keittiön pöydän alla heidän juodessaan kahvia ja leikin uudella Jussi-nimisellä nukellani. Pöydän alta kuului jatkuvaa juttelua ja sitten huoletonääni: "Älä Jussi yhtään pelkää, mä vaan katkasen sulta pään."
 
Olimme menossa koko perheen voimin kesäretkelle huvilaan nimeltä Villa Cosmos. Pikkusiskoni, joka taisi silloin olla yhdeksän tai kymmenen, katseli kun ajettiin metsätietä pitkin ja kysäisi: "Koska me oikein tullaan sinne karvakauppaan?"
 
Väittelin 2.5-vuotiaan Jasparin kanssa siitä, että onko äiti tyttö vai poika.
Äiti: "Ei äiti ole poika, koskä äidillä ei ole pippaa (pippeliä)."
Jaspar: "Onpa!"
Äiti: "Ei ole. Missäs äidillä on muka pippa?"
Jaspar: (vähän sorahtavalla ärrällä) "No niiden roskien alla..."
 
Isovanhemmat ajoivat autolla ja me vanhemmat tulimme toisella autolla perässä. Näin, miten nelivuotiaan tyttäremme pipo heilui auton takaikkunasta, kun tyttö yritti kurkottaa nähdäkseen äitin ja iskän auton tulevan perässä. Kun ei ylettynyt kunnolla näkemään, mummu kertoi tytön tällöin tokaisseen "Pelkele kun mä olen pieni."
  
Pikku-Sami oli nelivuotiaana tokaissut suureen ääneen nähdessään kadulla kulkevan miehen: "Äiti, miksi tolla tätillä on viikset ?"
6-vuotias poikamme halasi minua hellästi ja huokasi: "Kyllä on ihanaa kun on isä ja äiti!" ja jatkoi sitten: "Mutta joskus kyllä meinaa mennä hermot."
  
6-vuotias tyttö näki romaninaisen kauppakeskuksessa. "Äiti tuolla on prinsessa", tuumasi hän.
  
2 vuotias tyttäreni katseli isäänsä suihkussa ja totesi ylpeyttä äänessään tietäessään, että "isillä on pimpeli!" Meni vähän pimpat ja pippelit sekaisin..
 
Joonas, 4 v, istui värittelemässä värityskirjaa. Isoveli ilmaantui paikalle ja huomautti vanhemman ylemmyydellä, että väriä oli mennyt reunojen yli. Joonas puolustautui itku kurkussa: "No kun tää kynä villiintyi."
 
2,5v tyttäreni sanoi, kun odotettiin vaaria kylään, että vaari ostaa mulle jäätelöä. Minä kysyin häneltä että entä jos vaarilla ei olekaan rahaa? Siihen nokkela pikku-neiti vastasi että vaarilla on pankkikortti.
  
Kysyin 1.6 -v pojaltani, että mikäs se tuolla taivaalla on? Poika
vastasi iimapallo (ilmapallo). Äiti vastasi siihen: ei kun siellä on
kuu. Äiti 28.v
  
Kummipoikani Aleksi oli kovin uhmaiässä ja välttääkseni kitinät ostinkin kahta jäätelöä. Huusin keittiöstä että haluatko jäätelöä? Poika tömisti sukat savuten paikalle ja kysyin kumpaako laatua laitetaan. Tai saathan sinä vaikka molempiakin jos maistuu. Ilme synkkeni hetkessä, poika ravasi eteistä kohti päätään puristellen ja huusi: Mutta enhän minä HALUA, en HALUA niitä molempia laatuja... Hiljaisuus. Sitten hän ilmeisesti tajusi jotain, tuli vakavana laahustaen takaisin keittiöön ja pää kumarassa mutisi: Voinhan minä tietenkin halutakin niitä molempia laatuja...
  
Olin kolmevuotiaan kummipoikani kanssa suihkussa kun hän oli meillä hoidossa ja kun hän suihkussa seistessään näki minut ensimmäisen kerran alasti hän tokaisi " Ai samanlaiset kun äidillä mut vaan vähän pienemmät."
  
Olin n. kolmevuotiaana veljeni ja äitini kanssa kirjastoautossa. Olin ottanut hyllystä lastenkirjan ja sanoin "äiti ostetaan tämä kirja". Kaksi vuotta vanhempi isoveljeni tuhahti sanomiselleni ja sanoi opettavaisella äänellä: "ei täältä osteta, täällä myydään!". Sekös äitiäni nauratti. - Terhi
 
2-vuotias poika katseli äitiään saunassa ja tuumasi: Äitillä ei ole pippeliä. Äitillä on parta, piiiitkä parta. Täytyy leikata pois.
 
Täti kyseli kolmivuotiaalta leikkikentällä, että minkäs ikäinen sinä olet. Lyhyen mietinnän jälkeen poika vastasi, että kilometrin. 
 
Naapurin pikkupoika (tuolloin 3-4 vuotta) tuli katsomaan vastasyntynyttä varsaamme. Äitini esitteli varsaa ja alkoi hieroa hevoskauppoja pikkumiehen kanssa. "En osta, kun rahat jäi kotiin" poika vastasi, mutta kysyi kuitenkin varsan hintaa. Äitini vastasi, että 20.000 markkaa. "Jaaaa, no kyllä mulla sen verran on kolikkoina!" poika tuumasi ja kaivoi taskujaan.
 
Veljeni rakensi taloa. Tapetoija kävi tapetoimassa ja muistutti juuri
4-vuotta täyttänyttä veljentyttöäni, ettei uusiin tapetteihin sitten saa piirrellä. Iästään ylpeä tyttö pyöritteli silmiään ja puuskahti: "Kyllä kai nyt jokainen NELJÄVUOTIAS tietää, ettei tapetteihin saa piirrellä..!" 
  
Eräänä aamuna ihmettelin mitä tyttäreni, Aino 2 vuotta, ähisee vessassa. Siellä pikku tyttöni venytteli wc-pöntön vieressä pimppiään ja yritti pissiä. Esimerkkiä oltiin katsottu isoveljeltä.
 
Olimme kaupassa,Tapio 4 v,keikkui juustotiskillä ja pyöritteli sinileima
-emmental pakettia. Seuraavaksi kuului, äeti otetaan tämä juusto, tässä tuoreet reijät.
  
Joonas 3-v oli tehnyt pahojaan ja minä hermostuneena sanoin että ei sullakaan oo päässäs kun sahanpuruja jolloin Joonas ravisti päätään ja haroi hiuksiaan ja kysyi: ai missä... 
 
Minea 2,5v sanoi raskaana olevalle äidilleen: "Äidin vatsassa on tyttövauva. Sen nimi on pikkusisko tai pikkuveli".
  
Kolme-vuotias Santtu katsoi lähestyvää mustaihoista miestä ja tokaisi kuuluvasti: Katso, äiti, kuinka söpö mies, ihan pimeeksi piirretty.
 
Olimme 6-vuotiaan Eetun kanssa hienolla kesäasunnolla viettämässä viikonloppua. Istuimme nuotiolla ja mietimme Eetun kanssa onko rakennus kesämökki vai huvila. Eetu mietti hetken ja totesi: " Kyllä tämän täytyy olla huvila koska täällä on niin huvittava olla."
  
Lauloin Sonja-tytölleni ( 2v ) laulua Jumala loi auringon, kuun...Hän kuunteli hiljaa ja miettien. Lopetettuani hän sanoi: äiti laulaa mulle herran jumalaa.
 
Pikkusiskoni Janina, 7 vuotta, katsoi mielellään Huvituttia televisiosta. Tuttiritari lauloi eräässä laulussa "Rusinanten kanssa, hän ratsastaa ". Seuraavana päivänä kuulin Janinan laulavan "Hän silloin saapuu, luokses vaan, rusinoiden kanssa, hän ratsastaa "..
 
Tyttäreni Tuija 7v, tietokoneajan lapsi halusi eräänä iltana lukea ääneen iltasadun. Hän etsi paksun kirjan, jossa on monta eri tarinaa, ja halusi lukea juuri tietyn tarinan. Siis sisällysluettelo avuksi. Mutta sitäpä ei heti löytynytkään. Tuija selasi kirjaa aikansa ja hämmästyi sitten: "äiti, tässä kirjassa ei ole päävalikkoa ollenkaan!"
  
2-vuotias hoitotyttömme pelästyi ukkosen jyrinää, jolloin hänelle selitettiin, ettei ollut mitään hätää, ukkonen siellä vain jyrisee. Kun seuraavan kerran jyrähti, tyttö totesi: "Lumiukko pörisee!"
 
Olin 2-vuotiaan Roope poikani kanssa kahvilassa. Viereisessä pöydässä istui todella tyylitietoinen keski-ikäinen nainen. Lähtöä tehdessään tämä vahingossa tönäisi poikani tuolia, johon Roope kovaan ääneen tokaisi: ” Jahas, mummo lähtee!”
  
Olimme tyttäreni kanssa kävelyllä. Hän oli tuolloin n.3-v. Edellä kulki nainen ison koiran kanssa. Koira oli tosi kurttuinen ja nahka näytti muutamaa numeroa liian suurelta ja muutenkin koira oli hassun näköinen. Aikansa ihmeteltyään koiraa tyttö kysyi kirkkaalla äänellä, että mikäs tolla sitten on tuolla jalkojen välissä roikkumassa? Selitin hänelle, että se on koiran pippeli. Tyttö mietti hetken ja katsoi
minuun ja totesi,että kylläpäs se on uupuneen näköinen!
 
3-vuotias lapseni oli puolustellut mummolleen kaupassa, miksi niin kovasti haluaisi mummon ostavan hänellä ilmapalloja. Niistä kuulemma saa paremman elämän..
 
Valtteri 5v näki kaupassa teini-ikäisen pojan. jolla oli irokeesi-kampaus. "Kato isi, kana!" 
  
Elli 2v kertoi iltapesulla isille että hoitokaveri Katariina on tyttö. Isi kysyi mistä tietää että on tyttö? Elli ei osannut vastata mutta isoveli Valtteri 5v auttoi: "Noista kauniista ripsistä ja naisellisuudesta!"
  
4-vuotiaan poikani pikkuserkulta oli poistettu kitarisat ja siitä oli sitten kotonakin keskusteltu, että jos tulee vielä korvetulehduksia niin voi olla, että sitten tarvitsee häneltäkin ne kitarisat leikata jne... Aikaa kului varmaa kuukausi, kunnes eräänä päivänä autossa poikani oli mietteliään näköinen ja tokaisi sitten yhtäkkiä, että " Äiti mä en kyllä halua että multa otetaan ne haitarit pois !"
 
Niko (tuolloin 2,5v) oli samaan aikaan vessa-asioilla kuin minäkin. Hän katseli hetken ja kysyi, että ”missä äidin pippeli on” Vastasin, ettei äidillä ole sellaista. Seuraava kysymys pojalta olikin, että ”onko se mennyt rikki”. Vastasin nyt jo hieman huvittuneena, että ei se ole mennyt rikki, kun ei äidillä ole sellaista koskaan ollutkaan. Poika sulatteli hetken kuulemaansa ja totesi topakasti, että ”No, mennään sitten ostamaan kaupasta sulle uusi!” Kyllä nauratti.
 
Olimme saunassa lasten kanssa ja pukuhuoneessa 3-vuotias Anu itsekseen höpisi että ”isi on poika, isillä on pippeli, velikin on poika, veljellä on pippeli, Anu on tyttö…” Hetken aikaa hän tuntui pohtivan tarkasti mikä hänellä on. Vastaus tuli pian: ”Anu on tyttö, Anulla on vain peese.”
 
Kyselemme aina silloin tällöin lapsilta asioita ihan muistin virkistämiseksi. Kysyin sitten, että mitäs isillä on leuassa ja nenän alla (parta ja viikset). Niko 3 v ei hetkeäkään miettinyt, vaan sutkautti, että ”Apinan karvaa!”.
  
Kyselin Millalta, 3 vuotta, että mitä unta hän oli yöllä nähnyt. Hän vastasi siihen, että ei nähnyt mitään unta. Nukuin eri huoneessa tytön kanssa ja seuraavaksi Milla kysyi minulta, että mitä unta minä olin nähnyt. Vastasin, että näin unta sinusta. Siihen hän totesi: " Et sä voinut, ovi oli kiinni!"
 
Pikkuveljeni juoksi pihalle sukkasillaan. Huusin perään ettei ulos saa
mennä ilman kenkiä, johon pikkumies vastasi: "Onhan minulla nämä
sukkajalkaiset kengät".
  
Menimme puistoon leikkimään. Mukana oli 2-vuotias Veikko, isi, äiti ja mummi. Vähän ajan kuluttua mummi ja isi lähtivät edeltä sisälle, mitä Veikko hetken hiekkaa lapioituaan kommentoi: "Oli helvettiä kun muut lähti".
 
Veikko katsoi yhteen aikaan paljon Paddington-videotaan. Siinä Paddington osallistuu painiotteluun voimamiestä vastaan. Videossa kesken ottelun paikalle ryntää Paddingtonin perheen isoäiti toruen voimamiestä:"Lopettakaa heti paikalla, kehtaattekin käydä puolustuskyvyttömien karhujen kimppuun". Tästä esimerkistä seurasi, että aina kun Veikon äiti ja isi halasivat tai suukottivat toisiaan, poika kommentoi: "lopettakaa heti paikalla, puolustus äitien kimppuun".
 
Istuimme kahvilassa. Pöytämme ohitse käveli jo ruokailunsa lopettanut mies tarjotinta kantaen. Pienokaisemme osoitti miestä sormella ja sanoi, muistaen mitä hänelle itselleen usein ruokailun päätteeksi sanotaan: "Setä syöny paljon, masu pinkee".
 
6 vuotias Jani-poika oli tätinsä miehen Karren kanssa sijaamassa vuodetta ja laittoivat juuri lakanan paikoilleen, kun Jani huomasi Karren alkavan päälaki kaljun ja totesi Karre, sullahan näkkyy pää.
 
4-vuotias "Neppu" juttelee, että haluaa aikuisena neljä lasta ja hyvän miehen. Isi kysyy, että miten niin hyvän miehen ?"Neppu" vastaa: No se antaa lapsille iltapalaa ja imuroi, jos mä oon tietokoneella ja en ehdi!:-)
  
Olin kaupassa kun kuulin pienten sisarusten keskustelun. "Kato kuinka lihava täti", poika huudahti isollesiskolleen. Sisko sitten ojentamaan veljeään "Ei noin saa sanoa, ei se oo lihava, sillä on vaan pieni pää."
  
Kaksivuotias Auli-Vuokko oli aikanaan innokas sienestyskaveri isälle (nyt jo aikuinen). Eräänä iltana televisiosta tuli luontofilmi, joka käsitteli vedensisäistä elämää koralliriutalla. Katseltuaan aikansa meduusan sulavaa uintia, kellomaisen otuksen avautumista ja sulkeutumista, tyttö kommentoi: Sieni voimistelee!
  
Kyselimme pojaltamme Jereltä 2v. mistä sinä tulit tänne meille, tänne iskän ja äiskän iloksi? Koulusta, vastasi poikamme. Sisko tuli iltapäivisin koulusta.....
  
Bratzillako alkoholiongelma?
3,5-vuotias Elina oli juuri saanut kauan haaveilemansa pienen Bratz-nuken. Isä tuli viereen ihastelemaan pikkuruisia tavaroita ja hypisteli kynnenkokoisia limsapulloja tms. Suuri oli Elinan hätä tämän huomatessaan: - Isä, älä ota niitä! Ne on Bätsin kaljat! Se ottaa ne rannalle mukaan! Yritimme mieheni kanssa pitää naaman peruslukemilla ja pohdimme samalla kuumeisesti, minkälaisen alkoholimallin olemme oikein lapsellemme antaneet...
  
Olimme perjantai-iltana käymässä nukkumaan ja sanoin Innalle 3,5; että huomenna saadaankin nukkua sitten pitkään kun on vapaa päivä. Lauantai-aamuna hiipi ennen kello seitsemää pieni tumma varjo sänkymme viereen ja vieno ääni sanoi "Äiti, minuu piristää". Se siitä vapaa-aamusta...
  
Valtteri 1,5v katselli ikkunasta ulos kun isi rakensi pappansa kanssa uutta sahapukkia ja kun poika ei kunnolla osannut sanoa sahapukki tai saatika sitten rakentaa, sanoi poika -isi pukki! Samainen pikku poika oli n.1.8v , kun isi meni suihkuun ja sanoi pojalleen, iskä menee nyt suihkuun. Pieni poika väänsi sen muotoon - isi meni tussuun!
 
Eilen makoillessani sohvalla nousi housunpuntti sen verran että säärtä näkyi. Sakari 2 v. tuli siihen katselemaan ja totesi osaaottavaisen murheellisena, että äidillä on tullut tikkuja jalkaan. (säärikarvojen ajeleminen unohtunut...)
  
Sami 4-vuotta katsoi jääkiekkoa televisiosta. Olin siivouspuuhissa, kun poika ilmestyi viereen. "Äiti, kun mää kasvan aikuiseksi, meidän täytyy juoda tota koffia." Miksi, ihmettelin. "Sitten me päästään parhaille paikoille!". Hetken päästä sohvalta kuului vielä. "Äiti, juodaan sitten sunnuntaisin sitä koffia." Miksi sunnuntaisin, kysyin. "No, kun nää pelit tulee sunnuntaisin."
  
Matkustin 3-vuotiaana äitini kanssa linja-autolla ja totesin järkyttyneenä edessämme istuvasta, päälaelta kaljuuntuneesta miehestä: "Äiti, kato, tolla miehellä on reikä päässä!" 
  
Tyttö oli kiukutellut äidilleen koko päivän ja viimeinen niitti oli heitetty äidille. Äiti ( joka ei koskaan kiroillut lapsen kuullen) murahti hiljaa hampaiden välistä: Perkeleen kakara! johon tyttö kirkkain silmin kysyi: Ai enks mie ookkaa teijän laps?
-Tällä tytöllä on jo omia lapsia kaksin kappalein.
 
Vilma 7v. tivasi äidiltään, että pienempänä hän aina kysyi oliko hän äidille rakas, kun muisti olleensa asiasta epävarma. Äiti sanoi Vilmalle, että isä ja äiti rakastaa lastaan aina tapahtuipa hyviä tai huonoja asioita. Johon tyttö liikuttuneena ja suurien krokotiilikyyneliensä takaa tokaisi: Nyt taitaa mennä liian tunnolliseksi.
  
Jenna 2 v. katseli Millaa n. 4 kk. ja sanoi: "Millalla ei oo hampaita." johon Millan äiti vastasi: "Nii Milla on viel niin pieni ettei sillä ole hampaita." Johon Jenna tokaisi: "Pitää käydä ostamassa Millalle hampaat."
  
Jenna 3 v. huutaa yöllä äitillensä: (kun hän väittelee miehensä kanssa) "Pitääks siun koko ajan itkee ja vikistä!?"
"äläkä mee rikkoo miun barbitaloo!" (viimeks oli vahigos vähä huitassu sitä.)
  
Tarina kertoo: kun noin 3-vuotiaana putosin tuolilta lattialle, sanoin "Hupsista.." ja jatkoin samaan hengen vetoon: "..sanoivat he, kun putosivat korkeaan ruohikkoon."Äiti kysyi, että mitä oikein höpisen. Vastasin: "Satuja Aisopoksen mukaan!" (Kuuntelin pienenä hyvin paljon satukasetteja..)
- Nuori nainen, 21 v.
 
Meidän Henry 3 v. kysyi kesällä minulta: Äiti miksi siskolla ei ole pippeliä vaan sillä on koko jalkoväli pelkkää pyllyä. En päässyt naurultani heti vastaamaan...
  
5-vuotias tyttönen halusi imuroida oman huoneensa. Aikaa kului ja äiti meni katsomaan mikä kestää. Tyttö itki surkeana lattialla ja repi paperia silpuksi syöttäen sitä imuriin, ja sanoi tämä ei koskaan tule täyteen. -ystävä-
  
Olimme menossa mummoni hautajaisiin, kun kohta kymmenen-vuotias Riku mietti ääneen "Mikä on elämän tarkoitus?" ja vastasi itse samaan hengenvetoon: "Ensin raadetaan täällä niska limassa ja sitten kuolla kun on aikansa eläny!"
  
Jokailtaisen hammaspesun aikana Rami 5v katseli kun isoveli harjasi hampaitaan sähköhammasharjalla. Hetken päästä heittäytyi maahan itkemään ja huusi "Miks mä en saa harjata tolla moottorisahalla!!!" -Tätä nykyä myös pikkusisko, nyt 4v, on kovasti kiinnostunut "ropeliharjasta"...
 
Aleksi 3 v. on innokas Röllien katselija. Olimme eräänä iltana mummolassa iltakahvilla, ja yhtäkkiä Aleksi säntäsi mummon luokse ja totesi:" Puunkantohinta pysynyt, maksutaseessa vajautta." Arvata saattaa että olivat isovanhemmat hieman hölmistyneitä. Luulivat pojan katselleen talousuutisia :)
-Äiti 24
  
Nico n. 4 v. hämmästeli talvella ohi ajavan bussin jarrujen suhahdusta: "Äiti, miks toi bussi aivasti?" Oli vissiin vilustunut raukkaparka...
  
Kalle, 3 vee, kysyä äidiltä mistä maito tulee. "Lehmästä", äiti vastasi, onhan maitopurkin kyljessäkin lehmän kuva". Tähän Kalle vastasi:" No, sitten mä tiedän sitten mistä olut tulee. Karhusta!"
 
Oli Henrin 3 v. kanssa opeteltu koko päivä erilaisia värejä ja yhdistelty niitä esineisiin; omena on punainen, juusto ja tipu ovat keltaisia, vesilammikko on sininen, nurmikko on vihreä jne. Äiti kokeili välillä kuinka oppi on mennyt päähän ja esitti Henrille pienen kompakysymyksen:"Minkä värinen on keltainen tipu?", johon Henri vastasi koko päivän opettelun jälkeen varmalla rintaäänellä "Noh, juustonvärinen".
  
Perheemme vietti kesälomalla yhden yön hotellissa. Kun olimme saaneet levitettyä kaikki tavaramme "omille paikoilleen" huomasi Henri 3 v. että Jenni-sisko 15 v. oli laittanut ladyshavinsä lavuaarin reunalle. Henri kysyikin sitten kovasti ihmetellen että "Äiti, onko Jennille kasvanut parta?".
  
Nino, 7 v, leikki mummolassa mummon kanssa kotia. Nino oli tietenkin isä ja mummo lapsi. Oli nukkumaanmenoaika ja isä laittoi lapsensa nukkumaan. Peitteli ja toivotti hyvät yöt. Hetken kuluttua lapsi "nukahti" ja alkoi kuorsaamaan. Siihen isä että, "pää kii!"
 
Kävimme tyttäremme, Lauran 4v, kanssa ratsastamassa Mikki-hevosella. Kuukausien päästä Laura pääsi nettiin pelaamaan teinipoikien kanssa viiden suoraa. Vastassa oli Mikki. Johon Laura ihmeissään: " Äiti, osaako
hevosetkin pelata?"
  
Olimme koko perhe pyöräilemässä ja ajoimme laitumen ohi, jossa oli lehmiä korvamerkit korvissa. Yht' äkkiä edellä polkeva Timi 5v polkaisi jarrut lukkoon ja huusi: Kattokaa, nuo lehmät on myytävänä ;-)
-Heppu-
  
2 -vuotias Tommi seisoi ikkunan ääressä ja huusi: "Ääti, kato, iso peräreepeli!" Kesti hetken tajuta, että tarkoitti linnun pyrstöä!
Sama poika huomasi yöpaitasillaan olleen äidin nännin (äiti viimeiselle kolmanneksella raskaana) ja äiti selitti, että sieltä vauva saa sitten maitoa. Tommi haki kiireesti leluna olleen 1½ -litran pestyn maitopurkin. Rupesi sitten nostamaan äidin paidan helmaa ja asettelemaan purkkia paikoilleen...
 
Olimme ostoksilla eräässä suuressa tavaratalossa ja juttelin lasteni kanssa niitä näitä. Kun yhtäkkiä aivan asiasta viidenteen poikani 4- vuotta kysyi suureen ääneen: Äiti, mitä noille sun tisseille sitten tapahtuu kun sisko ei enään tarvitse maitoa?
Arvatkaa katsoiko ihmiset ja mihin kohtaan minussa! Olisin voinut vaipua maanrakoon, mutta olihan siihen äkkiä vastattava, ettei uudelleen ihmettelisi.
Sanoin hätäpäissäni, ei niillä sitten enää mitään virkaa ole. Siihen jäävät roikkumaan!
 
3 -vuotias poikani juoksi ulkona luokseni ja sanoi: Kato äiti kun tää mun sormen kuminauha on menny huonosti! Minä ihmettelin, että mikä kuminauha ja selvisihän se....kyseessä oli kynsinauha!
 
Antti-pojan piti kuvailla 2-luokan syyslukukauden aloitukseksi kesän
ilmiöitä. Hän kirjoitti: Liukas - kala, Kuuma - hiekka, Pehmeä - pehmis, Karhea - äidin kantapäät. Koetin esittää, että kyseessä ovat luultavasti luonnonilmiöt, mutta Antti ei antanut periksi. Äiskän kantapäät on karheat.
 
4-vuotias tyttöni Noona oli Kodinykkös-Anttilassa lastenleikkihuoneessa, jossa katsoi videoita. Oli ollut siellä monta kertaa ennenkin. Kun huomasi, että telkkarista tuli Toy story 2:sta, sanoi "Voi vittu aina tätä samaa". (tyttö ei ikinä kiroile) Oli tyttö itsekin vähän hämmentynyt sanomisestaan.
 
Parivuotias Laura "unohtui" vessan ovelle tarkkailemaan isänsä vessassa käyntiä ja totesi hetken ihmeteltyään: "Tuohan on kätevä tapa pissiä!"
 
Ylpeä isä antoi esikoispojalleen nimet Christian Patrik.
Salaa toivoen että pojastaan tulisi jääkiekkoilija? Kaimansa Christian Ruuttu ja Patrik Roy(Montreal Canadiens)
Meidän Christian 3v. oli isänsä kanssa elämänsä ensimmäisessä jääkiekkoottelussa(HIFK-Tappara). Seurasi pitkään kun isot miehet nousivat seisomaan ja huusivat kannustuksia, Chrisse päätti tehdä samoin, paitsi....:"Hyvä Mika Häkkinen tee maali!"
 
Christian 3v. jouluaattona, pitää kättään isoisänsä haudalla:
Christianin isä pyytää lastaan kiirehtimään autolle, jouluruoat odottavat kotona. Christian ei vaan suostu nousemaan lumesta:
"Mä lämmitän Juhanin sydäntä, Juhani tulee ihan kohta. Ei me voida jättää Juhania tänne, sen sydän palelee.
  

Christian 3v. mummulleen: "Mun isä on sanonut että sä olit nuorena tosi kaunis! "
Mummu:" Enkö mä sitten enään ole?"
Christian:" No, et sä nyt enään, kun sä olet jo noin vanha".
 
Mikko 4 v oli kiinnostunut mistä vauvat tulevat? Lainasimme kirjastosta kirjan jossa asiasta puhuttaessa käytettiin nimityksiä "penis" ja "vagina". Seuraavana aamuna heti herättyään Mikko kysyi: "Se toinen oli Dennis, mutta kuka se toinen oli"? 
  
Iirikselle 4-vuotiaana oli leppäkerttu vaikea sana, se oli milloin lerppaperttu, perttaperttu, lerkkaperttu jne... Paras versio oli kuitenkin jossain vaiheessa löytynyt "pelkkä renttu!" -ple-

 
3-vuotias Helmi ilmoitti aamulla ettei sitten tänään mene päiväkotiin."Se on kuin vankilassa," huoahti tyttö. 
 
Santeri 5 kuunteli kun äidin ääni oli flunssan myötä häviämässa. Äiti
sanoi äänen "painuvan maahan". Poika siihen kysymään "ai, meneekö ääni lattiaan?"
 
Lauri 2 joulun alla kuunteli, kun puhuttiin joulupukkista, joulukuusesta, joulukinkusta, joulutortusta ja joulu siitä ja joulu
tästä. Joulua-aatto-aamuna kuuluikin vessasta: "Äiti pyyhkii, tuli
joulukakka."
 
Maisa 1.5v. katseli kun Ukki laittoi talvipakkasilla karvahatun päähänsä. Hetken ihmeteltyään osoitti hattua ja sanoi mau!
 
4-v pojalta kysyttiin tarhassa joko sisko osaa kontata..Ei., vastasi poika, se vaan kävelee mahallaan.
 
Olin minun siskoni lapsen Janinan (3v) kanssa saunassa ja katsoi minua ja sanoi"hahaa sinulla on hänta".
 
Pääsiäisen alla Laura 6v. oli kahden vaiheilla uskoako pääsiäiskukkoon vai ei. Lopulta hän päätti olla uskomatta ja perusteli kantaansa sanomalla:" Kukko ei voi munia, kun ei sillä ole sellaista peräreikää, josta munat mahtuu". Täytyy myöntää että pokka petti!!
 
Lapseni Tessa 1,9 kaatui penkiltä ja huikkasi:tittu mä en tee tota toi kerta voi jumpetikui tittu voi tittu vittu samalla hän huiskautti kätensä otsalle niinkuin hieno leidi.

Jussi, Matti ja Jorma kulkivat kerran Oulangan latvalammilla polkua pitkin peräkkäin. Alkoi siinä Jussilla päivällisen papusoppa käymään ja perästä kuului kunnon murahdus. 
Jorma sai aihetta kysyä: 
- Jussiko siellä murisee? 
- En minä, karhu se oli. 
- Taitaa olla sellainen karhu, joka ei ole hampaitaan pessyt.
 
"Keskon" kämpällä oli aikoinaan 70-luvulla sauna ja siksi väkeä oli paljon ja puut aina lopussa. Tapahtui siellä yöpyessämme, että paikalle tuli "rajavartija" kelkalla ja auttoi turisteja puiden kuljetuksessa. Hyvää jälkeä tulikin. 20 henkeä saunoi ihan kunnolla. Illan mittaan ritari nautti rommia jonkin verran (tietysti muillakin oli juomia). Porukka meni yöpuulle. Yöllä syntyi yhtäkkiä hirmuinen meteli. Eräs naisista havahtui siihen että hänen makuupussissaan olikin vieras mies. Tarina ei kerro yksityiskohtia mutta auttajamme lähti ja mutisi että "kiittämättömyys on maailman palkka"

Seppo ja Teppo istuivat tulilla keskustellen kaikesta kun Teppo jo hieman humaltuneena muisti: 
- Sheppo perkkk... Vaemo sano, että out kiusanna meijän koeraa ja potkinna sitä männä viikolla... Shanoppash Seppo, onko (hik!) tässä puoletkaan totta, jotta? 
Johon Seppo vastasi: 
- Ja kattia kanssa! 

Kaksi lapinjätkää oli korjailemassa poroaitaa kun toinen äkkkiä tokaisi toiselle: "Jäikö se saha sinne edelliselle taukopaikalle parinkymmenen kilometrin päähän? Käyppä kahtoon!" 
Toinen lähti ja tuli monen tunnin kuluttua takaisin, ilman sahaa. 
"Eikö sitä ollutkaan siellä?" kysyi toinen. 
"Olihan se siellä" ensimmäinen vastasi.

Saapuipa eräälle tuvalle kaksi etelän miestä, ja siellä törmäsivät pariin lapinukkoon. Toinen siinä illan mittaan sitten utelemaan Lapin Jounilta, että kumpikos se on parempi, nainen vai poro? Jouni tähän, jotta kysyppä sie etelän mies tuolta Aslakilta, se ko on ollu naisenki kans.

Lapinjätkä sattui juutalaisen kanssa saunaan yht'aikaa. Juutalaismies tokaisi vähän aikaa katseltuaan että "Kappas sinulkaan ei ole esinahkaa, taidat sinäkin olla juutalainen?" 
"Ei, ihan on vaan käytössä kulut" vähätteli lapin jätkä...

Insinööri oli ollut it-alalla hommissa ja viimein sairastui stressistä. Hän lopetti työnsä ja osti mökin Lapista mahdollisimman kaukana ihmiskunnasta. 
Sami näki postimiestä kerran viikossa ja haki ruokatavarat kerran kuukaudessa. Muutoin oli täydellinen rauha ja hiljaisuus. Kuuden kuukauden päästä melkein täydellisessä eristyksessä hän lopetteli päivällistään, kun joku koputti oveen. Hän avasi sen ja ovella oli iso parrakas Lappalainen seisomassa. 
"Nimeni on Aslak.... Naapurinne kuuden kilometrin päästä sillan toiselta puolen... Meillä on juhlat ensi lauantaina.... Ajattelin, että haluaisitte tulla." 
"Hienoa", sanoi insinööri, "puolen vuoden päästä olenkin valmis tapaamaan paikallisia. Kiitoksia." 
Kun lappalainen oli lähdössä, hän pysähtyi, "Täytyy varoittaa, että siellä ryypätään kunnolla!" 
"Ei se mitään... Vuosien aikana it-alalla, olenkin siihen tottunut." 
Taas, kun hän oli lähdössä, lappalainen pysähtyi jälleen. "Pitää kai varoittaa, että siellä voi olla tappeluakin." 
Pirhana sentään, insinööri mietti... kovasti väkeä. "No, minä tulen ihmisten mukana. Minä tulen sinne. Kiitos taas." 
Uudelleen lappalainen kääntyi ovella. "Siellä saatetaan naidakkin!" 
"No, se ei ole ongelma" sanoi insinööri, "Muista, että olen ollut yksin kuusi kuukautta! Minä tulen ehdottomasti sinne... muuten, mitä minun pitäisi laittaa ylleni juhliin?" 
Lappalainen pysähtyi uudelleen ovelle ja sanoi, "Ihan mitä vaan haluat, ei sinne tule muita kuin me kaksi."

Maatilan isäntä lähti renkinsä kanssa ojaa kaivamaan. Renkiä ei homma olisi voinut vähempää kiinnostaa, mutta pakkohan se oli lähteä. Kun ojalle päästiin, isäntä huomasi, että ojassa oli vettä eikä kumpparit tulleet mukaan, joten käski renkinsä hakemaan ne talosta. Renkiä otti pattiin entistä enemmän, ja matkalla talolle, mietti, mitä piruutta voisi keksiä isännälle, kunnes sai hyvän idean. Hän nus***i talon emäntää ja piikaa samalla reissulla. No, talolle päästyään renki sanoi emännälle ja piialle, jotta isäntä käski käydä nus*****sa teitä molempia, jota emäntä ja piika eivät tietenkään uskoneet. Renki tähän, jotta käydäänpä kysymässä isännältä. Hän kiirehti talon kuistille ja huusi kurkku suorana isännälle: Että molemmatko? Johon isäntä vastasi: Tietenkin, senkin pölvästi! 

Mies ilmoitti perjantaina vaimolleen lähtevänsä lintumetsälle kavereidensa kanssa. Huikkasi ovelta lähtiessään, että tulee sunnuntaina takaisin. 
Ei näkynyt miestä takaisin sinä viikonloppuna. Vaimo soitteli miehen kavereiden vaimoille ja selvisi, että on tainnut mennä reissu pitkäksi ja kosteaksi. Vaan tulihan se mies, nimittäin seuraavan viikon sunnuntaina ja humalassa tietysti. Mies nakkasi repun oven pieleen ja rojahti sohvalle kumpparit jalassa. 
Vaimo aloitti ensin syystäkin huomautella, mutta sitten ihmetteli asuntoon leviävää hajua. Vaimo kaiveli miehen reppua ja nosti jaloista ilmaan muutama päivä sitten ammutun ja jo kevyesti mädältä haiskahtavan taivaanvuohen. 
Vaimo: "Mikä se tämä on?" 
Mies siihen: "Noita sitä sais, kun joutais olemaan!"

Etelän kaverukset lähtivät Lappiin perhokalastusreissulle. Asettuivat perillä jokivarteen mielestään hyvään harripaikkaan. Ei mitään saalista. Huomasivat kuitenkin paikalllisen äijän olevan samoissa puuhissa ja vetävän solkenaan kalaa. 
Kaverukset kävivät vakoilemassa millaisella perholla äijä niitä kaloja oikein saa. Saivat tilaisuuden katsoa oikein kunnolla. Siitä sitten vaivihkaa lähtivät, kaivoivat takakontista perhonsidontavehkeet esille ja tekivät omasta mielestään samanlaiset perhot. Ei kelvannut sekään. Äijä vain näytti edelleen saavan saalista. 
Menivät sitten kysymään äijältä mikä perhossa oikein oli vikana. Äijä kertoi, että perhon runkoon pitää käyttää erikoismateriaalia, nimittäin aitoa naisen karvaa. No kaverukset lähtivät samana iltana naistentansseihin ja kovan yrityksen jälkeen materiaali olikin hankittu. 
Aamulla sitten tehtiin uudet perhot ja ne näyttivät juuri oikeanlaisilta. Mutta kalaa niillä ei tullut. Äijä asettui taas jokivarteen ja alkoi mättää kaloja rannalle. Kaverukset kävivät tuskastuneena kysymässä, että mikäs näissä perhoissa enää voi olla vikana. Äijä otti perhon käteensä, katseli sitä, raapi päätään ja kertoi sen näyttävän ihan oikeanlaiselta. Mietiskeli vielä aikansa, nosti lopulta perhon nenänsä alle ja nuuhkaisi syvään. Sanoi sitten lopulta: "Pojat, tämä on liian takhaa."

Paavo ja Martti olivat afrikassa metsästysretkellä. Aamulla lyötiin veto kumpi saa päivän aikana enemmän saalista. Päivä metsästettiin ja illalla vertailtiin; 
Martti: Ammuin 3 pahkasikaa 
Paavo: Minäpä ammuin 14 notmia 
Martti: Notmia? mitä kummia ne ovat? 
Paavo: Notmit ovat sellaisia pieniä mustia, jotka pakenevat kädet ylhäällä huutaen; NOTMII!!! NOTMII!!!

Mies oli lähdössä pariksi päiväksi hiihtämään lappiin kavereidensa kanssa, mutta vaimo jostain syystä epäili "hiihtoa", ihan joksikin muuksi, joten liimasi purukumin miehen suksen pohjaan. Tämä samainen purkka oli suksen pohjassa miehen palatessa reissulta, joten käry kävi pahemman kerran.

- Muistatko sen viimesyksysen metästysretkes? 
- Kyllä, miten niin, mies vastasi. 
- Yks niistä hirvistä soitti ja ilimotti, että sinulle on syntyny vasa.

Sodan sytyttyä evakuoitiin naisväki sotatoimialueen läheisyydestä. niinpä jäivät Heikkosenkin veljekset keskenään hoitamaan vielä evakoimatonta karjaa. Yksi pojista otti lypsääkseen lehmät. Ensikertalaiselta maito suihkusi vahingossa turkin hihaan. Poika ravisti rauhallisesti maidon hihasta ämpäriin ja tuumasi: - Tullooha tuo noi samal tiel siivilöityykii.
Karjalaisukko: - Sin jäi muin kaik konehein: vokki, viskilä ja loukku
Toinen: - Nii jäi muiltkii uus risuäes. Ja vast kaks kessää ajettu.
 
Uusikirkkolaisia joutui evakkomatkalla yhteismajoitukseen erääseen länsisuomalaiseen kansakouluun. Luokkahuone oli täysi, väsyneitä matkalaisia nukkuu lattialla. Lähinnä ovea makasi Jooseppi Pönkä- niminen isäntä. Vielä yksi uusikirkkolainen perhe saapui koululle. Opettaja ohjasi sen samaan luokkahuoneeseen. Perheen päämies huomasi, että huone oli jo entisestään täysi ja että hänen naapurinsa Pönkä nukkui oven luona. Hän sanoi opettajalle: - Kyl se o sil vissii, ettei sin ennää mahu, huone o iha täys, Pönkäkii näkkyy oleva iha ove ies.
Opettaja käsitti asian toisin ja virkkoi: - On sielä vielä tilaa, potkaiskaa pönkä syrjään ja menkää vaan sisään.
 
Ilmajoki oli aikanaan varsin tunnettu sotaoikeudessa tuomittujen rangaistupaikka. Talvisodan aikana se oli räisäläläisten sijoituspaikkoja. Eräs Räisälän isäntämies tuumi: - Räisäläläist saivat ilmajokkii vaikkei tehniet mitteä.
 
Uudenkirkon Toivolasta kotoisin oleva Eulaalia Muurista muutettiin evakkomakan alkuvaiheessa paikasta toiseen. Muutteleminen ei ollut leikintekoa nuoremmillekaan, saati sitten yli 70-vuotiaalle. Kun Eulaalia jälleen kerran oli joutunut siirtymään uuteen paikkaan, surkutteli entinen naapuri: - Miksei niil ou parempaa järjestystä täs sijoitushommas, ko vanhaa ihmistä viijjää ko mustalaista paikaast paikkaa? Mitäs meist nuoremmiist o vällii, mut mikset vanha anneta olla paikallaa.
Tähän sanoi huumorintajuinen Eulaalia ääntään alentaen: - A mie virka siull, miks minnuu muutellaa. Miehä uo lesk – tiijethä sie. Ja näät joka talos, mihi minnuu evakoijaa, on poikii, ni hyö pelkäjäät, jot mie vällei vääntiin minjaaks talloo. Ja hyö ko ei suvatse karjalaista minjaa minjaksee, ni tas lennättämmää taas uutee paikkaa minnuu, pois poja silmiist.
 
Savolaisemäntä sanoin asuntoa tiedusteleville: - Mitäs te sieltä lähditte. Olisitte vaan pysyneet kotonanne.
Karjalaisemäntä: - Kas, läksimmähä huvimatkal ko luulimma, jot työ tiällä meitä jo vuotteletta.
 
Hämäläisisäntä kyselee hieman ylimielisesti karjalaiselta, joka oli omistanut vauraan talon: - Jäikös teiltä sinne Karjalaan mitään mainittavampaa? Kysymys harmittaa karjalaista ja hän vastaa: - Ka, eihä muilt sinne paljo mittää jäänt. Jäihä va liiteri naulaa neljäkymmenä marka jakoavvai, minkä mie viime kesän osti Punaselähtee torilt.
 
Pyhäjärveläinen evakkoukko tuli kauppaan ja pyysi: - Patska pitskoi. – Hyi hävytön! kivahti myyjä, noi karjalaiset ei osaa eres ihmisten kansa puhua, haistattelevat heti, ku ensi kerran näkevät. Tytön närkästys oli aiheeton, sillä eihän pyhäjärveläinen pyytänyt kuin puntin tulitikkuja.
 
Sijoitustalon emäntä näyttää kerrran siirtolaisnaiselle tasavallan presidentin kuvaa jostakin lehdestä ja kysyy: - Olikos teillä siellä Karjalassa hallitsijana keisari vai presidentti? – Ei kumpanenkaa, meil ol sulttaani ja kovast myö hänest tykättiikii.
 
No, mites siul on mänt tääl maalimal? – no, mitäs täs muuta ko loikoiloo ja syleksii vieraasee kattoo.
 
Laihialaisemäntä kysyi taloonsa pakkomajoitetulta suistamolaisemännältä: - Minkäs tähren te lähritte sieltä? Miksettä pysynehet kotonanne? – A vos, katso sie, lähteväthän pieskysetkin pois Suomesta, vaikka saisivat jiähä.
 
Kolme rautatievirkailijaa sai helmikuussa 1940, kun rintama oli jo Patterinmäellä, määräyksen poistua Viipurista. Potkukelkkoja työntäen he kulkivat Torkkelinkatua. Pursiaisen kahvilan kohdalla yksi heistä sanoi: - No, ensimmäise kerra sain kulkee Torkkeli päähä asti eikä tarvint kellekää nostaa hattuu.
 
Sin jäivät hyvät metsät ja kolmesaatuhanne velat! sanoi karjalaisukko.
 
Isäntä Hämeessä: - Eihän noi karjalaisevakot osaa muuta ku hokee mie, mie, mie ja sie, sie, sie ja sitte he hyönää ja työnää joka sanan väliin.
 
Nii on huonet metsät tääl Pohjanmaal. Ei oo kunno puuta, mihi oravat nuosis, vaa nekkii raukat istuut mättäihe pääl ja märännyttäät takapuoleese, eikä sellasel nahal mittää virkaa oo.
 
Pohjalaisemäntä päivittelee erään karjalaisperheen suurta lapsimäärää ja ihmettelee kun kuulee taas pian olevan lisää luvassa. – Eikös nyt vähempikin sentään piisaisi! Karjalaisemäntä voitelee piirakoitaan ja nauraa: - Oha mei evakkoi pakko lissääntyy, jot meit ois ko taas tarvitaa.
 
Hämäläisisäntä: - Jollet ennen o mahrottomia kuullu, ni kuuntele evakkoja, niiltäs kuulet.
 
Helvettiin ne karjalaiset tuote menoa joutuu, ei taivaassakaan piirakoiden takia joka lauantai uuneja lämmitetä.
 
Hämeenkyrössä ei eräässä talossa pidetty taloon sijoitetusta siirtolaisväestä. Nimitettiinpä evakkoja mustalaisiksikin. Sattui sitten kerran mustalaiskuorma ajamaan pihaan. Siirtolaismies ei malttanut olla kuin ohimennen sanomatta: - Mitenkä tuo ois, talonemäntä, saiskoha panna sauna lämpiämmää ku tul tuo velmies perreinee vierasil talloo?
 
A mitäs suremist täl evakol on, ei ainakoa sitä huol surra jot kotihe kuoluo…
 
Iisalmella tuli karjalaisisäntä vierailulle naapuritaloon. Tulija sattui olemaan hieman hiprakassa ja innostui kehumaan rikkaudellaan: - Kyl miul on rahhaakii nii paljo, et voisi ostaa vaik puole Suomii! Savolaisisäntä lausahti tuohon: - Suattasithan sinä ostaa, vuon kum minä em myö.
 
Siirtolaismummo: - Kaik jäi sin, jäi ukkovainaakii!
 
Lumivaaralaismies oli Tampereen torilla evakkomatkansa aikana hevosensa kanssa. Paikalle tuli tamperelaismies ja kysyi evakolta: "Onko hevosta myyrä?" Lumivaaralainen vastasi: " Ei tämä oo mikään myyrä kun tällä on kaviotkin".

Piispa Olavi Kares oli suorittamassa piispantarkastusta ja kävi myös eräällä koululla. Alkaakseen keskustelun mahdollisimman lapsentajuisesti hän kysyi:
- Mikähän se semmoinen on, jolla on turkki ja pitkä pörröinen häntä ja joka kiipeää puissa.
Reipas miehenalku vastasi:
- Kuulostaa oravalta, mutta olosuhteet huomioon ottaen se lienee Jeesus lapsi.
Profeetta omalla maallaan

Kun Kuopion piispa Wille Riekkinen oli nuori pappi, hänen kotiseudultaan otettiin yhteyttä ja pyydettiin töihin seurakuntaan. Riekkisellä oli hieman toisenlaisia tulevaisuuden suunnitelmia, ja hän esteli sanomalla:
- Eihän kukaan ole profeetta omalla maallaan.
Kysyjä tähän:
- Ei myö rohveettaa meinattukaan, vaan papiston apulaista.

Aito kokemus

Piispa Ilmari Salomies saarnasi kerran Helsingissä Töölön kirkossa, joka oli ääriään myöten täynnä. Salomies puhui juuri kuolemaa sivuavista teemoista ja sanoi toiveikkaasti:
- Kun me kerran pääsemme täältä pois...
Hänet keskeytti ahtauden keskeltä kohoava tuskastunut lapsen ääni:
- Mutta kun täältä ei pääse!

Arkkipiispa Simojoelta kysyttiin kerran, kauanko hänellä menee puheen valmistamiseen. Simojoki vastasi.
- Jos kyse on 10 minuutin puheesta, voi valmistelu viedä parikin tuntia. Mutta jos on tarkoitus puhua tunnin, voin aloittaa vaikka heti.

Piispa Lehtonen oli tekemässä tarkastusta seurakunnassa. Hän poikkesi myös peruskouluun. Oppilaille oli etukäteen kerrottu, että piispalta saisi kysyä ihan mitä vain. Eräs poika pyysi puheenvuoron:
Sitä mä olen aina funtsinut, että jos Jeesus on niin ihmeellinen kuin väitetään, niin kuinka se voi olla joka sunnuntai ihan pee aa.
- Mitä sinä tarkoitat. kysyi hämmentynyt piispa.
- Kolehtia!

Piispa Huovinen oli pitämässä piispantarkastusta Helsingin lähiössä. Hän vieraili samalla koulussa uskonnontunnilla. Piispa kysyi:
- Minkä vuoksi lapset tuotiin Jeesuksen luokse?
Eräs poika viittasi:
- No, ett niiden mutsit pääsis käymään Anttilassa.

Rockmuusikkona aloittanut Jukka Leppilampi tuli uskoon ja alkoi soittaa gospelia. Yhdellä ensimmäisistä keikoistaan hän lauloi, säesti kitaralla ja napsutteli jalaan tahtia. Keikan jälkeen kireänoloinen nainen tuli sanomaan Leppilammelle:
- Sinun varpaasi eivät ole vielä uskossa!

Tuomiokapitulissa paljastettiin piispa Olavi Kareksen muotokuva juhlallisten puheiden jälkeen. Piispa katsoi taulua ja sanoi:
- Älkää peljätkö. Se olen minä.

Laihian kirkossa jumalanpalveluksen jälkeen suntio ja kappalainen laskivat kolehtia. Suntio totesi:
- Taitaa olla taas napin hinta kallistunut, kun on pennejäkin haavissa!

Pappilassa soi puhelin klo kolmelta yöllä. Kirkkoherra nosti luurin, sieltä mölisi jopunut miesääni:
- Öö onks se - hik - rovasti itte.
- Anteeksi, mutta kuka siellä soittaa?
- Öö...-hik- tota... Perkele!
- No sitä minä vähän arvelinkin, etteivät ne ihmiset tähän aikaan soittele.

Vasta valmistunut pappi piti liturgiaa. Raamatunkohtana oli "Minä olen se hyvä paimen..." Pappi päätti lausua tuon kohdan ulkomuistista ja kääntyi seurakunnan puoleen sanoen:
- Minä olen se lammas...
Samassa pappi huomasi, että jotain meni pieleen. Hän kokosi itsensä ja yritti pelastaa tilanteen sanomalla:
- Minä olen se hyvä lammas...

Venäläinen Ivan kuoli ja tuli taivaan portille. Pietari totesi: 
- Valitettavasti joudut helvettiin, mutta saat valita, haluatko kapitalistiseen vai kommunistiseen helvettiin.
- Tahdon kommunistiseen helvettiin, Ivan vastasi epäröimättä.
- Miksi ihmeessä, kysyi Pietari.
- No kun tunnen systeemin. Tiedän, että pätsissä on hyvä olla, koska hiili on loppu. Jos on hiiltä, niin kattila on remontissa. Ja jos kattila kunnossa, niin lämmittäjä on humalassa. Ja jos lämmittäjä on selvä, ei ole hiiltä...

Mitä pappi huudahti uimahallissa?
- Klooria, klooria, halleluja!
Mikä on Raamatun tottelemattomin eläin?
- ???
Kukko.
- ???
- Se lauloi, vaikka Pietari kolmesti kielsi!

Mitä Jeesus sanoi opetuslapsille, kun he kävelivät metsässä ja äkkiä polulla seisoi karhu?
- Älkää pelätkö. Se on täytetty.

Mikä on suunnistajan virsi? "Ei itää eikä länttäkään.." (448)
Alkoholistin virsi? "Kirkasta oi Kristus meille..." (301)
Palomiehen viersi? "Liekkejä on monta..." (454)
Unikeon virsi? "Herätkää, niin huuto kaikaa..." (163)
Kaavoitusinsinöörin virsi? "Jos maatamme ei rakenna..." (582)
Humanoidin virsi? "Lienenkö outo ainoa päällä maan..." (281)
Sairaanhoitajien virsi? "Oi joukko valkopukuinen..." (630)
Meteorologin virsi? "Pilvimuurista valo välähtää..." (104)
Vaatturin virsi? "Ratki taivaassa..." (618)
Kiinteistövälittäjän virsi? "Tuolla taivaan asunnoissa..." (626)
Merimiehen virsi? "Elämä on meri..." (482)
Sikiön virsi? "Jo ennen syntymääni..." (395)
Maanviljelijän virsi? "Kylväjä lähti kylvämään..." (192)
Tulkin virsi? "Monin kielin keskeltämme..." (449)

SAVOLAISET


- Kuinka monta savolaista tarvitaan vaihtamaan palanut lamppu?
- Vain yksi, jos hän saa olla lampunvaihtoporukan päällysmiehenä.

- Kuka huutaa "Lentokone on kaapattu"?
- Savolainen lentokonekauppias.

- Kun Savossa on kelirikko, niin millaisen liikennemerkin Tielaitos laittaa teiden varsille?
- Varokaa rouvan reikiä.

- Miksi juna pysähtyy Mäntyharjussa?
- Savon kielen tulkki nousee siellä junaan.

- Miksi Pikku-Kalle ei mennyt liikuntatunnille?
- Koska Pikku-Kalle kuuli, että opettaja puhuu savonmurretta ja pelkäsi, että se on tarttuvaa.

- Miksi savolaiset menevät elokuviin milloin 9, 13, 17 tai 19 hengen ryhminä?
- Koska elokuvan mainostaulussa lukee: Kielletty alle 8, 12, 16 tai 18.

- Miksi savolaiset menevät elokuviin aina 17 hengen ryhmissä?
- Siksi, että ilmoituksessa lukee: Kielletty alle 16.

- Miksi savolaisilla on reikiä sateenvarjossa?
- Reiät ovat sen takia, että he näkisivät, milloin lakkaa satamasta.

- Miksi savolaislapsilla on niin suuri pää?
- Siksi, etteivät he putoaisi häävalssin aikana.

- Miksi savolaisperheiden esikoisilla on epätavallisen suuret päät?
- Etteivät ne tipahtaisi lattialle kesken häävalssin.

- Miksi savolaispojat eivät oikein menesty tyttöjen kanssa?
- He sanovat, että tytöt ovat haaskannäköisiä.

- Mikä eläin herättää Kallaveden muikut joka aamu?
- Kalakukko.

- Mikä herättää kuopiolaiskalat joka aamu?
- Kalakukko.

- Mikä on kuuluisan poikakirjan "Tarzan viidakon valtias" nimi savoksi?
- Tartsani pöhheikön piällysmies.

- Mikä on nimeltään Norman Mailerin savoksi käännetty romaani Alastomat Ja Kuolleet?
- Uatamin asuset ja puuturkkiin pukkeutunneet immeiset.

- Mikä on nimeltään Olavi Paavolaisen savoksi käännetty kirja "Synkkä yksinpuhelu"?
- Myterä iteksiih höpäjintä.

- Mikä on operetin "Mustalaisruhtinatar" savonkielinen nimi?
- Rättiläesiin yljemäntä.

- Mikä on pahinta, mitä savolaiselle voi tapahtua?
- Saada ainoana päävoitto Lotossa. Silloin siltä menee syy kadehtia naapuria.

- Mikä on projektin savolainen määritelmä?
- Projekti on hanke, jossa kyvyttömät yrittävät saada haluttomat tekemään mahdottomia.

- Mikä on puliukko savon murteella?
- Pöhheikön pohheemi.

- Mikä on sarjan "Kauniit ja rohkeat" nimi savon televisijossa?
- Haaskannäköset ja yllytyshurjat.

- Mikä on savolainen projekti?
- Se on aloittamatta vaille valmis.

- Mikä on savolaisnistien lempiruokaa?
- Kamakukko.

- Mikä on savon kielellä urkuri?
- Temppelipelimanni.

- Mikä on Savon yleisin lintu?
- Kaakana. Sillä laulussakin lauletaan, että "Kukkuu kukkuu kaakana kukkuu..."

- Mikä on se, josta kukaan ei tajua mitään ja jota lukiessa tulee paha olo?
- Savolainen koulukirja.

- Mikä on suurinta Savossa?
- Kalakukko. Se on niin suuri, ettei sovi kerralla edes savolaisen suuhun.

- Mikä on Väinö Linnan romaanin "Tuntematon Sotilas" savonkielinen nimi?
- Iha ooto ruunun ukko.

- Millainen on savolainen esileikki?
- Mies sanoo vaimolleen "Kiänny".

- Millainen on savolainen seksiauto?
- Se on suab eestä ja suab takkoo.

- Millainen on vanha, savolainen piiloleikki?
- Mennään pareittain piiloon, mutta kukaan ei etsi.

- Millaista on lappalaisten ja savolaisten kansanmusiikki?
- Lappalaiset joihkailevat ja savolaiset voihkailevat.

- Millaista pötyä vain savolainen linnustaja keksii lyödä pöytään?
- Uikkukukkova.

- Minkä takia arabeilla on kamelit ja suomalaisilla savolaiset?
- Arabit saivat valita ensiksi.

- Mistä afrikkalainen valtio Burkina Faso on saanut nimensä?
- Vuosisadan vaihteessa maan ainoa valkoinen mies oli erään lahkokunnan sinne lähettämä savolainen lähetyssaarnaaja. Muiden töidensä ohella hän kehitti oluttölkkien avaamiseen peltisen repäisysysteemin, jota alkoi valmistaa lähetysasemallaan vientiin neekerityövoimalla. Tuotetta myytiin nimellä Purkin Avasoo. Maa sai nimensä tästä ensimmäisestä teollisuuslaitoksestaan.

- Mistä tietää, että Kiinan muuri on ylettynyt aikoinaan Kuopion torille asti?
- Kuopiosta on löydetty maon syömiä omenia.

- Mistä voi päätellä, että savolaiset olivat jo kivikaudella hyvin selvillä asbestin terveyshaitoista?
- Savon asbestikeramiikka on nimeltään Pöljän keramiikka.

- Mitä sanoi muuan kuuluisa länsisuomalainen keraamikko noin vuonna 2000 eKr.?
- Vai ovat kollegat Pöljällä ja Luukonsaaressa alkaneet sekoittaa asbestia ruukkusaveen. Minä sanon, että tuollainen radikalismi tuottaa vain haittaa vielä vuosituhansienkin kuluttua.

- Mistä voi päätellä, että savolaiset ovat hyvin ovelia liikemiehiä?
- Siitä, että he ovat nauraneet monet hyvät naurut laihialaisten kustannuksella.

- Mistä voi päätellä, että savolaiset ovat maailman suurimpia tuhlareita?
- Joulunakin he toivottelivat toisillen, että "Haaskaa Joulua!"

- Miten savolainen talitintti laulaa?
- Titipähyvinniintyy!

- Mitä on lentokenttä savoksi?
- Kaaheen laakee aakee.

- Miten kuuluu savoksi sana visio?
- Herroin huave.

- Miten sanotaan savoksi "Hiljaa virtaa Don"?
- Ee piä kiirettä jok.

- Kuuluisa venäläinen romaani "Hiljaa virtaa Don" on viimein käännetty savoksi. Mikä on romaanin savonkielinen nimi?
- Eepä tok pijä kiirettä jok.

- Miten sanotaan savoksi ilman saastuminen?
- Iliman pilluu.

- Miten savolainen tavaa sanan vene?
- Ve-ne - poatti.

- Mitkä ovat savolaisten lammasjuhlat?
- Kilipailut.

- Mitä eroa on savolaisella ja neiti ajalla?
- Neiti ajan puheisiin voi luottaa.

- Mitä on ryhmäseksi savoksi?
- Mulukkutalkoot.

- Mitä on savoksi skotlantilainen?
- Nuuka hameniekka.

- Mitä on suojatie savoksi?
- Laellinen yl'ajopaekka.

- Mitä sanoi savolainen, kun sai ensi kertaa elämässään ravintolassa eteensä pizzan?
- Voe helevetti, nyt on kokki oksentanna minun pannukakulle!

- Mitä sanoi savolaispoika rippikoululeirillä?
- Ei Luukasta. Naatitaan.

- Mitä savolainen ihmissyöjä sanoi syödessään ruotsalaista?
- Kovvoo hommoo!

- Mitä savolaispoika sanoi hienolle neidille?
- Ootpas haaskan näkönen.

- Mitä savolaismies sanoi, kun vaimo hukkui?
- Nyt ei naarata.

- Mitä savolaisukko sanoi, kun putosi avantoon?
- Nyt ei kyllä naarata.

- Mitä tapahtuisi, jos maailmassa olisi pelkkiä savolaisia ja lappalaisia?
- Ei mitään.

- Mitä tapahtuu, kun maatilan puhelin soi ja joku puhelimessa kysyy: Onks viljoo näkyny?
- Joku Brysseliin palkattu savolainen eurobyrokraatti siellä kysyy satonäkymiä.

- Mitä tarkoittaa seuraava savolainen matematiinen lauseke:

2Rx¶K
--------- = - ¶6
CCN

- Yhtälö tarkoittaa: Kaks er kertaa piikoo perseeseen on pois piikuus.

- Mitä tyypillinen savolainen energiansäästöasiantuntija suosittelee?
- Palamatonta polttoainetta.

- Mitä yhteistä on savolaisella ja hirvikärpäsellä?
- Molemmat leviävät länteen, eikä sille mahda mitään.

- Mitä yhteistä on selluloosatehtaalla ja savolaisella poikamiehellä?
- Iliman pilluu.

- Montaako lajia ihmisiä on?
- Kahta lajia. On savolaisia ja ihmisiä, jotka ovat iloisia siitä, etteivät ole.

- Savossa ei ketään kutsuta oikealla nimellä, vaan kaikki saavat jonkin köllinimen. Millä nimellä tunnetaan Kuopion kaupunginjohtaja Häkämies?
- Haiku-ukko.

- Syksyn savon kielelle käännetyistä kirjoista mainittakoon romaani "Ryhmäseksiä". Mikä on sen savonkielinen nimi?
- Mulukkatalakoot.

Mikä näistä on savolainen kaupunki: Konnuus, Koiruus, Varkaus?

5-vuotias kuopiolaispoika matkusti äitinsä kanssa mummolaan Ilomantsiin. Junamatkalla poika tutki lehteä jonka takakannessa oli näädän kuva. Poika näytti kuvaa äidille ja kysyi eläimen nimeä.
- Näätä, äiti vastasi lyhyesti jatkaen oman lehtensä lukemista.
Poika tutkaili kuvaa ja kysyi uudestaan.
- Näätä, vastasi äiti hieman tuskastuneena uudesta keskeytyksestä.
- No näätän, näätän, puuskahti poika, mutta voisit jo sanoa mikä eläin tässä kuvassa on!

Alokas palasi lomiltaan myöhässä kuopiolaiseen varuskuntaan ja joutui nuhdeltavaksi:
- Onko se nyt sommoo hommoo, että otetaan ommoo lommoo?

Asiakas kysyi savolaisen tavaratalon myyjältä:
- Onkohan tiällä munakoisoo?
Sitä ei sattunut silloin olemaan, mutta seuraavana päivänä myyjä huomasi liikkeessä saman asiakkaan ja ilmoitti:
- Nyt meillä ois sitä leppeevee munnoo.

Eevertti kysyy vaimoltaan:
- Tiijätkö, Sohvi, jotta mittee on kommunikointi.
- No, sitähän se on eärivasemmistoo.

Etelästä tulleella turistilla oli käsitys, että puolet kuopiolaisista on nimeltään Väänäsiä. Niinpä hän kysäisi kadulla vastaan tulleelta ukolta:
- Herra Väänänen, mistä menee tie Puijolle? Ukko hämmästeli:
- Mistee työ arvootta, että minnäe oun Viänänen?
- Minä vain arvasin!
- No arvatkoo sitte sekkiiä, mistee tie Puijolle lähtöö!

Finnairin nelimoottorinen suihkukone oli tulossa New Yorkista Helsinkiin. Kapteeni huomasi, että kone numero yksi sammui. Hän kysyi varaohjaajalta:
- Mitä tehdään?
Varaohjaaja vastasi:
- Kuuluta niille matkustamoon ja sano, että yksi kone on pysähtynyt, jonka johdosta myöhästymme 30 minuuttia.
Kapteeni teki työtä käskettyä ja kuulutti:
- Hyvät matkustajat, kone numero yksi on sammunut, ei mitään hätää, tulemme Helsinkiin puoli tuntia myöhässä.
Tunnin kuluttua sammui kone numero kaksi. Kapteeni otti mikrofonin ja kuulutti:
- Hyvät matkustajat, kone numero kaksi on sammunut, ei mitään hätää, tulemme Helsinkiin kaksi tuntia myöhässä.
Silloin turistiluokassa istuvan savolaisryhmän johtaja totesi:
- Voi jumalauta, jos loputkin kaksi konetta sammuvat, niin roikumme täällä ilmassa koko päivän!

Helsinkiläinen päätti nolata tapaamansa savolaisukon ja kysyi:
- Kerrohan, kun olet viisas mies, miten paljon kauraryynejä tarvitaan, että Kallavedestä saadaan hyvä kaurapuuro!
Savolaisukko ei tuosta häkeltynyt vaan vastasi:
- Ka, kun puat sata rammoo kauraryynijä liraan Kallavettä, niin suat ihan kelepo hutun.

Helsinkiläisrouva hieroi vuokrasopimusta savolaisisännän kesämökistä ja halusi tietää, miten mökki oli varustettu.
- Miten on, tuleeko vesi sisään ja meneekö ulos?
- Ei tuu eikä mää, isäntä vastasi. Männä kesänä minä väsäsin siihen uuven katon.

Hirvi näki metsässä savolaismiehen ja kysyi:
- Miksi sinulla on pyssy selässä?
- Olen hirvimetällä.
- No mitä sinä hirvellä?
- Ei se nyt jänikselle kuulu.

- Hukkaan valui, sanoi savolainen sudenraiskaaja.

Hämäläinen kertoi nähneensä Kuopiossa sen myllyn, mikä jauhaa savolaisille nimiä. Aamulla oli pitkä rivi vartoojia, ja mylly oli vielä kylmän kankea ja jauhoi pitkiä nimiä: Saastamoinen, Kolehmainen, Raatikainen, Pentikäinen... Mutta jo puolen päivän aikaan, kun mylly oli hyvin tervattu ja rasvattu, alkoi tulla lyhykäisiä nimiä: Lipponen, Lepponen, Lopponen, Kekkonen, Kukkonen, Kokkonen...

Isä huasto pikkupoejal että kohta haikara tuop pikkuveljen tae -siskon. Pikkupoeka vastas:
- Sennii pässi! Kaapunki pillua viärällää ja sinä nussit haekaroo!

Isäntä sai kirkonkylän kaupassa väkisin uuden tuttavuuden.
- Täällä Savossa tutustuu nii-in helposti! liverteli ikäneito Hempponen hänelle, tunnen jo nyt pastorin, nimismiehen, opettajan... Sanovat ne, että täällä kirkonkylässä on muuan hullukin, mutta häntä en sentään tunne.
- Minä just olen se hullu! mörähti isäntä käyttäen tilaisuutta hyväkseen, ja neiti Hempponen katosi äkkiä.

Juppi etelästä meni viikonlopuksi Savoon kaukaisia sukulaisiaan tapaamaan. Talon isäntä oli kova metsämies, ja heti lauantai-aamuna otettiin molemmille haulikot ja paineltiin hallin kanssa metsälle. Juppi nyt ei paljoa lintuja tuntenut ja ensimmäisen siivekkään nähdessään otti sen tähtäimeen. Savolaisukko painoi haulikon piipun alas ja sanoi jupille:
- Älä sie sitä ammu, se on kaakana.
Juppi jätti homman sikseen. Kotimatkalla juppia alkoi vaivata, että mikä se kaakana oikein on. Juppi muisti kyllä piekanan ja metsäkanan, mutta ei kaakanaa. Ei auttanut muu kuin soittaa ornitologiystävälle ja kertoa koko juttu. Ornitologi mietti ja mietti, selasi vielä pari lintukirjaakin, mutta kaakanaa ei löytynyt. Asia jäi melkein vuodeksi, kunnes ornitologi seuraavana kesänä soitti jupille Savosta:
- Nyt minä tiedän mikä se kaakana on. Se on käki. Kuulin juuri kun täällä laulettiin, että "kukkuu kukkuu kaakana kukkuu ..."

Kaavilta lähtenyt kokousedustaja oli aloittanut puheenvuoronsa Helsingissä:
- Kuavin kunnan edustajana..., jolloin kaikki muut purskahtivat hörönauruun.
Hän yritti uudestaan:
- Kuavin kunnan edustajana..., mutta sama naurunrehakka katkaisi jälleen.
Silloin kunnon kaavilainen suutahti ja nousi uudestaan puhumaan:
- Kuavin kunnan edustajana minä haistattasin Helsingin herroille paskoo!

Kaksi Espoolaista nuorta miestä olivat kesälomamatkalla Savon suurimmassa metropolissa. Kesken kävelyreissun alkoi tehdä mieli kylmää kolajuomaa. Siispä he ryntäsivät lähimmälle kioskille ja sanoivat tiskin takana istuvalle viehkeälle neidille:
- Olisiko teillä kylmää kolaa?
Johon tyttö vastasi:
- Voe, kun tuo jiäkuappi on rikki, ei ou ku lämmintä kolloo.

Kaksi Iisalmen miestä löysi aseman vessasta akvaviittipullon. Toinen maistoi ensin ja totesi:
- Kah maistahan sinnäi!
Kaveri maistoi ja totesi:
- Kah kusta!
- Kah sitähän minnäi!

Kaksi savolaista oli matkalla raketillaan aurinkoon. Nasan miehet ottivat yhteyttä:
- Ette te sinne voi mennä, sulatte.
- Ei myö mennäkään sinne päivällä, vastasivat savolaiset.

Kauppinen meni Savoon kauppiaaksi, mutta kyllästyi siihen, että savolaiset sanoivat häntä "Kaappiseksi". Kauppinen muutti nimensä oikein virallisesti Kaappiseksi, mutta lopputulos ei ollut paljoa parempi: nyt häntä kutsutaan "Kuappiseksi".

Kaupunkilaispohatta oli teettänyt savolaisukolla savusaunan. Kun sauna oli valmis, pohatta haki konjakkipullon ja kaksi lasia. Kaataessaan konjakkia hän sanoi:
- Tämä on hyvin vanhaa jaloa ainetta. Tällaista isäntä ei varmasti ole vielä maistanutkaan.
Savolaisäijä tillisteli pientä tilkkaa ja vastasi:
- Soattaa hyvinnii olla vanahoo, mutta kovin on jiännä kitukavuseks.

Kaupunkilaistytöt ovat Savossa kesälomalla ja kulkevat rannalla saunojen lämpiämisaikana.
- Tahtookos tytöt kylpöö? huutaa eräs mies ja viittoilee kutsuvasti.
- Ei me tuollaisista miehistä välitetä, tytöt tuumivat ja menevät pois niskojaan nakellen. Eihän hän osannut sanoa edes ärrää!

Etelä-Savossa muuan vanhaisäntä kävi kesällä joskus naapurinsa saunassa kylpemässä eikä paikalliseen tapaan välittänyt näin lyhyttä matkaa varten sen kummemmin pukeutua. Ottipahan vain vihdan kainaloonsa. Kun isäntä palasi saunasta, sattui tiellä olemaan joukko kylän tyttöjä. Pappa ei tästä ihmeemmin pelästynyt, vaan sanoi tytöille:
- Eikös tytöt haluva kylpöö?
Tytöt katsoivat isäntää hetken, ja yksi vastasi:
- Noin vanha mies eikä osaa sanova ärrää!

Kesken saarnaa savolaispappi huomasi, että monet olivat nukahtaneet, ja jotkut supattelivat keskenään. Silloin hän sanoi:
- Olokeepas akat hiljoo, jotta miehet suap rauhassa nukkua.

Keski-ikäinen helsinkiläispariskunta oli lähtenyt lomailemaan. He olivat istuneet kauan kuumassa autossa ja kun he ajoivat kauniin järven ohi, vaimo halusi uimaan. Auto pysäytettiin ja sopiva laituri uimista varten löytyi. Vaimo kun oli heikonlainen uimataidoiltaan, hänen miehensä kysyi laiturilla istuskelevalta savolaisukolta, että ylettääkö tuossa laiturin nokassa jalat pohjaan?
- Ylettööhän siinä, vastasi savolaisukko, joten vaimo hyppäsi. Vuan ei yletä piä pinnalle... virkkoi ukko.

- Kiännähän tänne sitä nuammoosi, että suahaan tässä vähän turpoo maestoo, sanoi savolaispoika tytölleen puistonpenkillä.

Kolome kovvoo Savonmuan sannoo: pölökky, toloppa ja mulukku.

Kun suomalaiset aikanaan kulkivat kohti pohjoista, he tulivat tienhaaraan. Siinä oli tienviitat kahtaalle. Toisessa luki "Suomeen" ja toisessa "Savoon". Ne, jotka osasivat lukea, lähtivät tietä jossa luki "Savoon". (Juttua kerrotaan myös toisinpäin.)

Kun tuli tämä ns. murre-into, eli ryhdyttiin kääntämään asioita omalta äidinkieleltämme erilaisille murteille kuten savoksi ja pohojalaisittain. Asterixit ja Aku Ankat olivat ensimmäisiä. Nyt on suunnitteilla savonkielinen draama-sarja telkkariin. Se sisältää paljon erotiikkaa... Arvatkaapa mikä sen nimeksi tulee?
- Panoraama.

Kuopiolainen kalakukkoleipomo on tuonut myyntiin läskittömän kalakukon, jossa sianliha on korvattu kevytrasvalla. Nyt jäämme odottamaan, koska kehitetään ensimmäinen läskitön savolainen.

Kuopiolainen rouva seisoi tikkailla jalkakäytävällä ja pesi omistamansa liikkeen ikkunoita. Poliisi vitsaili ohi mennessään:
- Anteeksi vain rouva, mutta teidän pöksyt näkyvät!
- No jos ne liikennettä haittoo, niin voihan ne heittee poiskin, vastasi rouva.

Kuopion keskussairaalaan tuotiin piipaa-autolla pahasti ruhjoontunut miekkonen. Hän makasi poliklinikan toimenpidepöydällä ja sisar hento valkoinen kirjasi ylös nimen, osoitteen ja kotikunnan. Sitten hän kysyi:
- Oletteko naimisissa?
- En ou, auto ajo piälle.

Kuopion markkinoilla oli strippariteltta. Pari isäntää tuumi teltan edessä mennäänkö sisään vai ei. Toinen empi ja tuumi:
- Mänisköön tuota, kun sitä näkköö kotonakkii...
Silloin toinen päätti:
- Nyt männään äkkiä. Tuolla sen näkköö kolomellakympillä. Kotona siihen männöö koko tili.

Kuopion markkinoilla tuli ilotyttö tarjoamaan isännälle:
- Nyt saat pientä pillua kahdellasadalla.
Siihen savolaisisäntä:
- Kottoo minä suan issoo ja ihan ilimaseks!

Kuopion Palloseura pelasi jalkapalloa helsinkiläisjoukkuetta vastaan ja hallitsi peliä, mutta oli kovin tehoton maalin edustalla. Kun sitten taas kuopiolaishyökkääjä sai pallon, huusi muuan saamattomuuteen kyllästynyt katsoja:
- Elä laakase, naatitaan!

Kuopion torilla on havaittu eläinrääkkäystä: kolmen kilon kalakukko on pakattu kahden kilon paperipussiin.

Kuopiossa pidettiin ohjelmalliset iltamat, mutta jostakin syystä esiintyvä vitsinikkari ei ollut yleisön mieleen.
- Mikä on valkoinen ja musta ja putoaa neljännestä kerroksesta? illan hauskuttaja vielä yritti.
Ääni yleisön joukosta:
- Se oot sie, jos kerrot vielä yhennii savolaisvitsin!

Kuopiossa sukunimi Miettinen on niin yleinen, että jos kolme poikaa tappelee kadulla, saa tappelun loppumaan huutamalla:
- Mitä sinä Miettisen poika tappelet?
Silloin kaksi pojista lähtee oitis juoksemaan karkuun.

Kämäräinen joutui ratsiaan Juvalla. Tukkikuormassa oli ronskisti ylilastia ja poliisi alkoi kirjoitella sakkolappua poliisiautossa.
- Paljonko teillä on huollettavia? kysyi komisario Kämäräiseltä.
- Kotona on viis, minä oun kuuves ja kun teitä on kaks, niin eikös se oo yhteensä kaheksan?

Lentävä kalakukko puuskutti kohti Kuopiota. Erään matkustajan viereen tuli savolaisisäntä, joka kohta kysyi:
- Mistee kaukoo sitä vieras on kotosin?
Vieraspaikkakuntalaista oli varoitettu, ettei kerran savolaisen kanssa puheisiin ryhdyttyään saa sen siunaaman rauhaa, joten hän tiuskaisi vastaan:
- Perseestä.
Savolainen ojensi silloin kätensä ja sanoi:
- No voe tokkiisa, myöhän ollaannii sitten samalta seuvulta, minnoun siitä nuapurista kannaksen toeselta puolen. Lietään vaekka sukkuu, jotta outtako työ Rönttisijä?
Vieraspaikkakuntalainen muutti nolona toiseen vaunuun. Kun hän oli istunut siellä hetken, vääntyi hänen viereensä toinen savolaisukko, joka aloitti keskustelun:
- Mistee kaakoo sitä vieras on kotosin?
Vieraspaikkakuntalainen oli edellisestä kokemuksestaan viisastunut ja vastasi nyt:
- Vitusta.
Savolainen ei tuosta häkeltynyt, vaan kysyi:
- Ja sinnekö kotpuoleen sitä vieras on nyt niinkun matkalla?

Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa ilmeisen totuudenmukaisesti, ettei laajakaistayhteyksien rakentaminen koko Suomeen tule olemaan liiketaloudellisesti kannattavaa. Onneksi maantiet ja sähkö- ja puhelinlinjat ehdittiin vetää Savoonkin jo vuosikymmenet sitten. Ei niitäkään nyt kannattaisi.

Lintujen bongaajat ovat löytäneet Suomesta uusia sorsalajeja. Hyvin yleisenä esiintyy varsinkin Savossa metsästysaikaan laji nimeltään kaakana. Sen alalaji on myös melko taajaan havaittu liiankaakana.

Länsirannikon poika tuli Kuopioon. Hän totesi paikalliset neitoset paljon rintavammiksi kuin mihin kotipuolessa oli tottunut. Kerran hän tanssilattialla kysyi syytä tähän. Tyttö vastasi:
- Se ei ou suur sallaisuus. Siitä suap kiittee kokkelpiimee ja puristelluu.

Matkailija halusi uida kuumana kesäpäivänä ja kysäisi peltotöissä olevalta Savon ukolta:
- Onkohan tuo järvi syvä? Ylettääkö siinä jalat pohjaan?
- Kyllähän siinä jalat pohjoon ylttää. Vuan sitä en tiijä ylettääkö piä pinnalle.

Matkustaja kysyi kerran savolaiselta konduktööriltä:
- Onko tuolla junan loppuosassa tilaa?
- Kyllä siellä tilaa on, mutta ei ole vaunuja.

Mies kysyi Kuopion torilla mieheltä jotta tietääkö hän, kuinka kaukana Afrikka on. Savolaisukko vastasi:
- Ee se kaakana vuo olla ku Savon sellulla on yks neeker ja se kulukoo pyörällä töihin.

Mies kysyi savolaiselta konduktööriltä ennen junan lähtöä:
- Missähän päin tässä junassa on vapaita paikkoja? - Sitä on etupiässä takapiässä.
- Jaa missä?
- Takapiässä etupiässä.
- Eihän tuosta nyt saa mitään selvää, mies tuumi itsekseen.
Mies löytää istumapaikan viimeisestä vaunusta. Kun konduktööri tarkastaa lippuja, kysäisee mies osoittaen junan peräpäähän:
- Tuollako niitä vapaita paikkoja on?
- Ee, eehän siellä oo vaanujakkaan.

- Minä oon Mutanen, sanoi eräs kylvetettävä Kuopiossa Dahlströmin saunalla häntä pesseelle saunottajalle.
Tämä luuli hänen olevan mudassa ja pesi toisen kerran.
- Minä oon Mutanen, yritti mies jälleen esittäytyä.
- Oe vaekka kuinka mutane, mutta kolomatta kertoo en pese! kimmastui saunottaja.

- Mittees kahtot?
- Kallaa.
- Vaan mittees seisot noin kierossa?
- Se on lippeekala.

- Mitä se demokratia oikeastaan tarkoittaa?
- Että enemmistö päättää asioista.
- Onko savolaisia jo niin paljon?

Muuan kalasäilyketehdas alkoi markkinoida uutta sardiinilaatua. Koe-erät myytiin Kuopiossa. Jokaiselle sardiinirasian ostajalle annettiin lomake, jossa pyydettiin mielipidettä uuden kalalaadun mausta. Tulos oli seuraava: Lomakkeen palauttaneista 5% oli sitä mieltä, että sardiinien maku oli mieto, 7% arveli sardiinien maun liian voimakkaaksi, ja 88% oli sitä mieltä, että firman kalakukoissa oli liian kova ja sitkeä kuori.

Muuan mies luki baarissa Savon sanomia ja totesi:
- Näistä savolaisten uutisista ei pirukaan ota selvää.
- Miten niin? toinen ihmetteli.
- No, kun tässäkin on otsikko, että Kuopion luistinradar jäädytettiin kunnanvaltuuston toimesta.

Muuan ukko oli tullut Kuopioon tapaamaan liikemiehenä toiminutta Kusnetsoffia. Hän astui konttoriin, jolloin neiti tuli kysymään asiaa. Ukko oli hiukan hämillään, mutta sai kainosti kysytyksi.
- Oeskoon, tuota tuota, tavattavissa, se herrassyörink Pissiseffi?

Nainen nousi bussiin pieni koira käsivarrellaan.
- Minkä rotuinen se on? kysyi savolaisukko.
- Se on savolaisen ja apinan ristisiitos.
- Jopas sattui! Sittenhän piski on sukua meille molemmille.

Ornitologi S. Orsa on saanut tietää uusien sorsalajien ilmestymisestä Suomessa:
- Hyvin yleisenä esiintyy varsinkin Savossa metsästysaikaan laji nimeltään kaakana. Toinen varsin yleinen laji on liiankaakana.

Pari vieraspaikkakuntalaista kalamiestä kysyi savolaisukolta, missä päin Kallavettä mahtaisi olla eniten kaloja. Ukko vastasi:
- No, jos minä ihan toen perrään sanon, niin minuk kokemuksen mukkaan siinä Kallavein pinnan ja pohjan välillä.

PC:n korjausohjeita savoksi:

Mitteepä tiet, jos tietokonneesj alakaa renkata? Ossootko korjata ite vae maksakko isot rahnat huoltovirman kojjoottiloille? Jos et ossoo, nii luveppa tämä. Alakaa mutkikkaammatkii pelit kölökkästä.
- Jos tietokone kuatuu, nosta se ylös. Vastasen varalle oes hyvä hommata asijalline ATK-tuki, parrunpätkä kääpi hyvin.
- Jos käättöjärjestelmä jummii. Käätä sitä noppeesti kiehuvassa veessä ja sitte pakastimessa. Näätä sille, miten paljon huonomminnii sen asijat voes olla. Eeköhän tokene.
- Jos ohjelma katkijaa. Vaeha kanavvoo. Jos out alaikäne, tarkista jotta ohjelma ei ou kielletty alta 16-vuotijaelta. Jos ee aata, nii soeta televisijon ohjelmapäevystyksee.
- Jos sähköposti ee kule. Uhkoo, että lopetat tykkännään konttuurissa käännin ja määt kyläkaapan asijakkaaksi.
- Jos rosesorj takkuvvaa. Se on kuitennii aena liijan vanaha ja aljtehone, nii että osta uusj.
- Jos hiiri ee liiku. Pistä kissa vierreen yöksj. Eeköhän ala vaahti maestuu.
- Jos näättö pimenöö. Sammuta valot ja sano, että osattaan sitä täällännii. Ja mää kalalle.

Pielaveden mummo oli ensi kertaa ulkomailla, seuramatkalla Kööpenhaminassa. Seurue meni tavarataloon, mutta mummo tunsi polviaan pakottavan eikä lähtenyt kierrokselle. Sovittiin, että hän istuu eteisaulassa ostostentekoajan.
- Mutta elekee sitte jättee minua tänne, kun minä en ossoo mittää muuta ku tätä savvoo.
Oppaat vakuuttivat, että mummo otetaan lähdettäessä mukaan. Kului tunti, ja tavaratalokierros päättyi. Tultiin aulaan. Mummoa ei näkynyt missään. Seurue oli ihmeissään. Ei kuitenkaan heti ilmoitettu poliisille, vaan mentiin hotelliin, jossa seuramatkalaiset pitivät majaa. Pielaveden mummo istui hotellin aulassa iloisesti odottamassa.
- Kun minulle tuli siellä tavaratalossa kamala hätä enkä tienny missä ois veesee, nii minä läksin tänne hotelliin.
Seurue äimisteli, miten se oli käynyt päinsä.
- Mänin kavulle ja just sillonj ajo raetiovaanu kohalle. Nousin siihen. Rahastaja tulj rahastammaa, mutta minä sanoinj sille että on iha turha minulle mittää selittee kun minä ymmärrän vuan savvoo.
Rahastaja oli katsonut mummoa pitkään ja jättänyt rauhaan. Kun vaunu jonkin ajan kuluttua pysähtyi, rahastaja tuli, otti mummoa käsipuolesta ja talutti vaunun ovelle. Ja osoitti vastapäätä olevaa hotellia, jonka katolla luki: Savoy. Se oli juuri se hotelli jonne seuramatkalaiset oli majoitettu.

Pikajuna pysähtyi Mäntyharjulla. Helsinkiläinen naishenkilö ihmetteli junailijalle pysähtymistä, paikkakunta vaikutti mitättömän pieneltä.
- Katsokaahan, rouva kiltti, junailija vastasi vakavana. Me olemme nyt Savossa. Meidän on otettava täältä savonkielinen tulkki mukaan.

Pikkuinen poika seisoi kadunkulmassa Kuopiossa ja itki.
- Mittee sinä poeka vollotat? tiedusteli joku.
- Äet anto piiskoo... Mutta vaekka äet kuinka hakkoo, niin minä poeka riijjoon voan!

Pohjoissavolainen hevosmies meni rautatieasemalle puolueen puhujaa vastaan. Vieras kysäisi kuskilta:
- Onko siellä teidän työväentalossa hyvä akustiikka?
- Voe veekkonen! Siellä ei oo semmosta ollenkaan. Puhujat ovat aena tuoneet sen ite mukanaan!

Pohjois-Savossa retkeilemässä ollut helsinkiläinen polkupyöräilijä pysäytti vanhan isäntämiehen kohdalle ja kysyi:
- Onko tästä vielä pitkä matka Tahkovuorelle?
- Melko tarkkaan 39.997 kilometriä, vastasi isäntä.
Pyöräilijä tuijotti hämmästyneenä, jolloin isäntä jatkoi:
- Mutta jos käännytte päinvastaiseen suuntaan, se on kolmen kilometrin päässä.

Pohjalaistyttö antoi kyllä Riihimäen asemalla savolaispojalle läiskyä poskelle, kun tämä oli sanonut "neetiä nii haaskan näköseks, nii haaskan näköseks".

Puhelin soi eräässä savolaisasunnossa.
- Onko se Kumpanen?
- Kumpanen Kumpanen?
- No jompanen kumpanen Kumpanen.
- No sitten on.

Radiossa kuulutettiin kesän aikana erästä kadonnutta henkilöä. Tuntomerkeiksi mainittiin puujalka ja se, että hän puhui savoa. Radiota kuunnellut mies totesi vaimolleen.
- Miesparka, kaksi niin suurta vammaa.

Saatuaan kymmenennen lapsensa, suonenjokelainen pariskunta päätti että nyt riittää. Niinpä perheen isä meni lääkärille ja selitti etteivät he halua enää jälkikasvua. Lääkäri vastasi, että miehelle voidaan tehdä yksinkertainen operaatio nimeltään sterilisaatio joka ratkaisee ongelman. Hänen tarvitsisi vain sytyttää yksi tykinlaukaus, asettaa se tyhjään peltipurkkiin ja laskea kymmeneen. Suonenjokelainen mies vastasi:
- Kuulkaas herra lääkäri, en välttämättä ole maan terävä-älyisin mies mutta en silti suostu uskomaan että tuo kikka auttaisi ketään.
Niinpä pariskunta hankkiutui Kuopioon saakka yksityiselle lääkärille, missä lääkäri aikoi kertoa heille oikeasta sterilisaatiosta, kunnes huomasi, että he ovat Suonenjoelta. Niinpä lääkäri selitti saman jutun, tykkäri peltipurkkiin ja laskekaa kymmeneen. Niinpä he lopulta päättivät kokeilla, hankkivat tykkärin ja tyhjän hernekeittopurkin. Mies sytytti tykkärin, asetti sen purkkiin, piteli purkkia toisessa kädessä ja alkoi laskemaan:
- Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi...
Nyt mies asetti purkin jalkoväliinsä ja jatkoi laskemista toisella kädellä:
- Kuusi, seitsemän...

Saima-täti veneenkorjaajalle:
- Mittee sinä sitä reikee niin huolellisesti tukkeet? Eihän sitä vein alta kukkaan huomoo.

Sadasta savolaisesta 99 on päällysmiehiä. Yksi sadasta on varapäällysmies.

Savo on kummaa kieltä, kun siinä kirjoitetaan vene, mutta sanotaan puatti.

Savo-englanti sanakirja

Eurooppalaistuiminen asettaa haasteita myös pidginsavolaisille. Englantia on ryhdyttävä viljelemään, vaikka oma kieli muistuttaisikin koppuraista lörtsyä.

1. Mikähän se suattais olla selekein tie raatatieasemalle?
Vot maet pii tö niäriäst weei to työ reilväistaission? (On huomattava might-ilmaisun käyttö suattaa-verbin vastikkeena)

2. Tiijjähäntä äkkiseltään männä sanommaa.
Ae tonnou meä ae telljuu tät taerektii. (On huomattava may-ilmaisun oikea käyttö)

3. Mittee se mahtaa se kello olla?
Vöt it meä pii töh taem? (Huomaa edelleen may-ilmaisu; savolaiselle mikään ei ole selkeää)

4. Suattaapihäntä ollannii kymmene yl kolome, tai kolome yl kymmene, riippuu kuka kyssyy ja mihinkä aekaan.
It meä pii meepii ten paast trii or meepii trii paast ten, tepentin tota huus aesking. (Huomaa koko kysymyksen ja kysyjän kyseenalaiseksi asettaminen sivulauseessa eli ns. idiomitismi)

5. Mistähäntuota häntä suattais ostoo uuvet pieksut?
Veör kutai meepii pai some njuu suus? (Huomaa maybe-ilmaisun oikea käyttö)

6. Suattaapa olla että kerronkinnii.
Meepii ae teljuu, put veri opviosslu not. (Englanninkielinen ilmaisu pakko kääntää savolaista suoremmaksi)

7. Mahtaneeko sitä kulukumies tietää mistä sitä saes kalakukkova?
Maet töh houpou nou veör kutai ket vish inö cock? (Kulkumies-käsite tuntematon anglosaksisessa kulttuurissa. Huom! Ole tarkkana kukko sanan oikeassa painotuksessa väärinkäsitysten välttämiseksi).

8. Ee sitä maha kukkaa tietää mistä muurinpohojalettuja?
Jyy maet not nou veär aar töh vool-potom-spams? (Jälleen vaikea käännösilmaisu, joskin tulee ymmärretyksi riittävästi)

9. Mikkee se suattais olla teijjän nim?
Vöt it maet pii töh neen jyör koolt? (Huomaa taas ehdollistus).

10. No ee sillä minu omallain nii vällii ole.
Ae never teljuu nae oun.

Savolainen ja hämäläinen muuttomies seisoivat kadulla suuren kaapin vieressä. Savolainen totesi hämäläiselle:
- Yhteistyö on voimaa. Kanna sinä kaappi, niin minä kannan vastuun.

Savolainen ja karjalainen tulivat toisiaan vastaan sillalla.
- Käännähän sie hevostais, karjalainen totesi vakaasti.
- Ja varmana en kiännä, savolainen vastasi. Se kyl suap olla karvapuol piälle päin niin kuin tähänkin saakka.

Savolainen karkasi mielisairaalasta. Syy: Pakko paeta.

Savolainen kyseli hämäläiseltä, kuka hän oli ja mistä tulossa ja oliko hänellä veljiäkin. Toinen sanoi ainoan veljensä kuolleen.
- Mihin se kuoli?
Hämäläinen vastasi:
- Se kyseltiin Savon vesillä kuoliaaksi.

Savolainen kysyi toiselta:
- Iisalamessako olit?
- En ku Käk-, vastasi toinen.

Savolainen meni kukkakauppaan ja kysyi:
- Onko teillä kannakukkoo?
- Ei meillä eläimiä myydä, vastasi kauppias.

Savolainen miehenmalli:
- Lyhyet jalat, pitkä selkä, vähän punertava naama. Katsoo pitkään suoraan silmiin ja sanoo: mitääh...?

Savolainen myi Pietarissa lehmän lihat, ja hinnaksi sovittiin 45 ruplaa. Ryssä sanoi venäjäksi:
- Sorok pjät.
Savolainen vastasi:
- Sorota mitä sorotat, mutta sorkat ja piät jäi kottiin.
Ryssä sanoi:
- Niet snaju.
Siihen savolainen vastasi:
- Ooppa naenut tai naematon, mutta anna säkki pois.

Savolainen nainen meni kukkakauppaan kysymään kanna-nimistä kukkaa.
- Onko teillä sitä kannoo? tiedusteli savolaisnainen.
- Ei meillä täällä kanoja ole, vastasi myyjätär.
Siihen savolaisnainen:
- Minä tarkoitinkin sitä kukkoo.

Savolainen oli sairaana. Pastori pistäytyi äijää katsomassa.
- Mitenkäs se on niitten iäisyys- ja autuusajatusten laita?
- No nehän tok' voan liitelöövät ja laateloovat, selitti Savolainen, välistä säkkeytyyvät ja höllöttäävät ku hoaleessa veessä, iliman mittää hättee...

Savolainen perusluonne on vaeltelua ja vittuilua!

Savolainen pistää pikarin pöydälle ja myhäilee:
- Kyl noa potut on suahun käipöö oakaen laetettunna.

Savolainen söi baarissa lettuja ja kysyi tarjoilijalta:
- Saapiko täällä hillua?
- Menkää muualle hillumaan, vastasi tarjoilija.

Savolainen tutkintavanki löydettiin pidätyssellistään 12 kuhmua päässään. Tutkimuksissa kävi selville syy kuhmuihin: hän oli yrittänyt hirttäytyä kuminauhaan.

Savolaisakka meni valokuvaajalle. Valokuvaaja kysyy:
- Otetaanko rintakuva?
- Saeshan tuo piäkii olla mukana, tuumasi akka.

Savolaisbaarin ikkunassa oli kyltti jossa sanottiin: Täällä puhutaan kahdeksaa kieltä.
- Osaatko sinä tosiaan puhua kahdeksaa kieltä? eräs vieras kysyi isännältä.
- En minä ossoo kuin savvoo, isäntä vastasi. Vieraathan ne tiällä kieliä puluputtavat.

Savolaiset ovat niin kieroja, että jos ne nielee naulan, se tulee mutterina ulos.

- Savolaisetkin ovat säästäväisiä!
- Miten niin?
- No kun ne nauravat toisten kustannuksella.

Savolaisisäntä ja emäntä tulivat pääkaupunkiin ja pistäytyivät Ateneumissakin. Siellä isäntä katseli mielihyvällä muuatta alastonta tyttölasta esittävää maalausta.
- Hm... mm, pani emäntä happamen näköisenä. Ei oo voatetta piälleen suanna, mutta kuvvaan on vuan pitännä männä! Kuka lienöö kutale!
- Mää tiijjä, mutta sommoo siin on silimiään leppuuttoo! muhoili isäntä.

Savolaisisäntä katsoi tv-ohjelmaa apinoiden elämästä ja lausahti:
- Kerrannii näkköö nuo eokon sukulaiset kaekki yhtä aekoo.

Savolaisisäntä kutsui rengit ja piiat pirttiin ja sanoi:
- Haluan kertoa teille uutisen. Viidentoista avioliittovuoden jälkeen on tapahtunut ihme, vaimoni on raskaana.
Vallitsi pitkä hiljaisuus. Lopulta yksi piika huusi:
- Onnittelut!
Nuori renki nosti kättään ja kysyi:
- Ja ketähän meistä isäntä epäilee?

Savolaisisäntä oli käyttänyt mielenvikaista poikaansa Helsingissä, asiantuntijain tutkittavana. Paluumatkalla jatkettiin juuri Pöljän pysäkiltä, kun junailija tuli Hörkkösten vaunuun ja kysyi:
- Tuljko Pöljästä mitä?
Isäntä käsitti väärin ja vastasi:
- Eekä tullunna. Pöljäks' se jiäp' loppuiäksee.

Savolaisisäntä Rissasen Taavetti oli tulossa Viipurista, kun junailija tuli vaunuun ja kuulutti:
- Taavetti. Tuliko Luumäeltä ketään?
- En oekeen seuranna, vuan taeshan tuolta parj akkoo tulla, vastasi Taavetti.

Savolaiskoulussa:
- Kerrohan joku E:llä alkava tytönnimi.
- Ieva.

Savolaiskoulussa aiottiin pitää äitienpäiväjuhla. Mari tuli innoissaan koulusta, jossa oli harjoiteltu ohjelmaa kyseistä juhlaa varten. Hän sanoi äidille:
- Nyt pittee sinunnii lähtee.
Kun äiti esteli, suutahti Mari:
- Kyllä lähet, kaekki toesettii akat lähtöö!

Savolaiskouluun oli hankittu uutta tietoliikennetekniikkaa. Ville ja Kalle olivat pahanteossa käytävässä, kun vanha kanslisti juoksi huoneestaan ja huusi:
- Vaksi tulloo, vaksi tulloo!
Ja niin pinkaisivat Ville ja Kalle piiloon lähimpään siivouskomeroon.

Savolaismiehet olivat Bangkokissa lomalla ja olivat ensimmäisenä päivänä oppaan juttusilla. Opas kertoi, että paikalliset ovat sairasta porukkaa, puolella on aids ja puolella tuberkuloosi. Toinen savolaismies ei tätä kuullut ja kyseli sitten kaveriltaan että mittee se opas sano. Toinen vastasi:
- Niitä naijjaan jotka yskii...

Savolaismies ajeli autolla. Tiellä seisova liftari vinkkasi peukalolla ja kun auto pysähtyi, liftari kysyi:
- Onko tästä pitkä matka Iisalmeen?
- Ei oo. Hyppee kyytiin, kuljettaja urahti ja matka jatkui syvän hiljaisuuden vallitessa.
Kun oli ajettu kaksi tuntia, kuljettaja pysäytti, avasi liftarin puoleisen oven ja urahti:
- Nyt on!

Savolaismies joutui käsikähmään ruotsalaisen kanssa maaottelussa. Myöhemmin kysyttäessä millainen tapaus oli, hän totesi ykskantaan:
- Kovvoo hommoo.

Savolaismies oli päässyt töihin helsinkiläiselle nakkikioskille. Ensimmäisellä työvuorollaan hän ripusti kioskin ikkunaan kyltin, jossa luki: "SAVOLAISIA EMME PALVELE!" Paikalle sattunut savolaisukko suuttui:
- Miks työ syrjittä savolaesii?
- Se on kuule velj sen takkie, kun tiälä piäkaupungissa on niin heleskutin huonoo makkaroo!

Savolaismies oli torilla kavereidensa kanssa. Yhtäkkiä hän huusi:
- Hei kahtokee munakoesoo!
- Elekää vuan herättäkö sitä, sanoi toinen.

Savolaiset olivat retkellä Helsingissä. Kun oltiin kauppatorilla, muuan osoitti sormellaan ja sanoi:
- Kahtokkee, munakoesoo!
Toinen hätääntyi:
- Elä vua herätä. Oeshan se kiusallista, jos se tässä nousis seisommaan.

Savolaismies yritti olla kohtelias helsinkiläistytölle ja sanoi:
- Neetipä on haaskannäkönen.

Savolaispari, Ville autonkuljettajana ja Kalle kartanlukijana, voitti Monte Carlo-rallin. Maalissa ilmeni, että Ville oli täysin sokea, mutta Kallella oli tarkka näkö. Sokean kuljettajan voitto kansainvälisessä suurrallissa aiheutti suurta huomiota ja asiaa ryhdyttiin tutkimaan. Lopulta savolaisparin suoritus hylättiin seuraavasta syystä: Heräsi hiuksenhieno, aavistuksenomainen epäily, että Villen ja Kallen kesken vallitsi luottamus.

Savolaispariskunta asui kaksin pienessä saaressa. Kun mies otti aamulla heidän ainoan veneensä ja läksi järvelle, hän varoitteli vaimoaan:
- Elä vua lähe sillä aekoo kylille.

Savolaispoika ihmetteli englannin kielen kummallisuutta, että mistä siitä selvän ottaa, kun ryynit ovat raissia (rice), Ristus on raissia (Christ) ja päivännousu raissia (rise).

Savolaispoika kolkuttelee aitan ovella.
- Piästäkee sissään, piästäkee sissään, hän sanoo.
- Jahka keritään, jahka keritään, tytöt tuumivat.
- Ei tarvihe keriä, kelepoo ilimannii, poika tuumii.

Savolaispoika oli 50-luvulla päässyt tansseista saatolle kaunista savolaistyttöä. Poika kysyi:
- No, onkos sitä neitillä pyöree?
- Ehei, sanoi tyttö punastuen, minulla on soikee...

Vähän ujonpuoleinen savolaispoika pääsi iltalomallaan tyttöä saattamaan. Hän kuskasi tyttöä polkupyörällään ja kysyi:
- Onkos sitä neitillä pyöree?
Tyttö lehahti kasvoiltaan punaiseksi ja änkytti vastaukseksi:
- E-ei, miulla on ihan vaan soikee...

Savolaispoika oli päässyt ensimmäistä kertaa helsinkiläiseen tanssiravintolaan. Kesken kaiken hänelle kuitenkin tuli luonnollinen hätä ja hän kävi tekemässä tarpeensa. Kun ilta oli ohi, poika kirjoitti kotiinsa:
- Hieno paikka tämä Helsinki. Täällä on nimittäin huussissakin puhelimet.

Savolaispoika sai sotaväessä korpraalin arvon. Kotilomalla ylpeä äiti opetti:
- Kun määt takasi sinne sotaväkkeen nii elä ou paha pienemmille herroelle.

Savolaisten kymmenen käskyä

1. Eti akka
2. Ruahoo se kottiin
3. Riisu se
4. Riisu ihtes
5. Anna suihin
6. Pussoo
7. Pane
8. Sua orkasmi
9. Veä rööki
10. Luppoo soettoo

Savolaisten paras taito on olla samaan aikaan sekä puolesta että vastaan. Niin, että pakotiet jäävät auki joka suuntaan.

Savolaistyttö tuli Ruotsiin töihin tehtaaseen. Kielen kanssa oli vähän vaikeuksia. Hän ei tahtonut millään oppia sanomaan "smörgås", vaan siitä tuli "mörkos". Työtoverit neuvoivat, että täytyy sanoa "smörgås", johon tyttö vastasi:
- Pittääkö sitä nyt kummassakkii piässä suhhuuttoo?

Savolaisukko luki, että kun oikein uskoo ja yrittää, voi tehdä mitä vain. Niinpä hän istui hellalle. Takapuoli paloi, ja mies joutui lääkäriin. Tohtori pyysi miestä laskemaan housut alas ja tokaisi:
- Högfors 1886... jaa-a, ei noin vanhalle takapuolelle voi enää mitään tehdä.

Savolaisukko seisoi tien reunassa kilometripylvään kohdalla, jossa oli numero kolme. Ajoi siihen kaksi herrasmiestä, pysäyttivät ukon kohdalle ja toinen kysyi:
- Mihin tästä mahtaa olla tuo kolme kilometriä?
Ukko vilkaisi ympärilleen ja totesi:
- Eeköhän tuo liene ihan joka suuntaan.

Savolaisukko tuli ensivisiitille Helsinkiin ja erehtyi kysymään kelloa asemalla maleksineelta punkkarilta. Tämä vetäisi ukkoa leukaan ja letkautti:
- Nyt kello löi yksi.
Ukko putosi istualleen ja tuumi ylös noustessaan:
- Olihan tuo luojan lykky, etten kysynnä tuntia aikasemmin!

Savolaisäijä istui Kuopion rautatieaseman odotushallissa ja alkoi tehdä itselleen sätkää. Viereisessä lipunmyyntikojussa virkailija katseli äijän tekemisiä vähän alta kulmien ja kun äijä sytytti tupakkansa, virkailija huusi:
- Täällä ei saa polttaa!
Äijä ei reagoinut mitenkään, jatkoi vaan tupruttelua. Kohta virkailija huusi uudestaan ja kovempaa:
- Täällä ei saa polttaa!
- Mittees mänit sinne, äijä tiuskaisi.

Savon herrat kävivät Helsingissä lobbausmatkalla ja juhlimassa. Kotiin palattua kerrottiin, että ensimmäisenä iltana oltiin oopperassa ja toisena teatterissa. Kavereille taas kerrottiin, että koko reissulla nukuttiin vain viisi tuntia, josta puolet Kansallisteatterissa ja puolet oopperatalossa.

Savon mummo tuli terveyskeskukseen, kun hänellä oli virtsausvaivoja. Kandi katsoi mummoa, joka ei ollut eilisen teeren tyttö, ja sanoi:
- Miten on mielenterveyden laita?
- Sama hurja minä oun ku ennennii. Ei se siinä se vika ou kun persiissä.

Savon rajat huumorin määritteleminä:
- Etelässä Savon raja on Mäntyharjulla, sillä siellä savon kielen tulkit nousevat junaan.
- Lännessä raja on Pönttövuoren tunnelissa, suurimmassa suomalaisten tekemässä virheessä, sillä tunnelin kautta savolaiset levisivät länteen.
- Idässä raja on Ohtaansalmessa, sillä Karjalan puolen hauskannäköinen tyttö muuttuu siinä Savon puolelle siirryttäessä haaskannäköiseksi.
- Pohjoisessa raja on jossain Sukevan pohjoispuolella, jossa rieska ohenee röttöseksi. (Molemmat tarkoittavat sekä leipälajia että lehmänpaskaa.)

Savon ukko meni kuppilaan syömään. Annokseen kuului kuumat kuoriperunat. Ukko ei osannut käyttää haarukkaa vaan yritti kuoria tulikuumia perunoita sormissaan pitäen. Ukon tuskailu huvitti tarjoilijatyttöä, ja hän sanoi:
- Pankaa ukko hyvä peruna haarukkaan!
Ukko ärähti:
- Paapas piruvie itte kuuma peruna haarukkaas!

Savoon löytää kun lähdetään Helsingistä itään, ja kun paska alkaa haista, ollaan Karjalassa. Jatketaan siitä pohjoiseen, ja kun astutaan paskaan, niin silloin ollaan Savossa.

Savossa oli sotaharjoitus, ja esikunta oli illalla syömässä eräässä maalaistalossa. Everstiltä putosi haarukka lattialle, ja vaivihkaa hän koputti emäntää olkapäälle ja yritti kysyä murteella:
- Anteeksi, mutta voisinkohan saada huarukkaa?
Emäntä empi, katsoi ujoa, komeaa everstiä ja virkkoi:
- Jos maltat odottaa, että isäntä ensin ehtii nukahtaa.

Savossa oltiin jahdissa. Helsinkiläinen jahtivieras aikoi ampua lintua, kun seurueen savolainen jahti-isäntä sanoi:
- Elä ammu! Se on kaakana.
Helsinkiläistä jäi vaivaamaan, mitä lintua hän oli ollut ampumassa, sillä hän ei tiennyt, mikä on kaakana. Toisaalta hän ei kehdannut kysyäkään, kun olisi siten paljastanut tietämättömyytensä. Sitten jahtipäivä päättyi. Mentiin saunaan ja otettiin häppää. Savolaista jahti-isäntää alkoi laulattaa ja niin kaikui tummenevaan iltaan:
- Kukkuu, kukkuu, kaakana kukkuu...
Silloin helsinkiläisellä jahtivieraalla välähti: Kaakana on käki.

Savossa vaimoa kutsutaan miehen sukunimen mukaan esim. Miettiskäksi tai Lahtiskaksi. Joskus tämä aiheuttaa hieman hankaluuksia. Esimerkiksi rouva Patalainen on Patalaiska ja rouva Holopainen on Holopaska.

Seinälle kirjoittamiseen tarvitaan 51 savolaista. Yksi pitää kynää ja 50 liikuttaa seinää.

Stadilainen rekkakuski meni Kuopiossa baariin ja tilasi kupin kahvia. Myyjä kysyy:
- Tullooko pulloo?
- E-ei kun kuppiin, hämmentynyt mies änkyttää.

Talon emäntä käski savolaispojan hakea kanna-nimisen kukan puutarhurilta. Poika meni puutarhurin luokse ja kysyi:
- Oliskos kannoo?
- Ei tää oo mikään kanala, vastasi puutarhuri.
- Eiku minä tarkotin sitä kukkoo.

Tapahtui eräässä kuopiolaisessa koulussa:
- Montako tavua on sanassa kolme? kysyy opettaja.
- Kolome, vastaa oppilas.

Turisti saapui vierailulle Savoon. Hän näki tienviitassa lukevan 60 km. Turisti kysyi ensimmäiseltä vastaantulevalta paikkakuntalaiselta:
- Minne täältä on kuusikymmentä kilometriä?
- Joka suuntaanhan täältä, vastasi savolainen.

Tyypillinen savolainen sananlasku:
- Kun naapureilla menee huonosti, meillä menee suhteellisesti paremmin.

Työttömällä savolaisella ja ruotsalaisella homoseksuaalilla on sentään jotain yhteistä: kumpainenkin etsii ommoo hommoo.

Uusin villitys savolaisten isoäitien keskuudessa on se, että he käyvät poistattamassa munasarjansa. Syy siihen on se, että he eivät halua enää lisää lastenlapsia.

Vanhaan kunnon aikaan rikolliset ruoskittiin. Erään kerran kolme miestä jäi kiinni rötöstelystä, ja heidät määrättiin ruoskittavaksi. Koska Suomi oli silloin vielä sivistysvaltio, ruoskintaa valvova tuomari kysyi miehiltä, mitä he haluaisivat laitettavaksi selkäänsä ennen ruoskintaa.
- Jos tuomari voitelisi selän oikein paksusti sianrasvalla, niin eiköhän se siitä, sanoi karjalaisukko.
Pohjalaisukko katsoi tuomaria silmiin ja totesi:
- Minä olen pohjalaanen, enkä tartte selkääni mitään ennen ruoskintaa.
Savolaisukko katsella tillitteli pohjalaisukkoa ja sanoi sitten tuomarille:
- No minä voesin ottaa selekääni tuon pohjalaisukon.

Vasta naimisiin mennyt savolainen kehui säästäväistä vaimoaan:
- Hän on niin säästäväinen. Kun esimerkiksi vaihdamme veden akvaarioon, meillä on kalasoppaa koko seuraavan viikon.

Vatsastapuhuja esiintyi mielisairaalassa. Hänellä oli nukke olkapäällään ja esityksen kuluessa nukke kertoi savolaisvitsin toisensa jälkeen. Lopulta eräs yleisön joukossa ollut savolainen nousi kiukuissaan ylös.
- Emme me savolaiset ole niin tyhmiä kuin mitä sinä kerrot! hän huusi.
- Ette tietenkään, vatsastapuhuja rauhoitti. Nämähän ovat vain vitsejä.
- Ole sinä hiljaa! savolainen karjui. En minä puhunut sinulle vaan tuolle pikkumiehelle sinun olkapäälläsi!

Virolainen, karjalainen ja savolainen olivat metsästämässä Afrikassa. Ensin palasi leiriin virolainen. Hän sanoi saaneensa saaliikseen seepran ja kanin. Sitten palasi karjalainen. Hän oli saanut kolme antilooppia. Lopulta palasi savolainen. Hän kertoi saaneensa 8 notmiitä. Toiset kysyivät, että mitä ihmeen notmiitä? Savolainen kertoi, että kun hän oli ampunut niitä, ne olivat juosseet pensaasta toiseen ja huutaneet koko ajan:
- Not me! Not me!

Venevalkama on savoksi puattipoukama.

- Vuosi 1996 oli Savossa poikkeuksellinen. Yhdelläkään juopuneena hukkuneella miehellä ei ollut sepalus auki. Mistä tämä johtuu?
- Uudesta Kuopiossa keksitystä turvalaitteesta. Kun lähdetään vesille, housujen vetoketjun vetimeen kiinnitetään ohut naru, jonka päässä on tyhjä muovinen viiden litran kanisteri. Kun veneestä pissinyt juopunut mies putoaa yli laidan ja hukkuu, pintaa kohti nouseva kanisteri vetää automaattisesti vetoketjun kiinni. Matalassa vedessä pintaan kohoava kanisteri osoittaa lisäksi hukkuneen sijainnin.

Perussanasto:
Kyllä - Jo tokkiisa!
Ei - Ee...
Olkaa hyvä! - Olokee hyvä!
Kiitos - Kiitoksija
Anteeksi - Anteeks
Ei kestä - Eepä kestä
En ymmärrä - Mittee?
Hetkinen - Outahan hollin aekoo
Anteeksi, mitä sanoitte? - Mittee työ sanoja?
Hyvää huomenta - Hyvvee huomenta
Hyvää iltaa - Hyvvee iltoo / Hyvvee illanköllykkätä
Hauska tavata! - No terve vuan terve!

Ravintolassa:
Tarjoilija, saisinko ruokalistan? - Tarjoelija hoe, piästäskö myö syömään?
Mitä teillä on lounaslistalla? - Mittee teillä oes näen päevällä?
Saisinko teelusikan? - Viskooppa melekutin!
Neiti, saisinko tulitikkuja? - Toesijako tikkuja?
Saisinko kylmää juotavaa! - Saesko kylymee juotavoo!
Saisinko oluen! - Toesijako kaljoo!
Saisinko paikallista olutta? - Oesko jottae tämänseuvun kaljoo?

Tullissa:
Minulla ei ole mitään tullattavaa - Ee kaet mulla mittää...
Joku varmaan laittoi tämän cannabiksen taskuuni - Joku ketale se piliven minun povveen sujjaatti.
Tämän täytyy olla erehdys - Tämän pittee olla erreys.
Minun täytyy nyt poistua! - Minun on nyt lähettävä!
Missä on Suomen suurlähetystö? - Missee on Suomen suurlähetystö?

Hotellissa:
Mihin voin parkkeerata? - Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen?
Onko tullut postia nimelläni? - Oesko minulle mittään postija?
Onko teillä suomenkielisiä sanomalehtiä? - Eekö tiällä oo ku ulukolaesija lehtiä?
Onko hotellissanne vapaita huoneita? - Ee sunkaan tämä täännä oo?
Tilaisitteko taksin, kiitos! - Kehtootko kuhtua pirssin!
Millainen jännite on hotellinne pistorasiassa? - Pystyy tiällä parranaijjuun?
Kiillottaisitteko nämä kengät? - Sujjaatappa vähä kiiltoo sömplikkääseen!

Virkavallan kanssa:
Haluan tehdä ilmoituksen varkaudesta - Pitäs ilimottoo varkaavesta.
Noutakaa nopeasti lääkäri! - Hakekee liäkärj ja joutuin!
Olen kadottanut lompakkoni. - Minä oun hävittännä lompsanj.
Apua! - Aattakee!
Minut on ryöstetty! - Niin ne vuan putsas, juuttaat!
Missä on lähin poliisiasema? - Misteehän löötäs virkavaltoo?

Palveluja hakemassa:
Missä on WC? - Oesko tiällä vessoo jossaen?
Puhutteko suomea? - Huastellaanko sitä suomee?
Otatteko vastaan matkashekkejä? - Kelepooko tiällä matkasekit?
Paljonko se maksaa? - Mittees sinä siitä pyyvvät?
Voinko maksaa tällä luottokortilla? - Mitteepä jos vinkasutat vissoo?
Vieläkö olisi Ring-side -paikkoja? - Piäsisköhän vielä sinne pieksäntäaetuuksen kuppeeseen?
Miten vakuuttavaa harhauttelua! - Sehän kusettelloo kaekki!
Saisinko postimerkin kirjeeseen? - Ee kaet tämä merkitä kule!
Haluaisin vuokrata polkupyörän. - Ottasin munamankelin laenaan.
Milloin se on valmis? Tarvitsen sen aamuksi. - Jokohan tuon uamulla saes?
Paljonko kello on? - Mittee se kello tähän aekaan näättää?
Saammeko leiriytyä teidän maallanne? - Suahaanko myö olla teijän mualla yötä?
Haluaisin filmin tähän kameraan. - Löötyskö vilimiä kameraan?
Missä kirkko sijaitsee? - Missee se teijän piruntorjuntapunkerj on?
Autossani on vika. - Aato meenoo renata.
Tarkistakaa öljy! - Tarkastakkee öljyt!
Mistä täältä voi ostaa Hugo Bossin valmistamia asusteita? - Mistee tiällä suap niitä Pomo-Huukon vuatteita?
Voisimmeko soittaa tähän numeroon? - Pirraatatko tähän numeroon?
Missä on lähin alkoholiliike? - Ossootko neovoo paekallisseen viinakaappaan?

Miesten sanasto:
Olen tietoisesti valinnut sinkkuelämän. - Minnoun jiänä vanahakspoejaks.
Kärsin rytmihäiriöistä. - Pumppu rylykkyää omia aekojaa.
Olen vakavasti otettava ihminen. - Minnoun tolokku immeinen.
Ei auennut, uudestaan! - Ee aavenna, uuvestaan!
Jätä viesti äänimerkin kuultuasi! - Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo!
Haluaisitteko harrastaa kanssani seksiä? - Oeskohan teillä sänkypolokkaan taepumuksia?
Kuinka paljon maksaa koko yö? - Paljonko tekis koko yönseuvvulta?
Haluaisitteko naimisiin kanssani? - Miltee se tuntus vielä joskus muata meijän sukuhauvassa?
Olisiko neideillä halukkuutta ryhmäseksisessioon? - Löötyskö lähtijöetä mulukkutalakoesiin?
Olet viehättävän näköinen neitokainen! - Sinnout läsäkän näkönen pimu.
Käsittelyvirhe pilasi hauskan hetken tekokumppanin kanssa. - Minä kun sitä parparoo tissistä purasin niin eekö tuo piru pierassu ja lentännä ikkunasta pihalle!
Pankaa se linkkuveitsi pois, pyydän! - Paa poekkeen se lipstuikkarj!
Liukastuin ja loukkasin lonkkani. - Pyllähin persiillenj ja särin ronkkonj!

Mitä lukee Viinikan liikenneympyrässä?
Korkeintaan 30 kierrosta.

Miksei tamperelainen osaa tehdä jääkuutioita?
Se hukkasi reseptin.

Miksi Tampere on Suomen suosituinta asuinseutua vasta nyt?
Tamperelaiset palailevat talvisodasta.

Mitä tamperelaismies tarkoittaa sanoessaan naiselle:
- Mää rakastan sua?
Mennäänks Hervantaan paneen.

Tamperelainen meni kerran musiikkikauppaa.
- Mää tahtosin ostaa ton ponkorumpun ja ton haitarin.
- Roskiksen voin kyllä myydä mutta lämpöpatteria en saa irti.

Jos Lauri Viita eläisi vielä, hän kirjoittaisi suurromaaninsa
tietokoneiden ja tietoliikennetekniikan Tampereesta.
Se olisi nimeltään 'Moreemi'. 

Helsinkiläinen, tamperelainen ja turkulainen olivat menossa lentokoneella Tukholmaan katsomaan jääkiekkoa. Kesken kaiken kone alkoi yskimään. Kiireesti ruvettiin etsimään laskuvarjoja, joita olikin vain kaksi. Päätettiin antaa Onnettaren ratkaista asia. Vedettiin pitkää tikkua. 
Helsinkiläinen sai pisimmän tikun. Hetkeäkään hukkaamatta hesalainen pyysi apua varjon selkäänlaitossa. Hetken kuluttua tamperelainen ja turkulainen 
katselivat aukinaiselta ovelta etääntyvää helsinkiläistä. 
Viimein turkulainen kysäisi tamperelaiselta:    
- Vedetänks pitkkä tikkuu vimosest varjjost?    
- Ei tarvitte. Mää annoin nääs Hesan miähelle mun selkäreppuni.    
No sitten turkulainen ja tamperelainen hyppäsivät koneesta. 
Turkulainen pelkäsi niin pirusti varjon aukeamisen aiheuttamaa nykäisyä, ja siksipä pitkitti sinnikkäästi varjon aukaisua. Meren pinta lähestyi huimaavaa vauhtia, välimatka supistui 500:een, 400:ään,300:een... ja viimein sataan metriin. Turkulainen vain piteli kahvaa käsissään
ja odotti. Viidessäkymmenessä metrissä hän vielä empi, mutta päätti jättää varjon aukaisematta, vaikka tamperelaisen varjo jo oli auennut taivaalla. Viidessä metrissä turkulainen totesi:    
- Onsit ennenki hypäty viidest metrist ilmma varjjo!    
No, tamperelainen jäi ainoana kellumaan merelle. 
Kun sattuivat pääsyliputkin olemaan hänellä, päätti hän uida Tukholmaan. Sitkeästi tamperelainen ui kohti Sveanmaata. Viimein alkoi Tukholma häämöttää. Tamperelaisesta tuntui, että voimat alkavat hiipua pikkuhiljaa. 10 metriä ennen rantaa hän tuumasi:
 - Ei perkule, emmää jaksa perille ja käänty takaisin Suomea kohti... 
 
Miksi Tampereella tehdään niin paljon katutöitä? 
- Etsivät Öhmannin tohtoristodistusta. 
 
Tiedättekös mitä varten Tamperelaisilla pikku lapsilla on hörökorvat ja lyttynenä ?
TAYKSissä synnytyksen jälkeen lapsi nostetaan korvista ja
painetaan naama ikkunaan ja sanotaan 
"katos muksu, tuolla suunassa on Turku ja sivistys" 

Kaksi tamperelaista poikaa olivat ulkojäillä pelailemassa, kun paikalle ilmestyi terävähampainen doberman, joka hyökkäsi toisen pojan kimppuun. Toinen poika, joka lähti pakoon, palasikin auttamaan ystäväänsä ja huitoi koiran jääkiekkomailallansa kuoliaaksi. Aamulehti kiinnostui pojan uroteosta ja lähetti toimittajan haastattelemaan poikaa. Kun haastattelu oltiin saatu valmiiksi, toimittaja kysyi vielä, "Laitanko otsikoksi, että urhea tapparafani pelasti ystävänsä hädästä?", poika vastasi, "No ihan sama, mutta en mä Tapparaa kannata." "Entäs, peloton Ilvesfani pelasti ystävänsä hengen?". "No ihan sama, mutta en mä kannata ilvestäkään", poika sanoi. "No mitä sä sitten kannatat?" toimittaja tivasi. "TPS:ää", sanoi poika. 
Seuraavan päivän Aamulehdessä luki: "Turkulainen nuorisorikollinen tappoi suloisen perhekoiran julmasti jääkiekkomailalla."

Tyhmin
Kuka on tyhmempi kuin tyhmin tamperelainen? -Viisas turkulainen

Tampereen liikennesäännöt
Koska Tampereellom pikkusen erilainen toi liikenne kum mualla, nil liänee syytä julkasta. Tampereen ikiomat liikennesäännöt oikeen tällai viimesem päälle paikallisella kiälellä. Ekaks pykäliä Autoilioille: 1§ Jos joku menee erelläs, nin aja ohitte. 2§ Jos joku yrittää ohittes, nin älä päästä. 3§ Säästäv vilkkua. 4§ Kul liikennevalo vaihtuu nokkas eressä vihreestä keltaseks, nin kiihrytä vauhtia. Kyä [...]

Tieviitta
Helsinkiläisillä on Linnanmäki ja manselaisilla Särkänniemi. Mitä turkulaisilla on? -Tienviitta Tampereelle.

Kumpi putosi ensin?
Turkulainen ja tamperelainen putosivat yhtäaikaa Näsinneulasta, kumpi osui ensin maahan? -Ei sen väliä!

Kohtelias kiekkomies
Kuinka tamperelainen kiekkomies kysyy kohteliaasti naiselta, että pitäisikö yhdynnässä käyttää kumia? -Laitanks mää erkkaa lapaan?

Tamperen kaupunkil on alettu hakema enklanninkiälist nime mitä voiran käyttä esitteis ja tommottos. Torennäkösest voiton viä ehrotus minkä mukkan nimi olisis Nääshole.

Tapolan mustamakkaratehtal on sattunu tulipalo. Tehras tiarotta et palo ei vaikuta makkaroiren toimituksen eikä laatu.

Sukupualisten vähemmistöjen vestivaalit piretän Tamperel. Tilaisuuren suajelijaks on kutsuttu Transu-koira.

Keitiötikkairen myynti on Tamperel hypähtäny sej jälken kun Tammerkosken sillal -ohjelman nauhotuksis ilmotettin et ens kerral lauletan pikkasen ylempä.

Tamperen yliopistos on alotettu rojekti misä meinatan selvittä et kuiv voi termospullo tiätä et onks tarkotus et se aine mikä on sisäs piretään kylmänä vai kuumana.

Aivotoiminnan häiriöihin paneurutan kansaivvälises konfferenssis Tamperel. Konfferenssin pitopaikka on valittu matkakulujen säästämiseks.

Tamperen kauppahallin lihatiskil mene nykyäs kaupaks simmonen lihamureke mikä on nimpal krouvi et kurkku mene ihar ruvel ja ääni kamalaks kun sitä syä. Tuatten nimi on Patee Mustajärvi.

Hervannas oli joku Makkonen päässy henkestäs kun oli koittanu tyäntä paperitötterö sähkötöpselin sisäl. Oli koittanu sähköposti lähettä.

Kauhia tapaus oli Tamperel sattunu. Piänkone oli ilmas sammunu ja syäksyny suara hautausmaal. Pelastusmiähistö on tähäm mennes löytäny 620 kualonuhri.

Tamperel on fundeerattu, et voitasisi iso kaupunkin kuusi laitta keskustan, simmottos kun Turuski. Tähäm mennes on luavuttu ajatuksest kun tule kuljetuksest nimpal liikennejärjestelyi. Mut nyt on keksitty, et jos kuskatan se kuusi paikallens pitkälläns.

Tamperelainen Makkonen oli unohttanu avaimet auton ja lyäny ovet kii. Ei siim mikkä auttanu. Hänen oli ollu pakko lyärä sivulasi rikki et sai muijan ulos.

Yks turkulaine poliis tul aamuyäst ihan munasillas työpaikalles. Kaverit kysys kui sää tollai tän tuut? Munasillas oleva vastas: "Mää oli illal yksil kutsuil, ja kahrentoist aikka sammusiva valo, ja joku huus, ett ny äkkiste vaattee pois ja hommiin. Ja tääl mää ny oon."

Turkulaiset Anna Mäki ja Usko Kylmänen tapasivat kutsuilla ja fiksuina ihmisinä tietenkin esittäytyivät toisilleen: - Mäen Anna, sanoi daami. - Kylmäsen Usko, vastasi toinen.

Turussa oli paha kevättulva. Tielaitos pystyttti varoitustaulun, mutta turkulaismies ajoi suoraan syvään veteen. Poliisi hämmästeli: - Ettekö nähnyt varoitustaulua? - Varoitustaulua? Siinähän lukee, että tul vaa!

Miksi Turku on suomen afrikkalaisin kaupunki? Koska kun turkulaisil tulee makeennälkä ne menee kioskil ja sanoo: "Nami bia!" ja kun niil on jano niin "An gola!"

Miksi turkulaiset lisäävät sipseihin suolaa? Koska pussissa lukee "Pan suola".

Kaksi turkulaista ajoi kuorma-autolla Tampereella. Vastaan tuli kyltti, jossa ilmoitettiin seuraavan sillan korkeudeksi 3,10 metriä. - Kat ja meiä korkeus o kol ja pual metrii. Toinen turkulainen katseli valppaana ympärilleen. - Ann menn vaa. Ei näy poliisia! 

Miten turkulaiset sanovat Harald Hirmuinen? - Harald nii pal kauhee

Kaks turkulaist äkkäs hukkuneen miähe hiekkarannant. He rupes antta sil tekohengityst, vaan eihän ne oikke muistan kui se tapattuu. Toine löys hiekalt mehupilli, ja rupes sil puhalta hukkunee perslävest ilma sisä. Hää puhals ja puhals kunnes ol iha sinine ja sanos sit toisel ett ny o sun vuoros. Toine kääns pilli toisi päin ja meinas puhaltta, ku se toine sanos, ett kui sä tollai tee. - Eks sä tier mittä hygieniast, vastas toine, se pillin toine päähä o ollu sun suussas.

Tamperelaismies kävi Turussa ja kehaisi kaverilleen: - Kyä näät turkulaiset likat on niiv viisaita, kun ne pystyy kärestä kattomalla sanoon, että kunka iso miähellä o! Ja jatkoi: - Se likka nääs otti mun käteni ja sano: "Voi, ku su kätes o ni iso ja mulku o ni pieni!" 

Mitä turkulainen sanoo, kun häneltä kysytään, paljonko kello on? - Ai nyvvai?

Mikä on turkkulaisten yleisin sukunimi? - Mulkukka. Kaik turkkulaise ain tiukka ruakatunnilt palates, et onk Mulkukka soittanu.

Turkulainen lähti myymään lammastansa Tampereelle. Hän pakkasi lampaan auton takapaksiin ja ajoi Manseen. Perillä löytyi ostajaehdokas, mutta lammas olikin tukehtunut paksiin. - Enhän mää tällaista voi ostaa. eihän tää edes määi enää, sanoi tamperelainen. - Kyl määki Turuus, vastasi turkkulainen

Helsingin yliopistossa tutkittiin miksi miehen peniksessä terska on paksumpi kuin peniksen varsi, tutkimusryhmä tuli johtopäätökseen "terska on paksumpi kuin varsi, siksi että seksiä harrastettaessa miehet nauttisivat enemmän". no tampereen yliopistossa tätä ei hyväksytty vaan tutkittiin sama asia ja tulokseksi saatiin "terska on paksumpi kuin varsi, siksi että seksiä harrastettaessa naiset nauttisivat siitä enemmän". no turkulaiset katsoivat että kun hesalaiset ja tamperelaiset ovat kerran eri mieltä, täytyy heidän tutkia tää asia, että lopullinen selko asiaan saadaan, turun tutkijaryhmän tulos oli "terska on paksumpi kuin peniksen varsi, siksi että seksiä harrastettaessa siitä saa paremman otteen, eikä käsi lipsahda irti".

Mitä turkulaisnainen sanoi kyllästyttyään tavalliseen seksiin poikaystävänsä Joukon kanssa? -Toist pualt, Jokke

Vormulauutissi. Mika Häkkine tiana kahreksankymment miljoona vuares. Veroi hän ei maksa ollenka. Ei tiättykän ko kerran kysymykses on kilometrikorvaukset.

Naisil o tapana tehrä usse asjoi vaikkiamma kaut. Sen takia heijä tuliski otta oppi miähist, niihee pääsisivä mones asjas paljo helpommal ja säästäsivä itteäs, hermojas ja muittenki hermoi.
Muutama korinhoitto liittyvä onkelmatilanne ja kummotto nee ratkasta:
Olej juur syänyt jukurti ja roskapussi o iha täys. Mitä mää tee? 
-Lait tyhjä purkki tiskipöyräl. Jät lusikka purkki.
Mää söi lämpimä ruua ja mul o likane lautane ja maitolasi. Mitä mää teen? 
-Lait astiat tiskipöyräl tai tiskialttasse.
Tiskipöyt o täyn tyhji jukurttipurkkei ja astiat ei mahru. Mitä nyy? 
-Työn roski hiuka sivummal Jos tääkä ei aut, vie likaise astia takasi ruakpöyttä.
Ku mää vei astioi takasi pöyttä mää huamasi, et maitotölkki o tyhjä. Roskapussi o täyn, samate tiskipöytä. Mitä mää teen tölkil? 
-Lait see tiätyste jääkaappi. Siälhä maitotölkei piretä.
Mää ottasi tuaremehu, mut kaik lasi ova likasena tiskialttas. Mitä mää tee? 
-Juas suara tölkist
Tölki nokka ol lytys ja mehu loraht lattial. Pitäsik tehrä jotta? 
-Pyyhkäs enimmä sukam pohja.
Nyy suka ova mätä ja tunttu tahmialt. 
-Riisu suka ja jät nee lattial mehutahra viäre. Hae kaapist uure suka.
Mää el löyr kaapistan yhtä puhtai sukki. Mää tahro suka jalkkasan, ku mää makka sohval ja kato elokuva. Mikä avuks? 
-Eti lattialt vähemmä likase, kuiva suka.
Sohval o suur kasa vaattei enkä mää mahru eres istuma, makaamisest puhumattaka. Viänk mää vaatte kaappi? 
-Älä viä. Yht hyvi sää vois siirttä nee nojatuali. Jos nojatuoli o täyys, purot koko kasa lattial.
Kämpäs o kumma haju. Mää luule, et se tule tiskialtaast. Mitä sil pitäsis tehrä? 
-Ava keittiö akkuna hiuka. Jos ilma ei tunnu raikastuva, lähre ite ulos. Vaik iltakaljal. Palatessas es sää enää huomaa mittä haju.

Kaks turkulaist naist meni autol (Saapil) siäne ja sopiva siin matka varrell, et jos eksyvä toisistas ni toine menee autol ja huuta siält nii et toine sit ymmärtäs tull huuro suunta.
No, eksyvähä ne ja toine tiätenki teki just simmottis ku oli sovittu. Myähemmi Turun hovioikeures syytetti yht tamperelaist äijä raiskauksest! Tuamaril äijä selitti mitä oli tapahtunu: 
"Mää nääs olin kaikes rauhas lenkil mettäpolul, ku puskan takkaa joku naine alko kailottamaa helevetin kovaa: 
"Tuu tän,  saapil lua "!
Tuamio:  Naisel kahreksan päiväsakkoo yllyttämisest.

Basisti oli häämatkalla Turusta Tampereelle. Hän pysäytti auton Tampereen pikkutielle ja työnsi kätensä vaimon pikkuhousuihin, johon vaimo: - Voit mennä toki pidemmällekin, ollaanhan me nyt naimisissakin. Basisti ajoi Vaasaan...

...Ja sitten kotimaan uutisia. Turun Pallivahalta on löydetty tiettävästi maailmansuurin Tyrnin Marja...

Opettaja kysel ekaluokkalaisilt oppilailt et mitä heijä vanhemma oikke tekevä tyäkes. Siält innokkaast yks sun toine oppilas vastail esimerkiks et: arkkiteht, siivooja, poliis, palomiäs ja vaateliikkemyyjä. Opettaja huamas et pikk-Ville ol iha hilja eik sanon mittä. Ja ko opettaja hänelt kysy, et mitä su isäs ja äitis tekevä tyäkeses ni pikk-Ville ol edelle iha hilja. Sit opettaja oikke vaatimal vaati et hän vastais kysymykse ni pikk-Ville sanos et meijä äiti o hiljasis ja rauhalisis konttorihommis. Siihe opettaja, et ”no mitä su isäs teke tyäkses” ? Ja pikk-Ville tokas, et ”ei mittä”.
Opettaja ihmettel et mitä tämne meininki oikke tarkotta ja sanos koko luaka edes, et ny pikk-Ville kertto myäs mitä häne isäs teke tyäkses. Viime pikk-Ville sit totes, et jos pakko o kertto ni kerrota sit:”mun isä o strippibaaris tanssija ja hän tanssi siäl ilma rihmankiärtämä. Ja joskus takahuanes tarjo sekspalvelui piänt rahallist korvaust vasta”
Täst opettaja suivaantunen ja hämmentynen vei pikk-Ville opettajahuanesse ja kysys, et mitä sä tomssi menes kertoma koko luaka edes kaikil. Siihe pikk-Ville totes, et ei hän kehdan kertto totuut häne isän tyäst, kosk hän pela ammatikses jääkiakko Tepsis.

Turun mettäs asus kerra orpo jänöne ja orpo käärme.
Ne kumpiki sattusiva olema syntymästäs sokkioi.
Yks päivä jänö ol tapas mukka hyppelemäs ympäri mettä ja käärme ol luikertelemas ympär mettä, ku jänö kompastus käärmesse ja kaatus.
Tän seurauksena tiätyste käärmeki kolhiintus.
"Voi kauhia senttä", sano jänö, "Mää ole niimpal kauhia pahollan!
Ei mun ollu tarkotus satutta sua. Mää ole ollu syntymästän lähtie sokkia, enkä näje ollenka ettesän. Ja itte asjas, mää ole sit viäl orpo, nii mää en eres tiär, mikä mää ole."
"Ei see mittä", käärme vastas. "Itte asjas mää olen kans syntyny sokkiana enkä ol koska tuntenu äitiän. Mitä jos mää luikertelisi sun päälläs ja yrittäisi selvittä mikä sää olet."
"Voi, see vasta olis ihana!", vastas jänöne. Jaa nii käärme luikertel jänö ympäril tunnustelle ja sanos: "Hmm, sua peittä pehmiä turkki; sul on kauhiam pitkäk korvat, nenäs nyki ja sul on pehmiä hännän tupsukka. Mää sanoisin, et sää oles melko varmaste jänöpupu."
"Oi kiitos! Kiitos!", hihkus jänöne.
Sit jänöne ehrotti käärmeel: "Entäs jos mää tunnustelisi sua käpälällän ja auttaisi sua samal taval ku sää autoit mua." Nii jänö tunnustel käärmet joka pualelt ja sanos sit:
"Jaa, sää oles lipevä ja niljakas ja sul on kakshaarane kiäli...Ei korvi, ei selkärankka eikä pallei.
Mää sanoisi, et melko varmaste sää oles joko esimiäs tai mahrollisest jopa ylemppä johto!!"

Teppo oli poikansa kanssa kävelemässä Turun torilla. Vastaan tuli kaksi tätiä ja toinen hihkaisi: ”hei, kato Matin ja Tepon poika!” No, siihen Teppo sanomaan, että vaikka on yhdessä laulettu vuosikymmenet niin lapset on tehty ihan itse!

Turkulaismiehet juttelivat työmaalla kuin kaukana Afrikka on. Toinen tokas: ei se kaukana voi olla ku afrikkalaiset tulee pyöril töihin.

Turkulainen kysy toiselta paljo kello on toinen sano jaa ny vai.

Mikä on suomen tyhmin koira? No tietenkin Turun murre.

Kuinka monta turkulaisvitsiä on olemassa? Kolme. Kaikki muut ovat tositapauksia.

Mikä on paras kohta Turussa?
Tienviitta, jossa lukee "HELSINKI 165 km".

Traaginen tarina. 4 turkulaisnuorukaista oli ajelemassa avolava-pakettiautolla, kaksi istui ohjaamossa ja kaksi avoimella lavalla. Kuinka ollakaan kuski ajoi auton vahingossa Aura-jokeen. Surullinen lopputulema oli, että kaksi kopissa ollutta pelastui saatuaan oven auki, mutta lavalla olleet hukkuivat koska eivät saaneet takalaitaa auki...

Miksi turkulaiset ovat suippokorvaisia? Vanhemmat nostavat heidät lapsena korvista ylös ja näyttävät, että tuolla on Tampere.

Kaks turkulaist äkkäs hukkuneen miähe hiekkarannant. He rupes antta sil tekohengityst, vaan eihän ne oikke muistan kui se tapattuu. Toine löys hiekalt mehupilli, ja rupes sil puhalta hukkunee perslävest ilma sisä. Hää puhals ja puhals kunnes ol iha sinine ja sanos sit toisel ett ny o sun vuoros. Toine kääns pilli toisi päin ja meinas puhaltta, ku se toine sanos, ett kui sä tollai tee. - Eks sä tier mittä hygieniast, vastas toine, se pillin toine päähä o ollu sun suussas.

Miksi turkulaiset lisäävät sipseihin suolaa? Koska pussin päällä lukee ”Pan suola”.

Kyllä Aurajuuston täytyy olla todella vanhaa kun on aivan homeessa.

Turkulaisen köyhän ainoa luottokortti on raha.

Näin kalliina aikana on säästettävä energiaa. Siksi turkulaiset ovat päättäneet purkaa Samppalinnan mäellä olevan tuulimyllyn.

Turun kirkolliskokouksessa sovittiin uusista menettelytavoista varsinkin naispappien työtavoissa. Jos ensimmäinen rukous ei tehoa, saa seuraavan samaa asiaa koskevan rukouksen ladella kädet puuskassa.

Turkulainen kaupparatsu julkaisi muistelmateoksen Ket kussa kulloin.

Turussa joulurauhan julistamisen jälkeen laulettiin joululaulu On äiti laittanut kystä kyllä. Hän lahjaks antaa ja lahjaks saa.

Turkulaiset liukuportaat ovat raput, joiden ylimmällä askeleella on banaaninkuori.

Turkulaisen statussymboli on ahvenanmaalainen autonkuljettaja.

Oletko kuullut, että Turun Elli on taas menossa naimisiin? En tiennyt hänen edes olevan raskaana.

Vaatetustehdas Turussa on alkanut valmistaa lamapaitoja.

Turkulainen virkamies työllistyy viikoksi, kun hönelle antaa paperin, jossa molemmilla puolilla lukee käännä.

Turkulaisten murtomaahiihto on murtoluuhiihtoa.

Aurajoki tulvi ja autoilijoita kiellettiin ajamasta autolla keskustaan. Kuitenkin veden keskeltä auton katolla seisoi Turkulainen viittelöimässä apua. Pelastajien saapuessa herralta kysyttiin tiukkaan sävyyn miksi ajoi autonsa opastetauluista huolimatta veden keskelle? Turkulainen vastasi ja sanoi: –Kyllä mä näin että vettä siellä on ja paljon mutta ensimmäisessä kyltissä luki: TUL-VA

Manu ja Ike Suame Turuust oli Vatikaanis kuuntelemassa Paavin Joulutervehdystä.Tervehdysten jälkeen Paavi huikkas parvekkeeltansa. –Kuis sää Manu oot raahannu oman pukin tänne, meillähän on oma Santa Claus.

Turkulaisisovanhemmille oli tullut yökylään Ruissalon huvilalle kaksi tyttärentytärtä. Illalla mummo peitteli lapsia kamariin nukkumaan. –Me nukumme ilman yöpaitaa. Se on uusi ranskalainen muoti, sanoivat lapset. Mummo hyväksyi ehdotuksen, kun oli lämmin kesäyö tulossa. Vaari oli jo vetäytynyt levolle toiseen kamariin. Mummo päätti ottaa yöpaita-asioissa lasten esimerkin. Mitä nyt kysyi vaari unen horteissaan. Tämä on uusi ranskalainen yöpaita, valisti mummo. Olisikohan sinun pitänyt silittää tuo paita ennen käyttöä, arveli vaari.

Äl viitti enää ryppyillä, san vaari muoril.

Määki otin käyttöö kondomin, kehaisi vaari. Se on ny muaris, hän jatkoi.

Hän oli neljästoista, sanoi Kaarina Maununtytär Eerikistään Turun linnassa.

Turun sporassa oli täyttä. Vanha setä tarjosi polveltaan paikkaa nuorelle neidolle ja sanoi olevansa jo turvallisen vanha. Vaunu nytkytteli kohti satamaa ja pysähteli välillä sukkelasti. Setä sanoi: jos neiti kuiteski nousis pois polvelt, ku mää en olkaa niin vanha, ku mää aluks luulin.

Turussa oli turun tauti, kun vanhat rakennukset haluttiin purkaa. Siellä avainasemassa olevat halusivat lyödä asioita lukkoon.

Turun puutorilla on entiseen vessaan perustettu ravintola. Siellä pyyhitään jätepaperista tehtyyn huusiopaperiin.

Onko oboe joku turkulainen urheiluseura?

Harald Hirmuinen on turuks Harald Nim Pal Kauhia.

Mistä sivistys lähti Suomeen ? TURUUST! Eikä ole sen jälkeen sinne palannut .

Veljekset Matti ja Teppo lomailivat Kanarialla. Aurinkoa otettiin niin että nahka oli aamulla tulipunainen. Aamulla veljekset päättivät, että nyt ei uskalla ottaa mollikkaa, vaan mennään baariin. Baarissa pöytään istahti herrasmies esitellen itsensä: – Olen Neil Amstrong, olen käynyt kuussa. Tuskaiset veljekset vilkaisivat toisiaan ja totesivat yhteen ääneen: – Joo joo, mutta me oltiinkin auringossa.

Mikä Turussa on parasta ?
Se että sieltä lähtee nopea tie kohti Helsinkiä.

Kaksi turkulaista kohtasivat allegro-junassa.
- Kuinka sää täällä olet?
- Piti mennä Turkuuseen.
- Tää juna ei pysähdy siellä
- Hyvä juttu, kun siäl Turus ei ool muutta ku kulttuurii.

Turkulainen tuli kotiin ja kysyi: Onks mulkukka soittanu?

Turkulainen ihmetteli miksi piimäpurkkia pitää ravistaa omas kakas (omskakas på svenska).

Kaksi turkulaista poikaa jutteli, keitä julkiksia he olivat livenä nähneet.
"Oletko nähnyt Matin ja Tepon?" Kysyi Kalle.
"En ole", sanoi Ville. "Entä sää.
"Olen Turuus" vastasi Kalle.
"Niin, noo, kyll määkin Turuus! Ville vähätteli.

Turun tyttö meni lääkäriin ja valitti kovaa kurkkukipua. Lääkäri työnsi lusikan tytön kurkkuun ja tiiraili taskulampulla. Hetken kuluttua hän urahti : Ei sil nyt oikke mittä voi, ku se on virus. Tyttö lausahti huojentuneena: Ei se sit nii paha oo, jos se siel on. Ko mää nii pelkäsi, et se on syrämes...

Turkulaismiäs pääsi saatille ja pääsikin naisen kämpille asti mutta sitten tuli toppi:
-Ei ennenkui olla naimisis!
Turkulaismiäs laitto takin päällensä ja askelsi ulko-ovea kohti:
-Ilmoittel ku o , ni kyl mää sit tuun.

Turkulaismies meni autokauppaan. Kierteli tarjontaa ja potki ohi mennessään vanhemman japanilaisen renkaita.
Paikalle saapui myyjä, joka alkoi hieromaan kauppaa:
"Se on Sunny!".
Johon turkulaismies totesi ihmeissään:
"Ai onk tää mun ny? Eik mun tartte maksaa mittä?"

Turkulainen pääsi töihin säähavaintoasemalle Rovaniemelle.
Helsingin havaintoasemalta soitettiin ja tiedusteltiin turkulaiselta:
-Mikäs siellä Rovaniemellä on lämpötila tällä hetkellä?
Turkulainen innoissaan:
-Mää katsosi äske et 20 astet lämmint tääl.

Helsinkin havaintoasemalta ihmeteltiin:
-Mitenkä se voi olla mahdollista kun Oulussa on 15 astetta pakkasta ja Tampereellakin 10 astetta pakkasta.
Johon turkulainen: -Emmää vaan tiärä, mahtak ne katso ulko.

Miksi Turku on Suomen afrikkalaisin kaupunki? Koska kun turkulaisil tulee makeennälkä ne menee kioskil ja sanoo: "Nami bia!" ja kun niil on jano niin "An gola!"

Poliisi, pappi ja paikallinen asukas seisoivat Turussa kadun kulmassa, kun ohi ajoi kovaa vauhtia pankkirosvojen auto. Kääntyessään auto tönäisi suojatietä ylittäneen vanhuksen kuoliaaksi ja vainajan ostokset kierivät pitkin katua. Rosvoja, poliisi karjaisi ja veti vyöstään pistoolin. Miesparka, pappi huokaisi ja otti esille ristiinnaulitun kuvan. Hyvännäköisiä tonnikalasäilykkeitä, turkulainen kiljaisi ja kaivoi taskustaan muovipussin.

Mitä eroa on spitaalisella ja turkulaisella vaihtoautokauppiaalla?
-Spitaalista voi vetää vaan kerran nenästä...

Tampereen keskustassa turkulainen kyseli tamperelaiselta kuinka pääsee rautatieasemalle. – Kyllä mulla tää kartta on mutta tähän ei ole merkitty merta.

Turkulainen oli tutustumassa Tampereeseen ja kierteli Pyynikintorilla. Poikkesi torin varren kauppaan: Haluan ostaa haitarin. –Meillä ei ole hatareita. Aikansa kierreltyään Turkulainen palasi samaan kauppaan. Haluan ostaa tuon ikkunalla olevan haitarin. Me ei myydä turkulaisille mitään. Mistä tiedätte että olen Turusta. Tämä on lihakauppa ja tuo ikkunalla on lämpöpatteri.

Tamperelaiset ovat perustaneet yhdistyksen ”Turku pois Suomesta ja Ruotsi pois Pohjolasta, nääs”. Jäseneksi pääsee kun menee Turun torille ja syö porilaisen ja pyytää suorituksesta paragonin.

Eräs blondi oli kerran saanut sihteerin työpaikan turkulaisesta kananmunafirmasta. Ainoana edellytyksenä työlle oli, että osasi puhua ruotsia. Ensimmäisenä työpäivänä firman johtaja päätti kokeilla, mitä blondi oikein osasi. Johtaja soitti kännykästään omaan toimistoonsa ja puhelimesta vastasi vieno ääni:
–Turun muna, Åbo kickel, hyvää päivää!

Paras vitsi on se, että muutin Turkuun työ perässä. Nyt olen työtön ja syrjäytynyt turkulainen.

Turussa oli tiukkana tunnetun verojohtajan hautajaiset. Sali oli tupaten täynnä Turun kaupungin elinkeinoelämän napamiehiä eturivissä Armas Puolimatka, Keijo Ketonen ja Benito Casagrande. Kirkkoherra kummasteli vainajan suosiota, kun häntä oli tultu saattamaan krematorioon asti. Tunnettu raharikas valaisi kirkkoherralle asiaa niin, että halusimme tulla katsomaan, kun tuosta miehestä lähtee edes tämän kerran pieni annos lämpöä.

Matti ja Teppo kävelivät kaupungilla ja vastaan käveli heitä selvästi lyhyempi mies, jolloin Matti naurahti Tepolle, että siinäpä lyhyt kaveri ja molemmat nauroivat.
Hetken päästä vastaan käveli vielä lyhyempi mies ja sekös veljeksiä kovasti nauratti, että noinkin lyhyitä voi olla.
Mutta hetken päästä vastaan tuli erittäin lyhyt mies, joka veljeksien kohdalla kompastui ja kaatui ja takin alta paljastuikin kaksi tosi lyhyttä kaveria. Matti ja Teppo katselivat hölmistyneinä ja Matti tokaisikin, että hän sitä vähän epäilikin ettei yksi voi olla noin lyhyt!

Turkulaismies lähti aamulla kuorma-autolla tampereelle päin. Moottoritiellä poliisit pysäyttivät hänet ja kysyivät, että miksi hän menee peruuttaen? Mies vastasi, että hänelle sanottiin, ettei Tampereella ei pääse kääntymään!

Illalla mies lähti takaisin ja edelleen peruuttaen. Taas poliisit pysäyttivät hänet ja kysyivät,että miksi hän taas peruuttaa? mies vastasi, että hänelle valehdeltiin Turussa!

Turkulainen osti uudet kengät, mutta pani ne heti kotiin päästyään kaappiin. - Mikset sinä käytä uusia kenkiä? miehen vaimo ihmetteli. - Olkoon nyt jonkin aikaa kaapissa, turkulainen tuumi. Myyjä sanoi, että ne puristavat pari ensimmäistä viikkoa.

Mikä on turkulaisen mielestä parasta Tampereella... No näsinneula ja mustamakkara

Turkulainen oli myymässä lammasta Tampereen torilla. Ostaja katseli paikallaan seisovaa hiljaista lammasta ja kysyi:"miksi se ei määki?"Kyl määki Turus, vastasi myyjä. Näin syntyi sanonta kyl määki turus

Tampereella on Särkänniemi ja Helsingissä on Linnanmäki. Suoamen Turkkusessa on tie Tampereelle =Tampereentie.

Mikä on parasta Turussa? Rautatieyhteys Helsinkiin.

Wanha TPS-jääkiekko-maalivahti soitteli joulun pyhien jälkeen vakuutusyhtiöön:
- Saiskos henki- ja palovakuutusvastaavalle.
Keskusneiti oli hieman ihmeissään moisesta pyynnöstä. Hänen keskusneitiuransa aikana ei ollut kukaan koskaan aikaisemmin pyytänyt henki- ja palovakuutusvastaavalle.
- Voisitteko hieman täsmentää, mitä asianne koskee, heleääninen keskusneiti kysyi korvia hivelevän kauniilla äänellään.
- Nooh, puhahti ex-maalivahti jatkaen:
- Henkivakuutus tulisi minulle ja perskutarallaa palovakuutus puujalalleni!

Turkulaiskoulupoika funderas koulunkäyntiään. -Joka tekke läksyi, tekke joskus myös virheit. -Joka tekke vähä läksyi, teke vähä virheit. - Joka ei tee läksyi, ei tee virheit. - Joka ei tee virheit, on hyvä koululaine.

Tarttis saara noi loton oikeet numerot, tuskaili turkulaismies Matkahuollon baarissa. Eikös ne näe siin lauantain lottoarvonnassa ?

Tamperelainen, oululainen ja turkulainen mies istuivat saunassa.
Yht`äkkiä kuului piippaava ääni. Tamperelainen painoi käsivarttaan ja piippaus loppui.
Muut katsoivat tamperelaista kysyvästi. ”Se oli hakulaite”, tamperelainen selitti. ”Minulla on mikrosiru käteni ihon alla”.
Muutaman minuutin kuluttua soi puhelin. Oululainen mies nostaa kämmenensä korvalleen ja alkaa puhua. Lopetettuaan hän sanoo: ”Se oli minun kännykkäni, minulla on mikrosiru kämmenessäni”.
Turkulainen tuntee olonsa tässä vaiheessa aika juntiksi. Jottei hän vallan jäisi alakynteen, hän päättää tehdä jotain yhtä vaikuttavaa kuin muutkin. Hän kävelee pois saunasta ja menee miestenhuoneeseen. Hetken kuluttua hän tulee ulos pala WC -paperia takamuksestaan roikkuen. Muut kohottavat kulmakarvojaan, johon turkulainen toteaa: "Katsopas vaan, minulle on tulossa faxi."

Turu uusis liikenneympyröis lukee: pakolline liikennesuunta oikial ja ainoasta 4 kiarrost.

Miksei turkulaine syö punajuurii? Sen pää ei mahru purkkii.

Turkulaismies katseli teeveetä. Vaimo kysyi, mikset laita sitä päälle? Mies vastasi ei ole töpseli seinässä.Aikansa riideltyään mies pani töpselin seinään mutta mitään ei tapahtunut. Pitäisikö ostaa digipoksi, kysyi vaimo. Voidaanhan me muutenkin katsoa teeveetä sanoi mies, onhan tv-lupa maksettu.

Mist turuntaut saa alkuns?
No, ku turkkulaise ova ain vaa toispualt jokke ja linna seissoo molemmill puolill.

Minä on maailman vihatuin koirarotu ?
Se on tietty Turun murre !

Turkulaismiehet olivat tehneet elämänsä kaupat. He saivat ostaa edulliseen hintaan Ruotsinlaivalta ylijäänyttä mustaa makkaraa.
Kaverukset pakkasivat makkarat kuorma-autoon ja lähtivät kauppaamaan niitä Tampereelle, jossa tunnetusti "kysyntä on kova".
Matkan varrella eteen tuli silta, jonka alittamisesta liikennemerkki varoitti: max. 3,5 metriä.
- Hei! Meidän kuormahan on melkein nelimetrinen, toinen turkulaismiehistä äkkäsi. - Jarruta nyt kiireesti.
- Ei hätää, kuskina toiminut turkulainen vakuutti sivupeileihin vilkuillen.
- Poliiseja ei näy mailla halmeilla, mies riemuitsi ja painoi kaasua.

Mitä eroa on jäädytyskoneella ja TPS:llä?
Jäädytyskone käy kaukalon molemmissa päädyissä!

Miksi Turku on olemas?
No muutenhan turkulaaset olis ympäri Suomia, tää Tampereellaki.

Hamburger Börssin baarimikko kertoi eräälle tiskin takana olevalle asiakkaalleen: Vaikeinta tässä työssä on erottaa kuka asiakkaista on kännissä, kuka muuten vaan hölmö.

Jääkiekko täyttää pääsi kokonaan, Kallen vaimo nyykyttää ja jatkaa: –Lyön vaikka vetoa, että et muista edes hääpäiväämme. –Tottakai minä sen muistan. Se on samana päivänä, kun Tepsi voitti Suomen mestaruuden.

Martin kirkon kirkkoherraa tuli kadulla vastaan viisivuotias Kalle. Kirkkoherra halusi vähän yksin kadulla kulkevaa poikaa haastatella. " Mikäs on pikkumiehen nimi ? " - " Ekkö sä v---u mua muista vaikka itte oot mun kastanutkin ".

Miksi turkulaiselle ei saa kertoa vitsiä?
–Koska nauru pidentää ikää!

Tamperelaiset ja turkulaiset ovat aina kisailleet keskenään kumpi on parempi Tampere vai Turku. Tapahtui Tampereella: Kaksi tamperelaista katselivat Keskustorille pystytettyä joulukuusta ja miettivät " Onkohan se korkeampi kuin Turussa. No kun Tampereella ollaan nääs..., kyllähän se aina tai melkein aina Turun närreen voittaa. Antaas kattoo.

Merimies marssi Moselliin ja pian löysi morsiamen, jonka kanssa muutaman drinkin jälkeen hotelliin ja petiin. Turkulaistyttö kysäisi: Onks sull mittä tauttii? -Ei ole! No hyvä, ann menn sitt vaa...

Mitä turkulainen vastaa kun häneltä kysyy kelloa?
–Ai nyt vai?

Olin turkulaisnaisen kanssa veneretkellä veneemme kaatui ja nainen katosi totesin nyt ei naarata.

Kaksi turkulaismiestä kävi usein Tampereella. Koska bensa oli halvinta huoltoasemalla lähellä Tamperetta he tankkasivat siellä. Kerran huoltoaseman hoitaja päätti tehdä vähän jäynää turkulaisille ja sanoi:
- Tässä on kilpailu, jossa voi voittaa ilmaista seksiä. Arvaatte vain yhden numeron kymmenestä oikein ja voitto on teidän.
Miehet rupesivat tietysti innolla yrittämään. Toinen arvasi ´viisi´ ja toinen ´kolme´.
- Molemmat valitettavasti väärin, oikea olisi ollut ´kahdeksan´. Ehkä ensi kerralla parempi tuuri.
Jonkin ajan kuluttua miehet olivat taas ohikulkumatkalla ja päättivät tulla pelaamaan. Tälläkään kerralla ei tärpännyt kummallakaan. Niinpä ulos mennessään toinen miehistä sanoi kaverilleen:
- Ei taaskaan voittoja. Tässä taitaa olla jotain hämärää.
Siihen toinen:
- Ei ollenkaan, sillä minun vaimo oli voittanut viime viikolla kaksi kertaa.

Osa suvustani asuu Turussa, ja kun oli pieni setäni väänsi vitsiä karjalan murteestani. Kerran päätin tehdä samoin turun murteelle ja kysyinkin häneltä, että osaaks sääkii määkii niin ku määkii ? En tainnut saada vastausta kysymykseeni :)

Turku on myös maalaispitäjä. Ison talon poika oli lähtenyt tansseihin ja haki kaunista neitoa tanssiin. Hetken hiljaisuuden vallitessa tanssittuaan hän avasi keskustelun: "meil o sioi!"

Turkulaisneito istuu yksin baaritiskillä. Mies tulee hakemaan häntä tanssiin. Tiedätkö mitä neito vastaa? Jaamäävai?

Minkälainen on Matin ja Tepon piiloleikki ? No, Matti menee kaappiin piiloon ja Teppo yrittää arvata kumpi siellä on....

Turkulaiset Anna Mäki ja Usko Kylmänen tapasivat kutsuilla ja fiksuina ihmisinä tietenkin esittäytyivät toisilleen:
- Mäen Anna, sanoi daami.
- Kylmäsen Usko, vastasi toinen

Mitä eroa on Serlan vessapaperilla ja turkulaisella?
Serlan vessapaperi on kaksinkertainen.

Se oli tässä takavuosina kun turkulaismies sanoi vaimolleen, että kyl maar meirän pittää viel harkita perheenlissäystä.
- Älä nyt hullujas puhu, ohan meillä jo kolme lasta, vaimo huomautti.
- Hankitaan sitten neljäs, mies vastasi.
- Ei sunkka me neljättä hankita kun tilastojenkin mukkaan joka neljäs lapsi on kiinalainen.

”Kupittaa on siäl toispual jokke” opasti Turo ystävääni Jokkea, joka kauhiasti kummastellen ihmetteli: ”Jaa mua vai? Mun edessä vai takana vai vasemmalla vai oikealla?”

Porvoolainen blondi oli menossa Turun Hamburger Börssiin, mutta ei tiennyt missä se sijaitsee. Kävellessään Tuomiokirkon lähellä olevan sillan yli hän päätti kysyä tietä vastaan tulevalta mieheltä. Mies vastasi; "Se o toispuol jokke".

Puolen tunnin kuluttua blondin ystävä tuli sillalla vastaan ja kysyi: "Miksi sinä kävelet siltaa edestakaisin". Blondi sanoi; " En vieläkään tiedä kummalla puolella se toispuol jokke on".

Minkähän takia Suomessa on turkulaisia eikä kameleita? Koska arabit saivat valita ensin.

Kaksi turkulaista ravimiestä voittivat hevosellaan ison tukun rahaa. Miehet päättivät juhlistaa voittoaan lähtemällä laivaristeilylle Tukholmaan. Koska hevonen oli heille kovin rakas, päättivät he ottaa hevosen mukaan. Miehet ja hevonen istuivat baarissa drinkkejä nautiskellen. Yksissä tuumin he päättivät, että nyt pitäisi saada naisseuraa hyttiin. Koska kukaan kolmesta ei ollut enää Turun tavoilteltuimpia poikamiehiä, oli naisseuran saaminen hieman hankalaa. Vähän ennen valomerkkiä kuitenkin yksi paikallinen flikka ehdotti puuhia maksua vastaan. Miehet ja hevonen päättivät suostua ehdotukseen ja niin he lähtivät hyttiin. Aamulla oli maksun aika, jolloin tyttö tokaisi: teiltä kahdelta se on sitten kolmesataa, mutta tolta mokkaliiviseltä en ota mitään.

Turkulainen mies osti pölynimurin ja palautti sen seuraavana päivänä myymälään sanoen että se on rikki. Kun myyjä tiedusteli että mitä vikaa imurissa on, sanoi mies että vaikka hän kuinka painaa nappulaa, jossa on johdon kuva, ei johto tule ulos koneesta.

Turkulainen osti kuntopyörän ja kokeili sitä ensimmäistä kertaa. Hän päätti polkea niin kauan kunnes matkamittari näyttäisi 15 kilometriä. Kun 12 kilometriä oli täynnä alkoi häntä väsyttää. Niinpä hän päätti taluttaa loppumatkan.
Tamperelainen myi turkulaiselle soutulaitteen.
Hän sai myytyä myös pelastusliivit, ankkurin, melan ja äyskärin. Venepaikkaa ei tarvittu. Sellainen turkulaisella oli kustavissa.

Turkulaisen oli pakko myöntää tamperelaiselle, että on vain yksi asia, joka on parempaa Tampereella kuin Turussa: se on sperma, koska se on käsintehty.

Mitä eroa on jäädytyskoneella ja TPS:llä?
Jäädytyskone käy kaukalon molemmissa päädyissä!

Miksi Turku on olemas?
No muutenhan turkulaaset olis ympäri Suomea, tääl Tampereellaki.

Tamperelaiset ja turkulaiset ovat aina kisailleet keskenään, kumpi on parempi Tampere vai Turku. Tapahtui Tampereella: Kaksi tamperelaista katselivat Keskustorille pystytettyä joulukuusta ja miettivät: Onkohan se korkeampi kuin Turussa. No kun Tampereella ollaan nääs..., kyllähän se aina tai melkein aina Turun närreen voittaa. Antaas kattoo.

-Lähreks Viki mun kans kala ens suven.
-Miks kysyt näi aikas keväl.
-Sit mul ois pal aikka.
-Miks.
-Tait ero tul muijast.
-Miks.
-Son nalkuttat kolm kuukaut.
-Mist se.
-Joulukuuse pois viemisest.

Turus ihmeteltti sortune silla ääres ollut reikkä Aurajoe jääs.
Toril kyseltti hiuka aikk, ett olik siihe tullut ufo tai joku muu.
Vehmalainen perunkauppias tiäs kertto, ett siin oli keskiyäl harjoteltu benji-hyppy kulttuuritapahtuma varte.
Kokeilijaks oli valittu Kanerva ko hän o kaikki turkulaissi asioi parhate hoitanut ukko.
Kanerva oli vähä aikka kattonu hyppyritorni ja verrannu köyre pittuut siihe.
Hän oll kuitenki ollu huolissaan turvallisuudest ja sanonu: Laittakaa nyt kuitenki kymmenen metri köyt lissä. Ja sit hän oli hypänny.

Olin turkulaisnaisen kanssa veneretkellä veneemme kaatui ja nainen katosi. Totesin: nyt ei naarata.

Turkulaisneito istuu yksin baaritiskillä. Mies tulee hakemaan häntä tanssiin. Tiedätkö mitä neito vastaa? - Jaamäävai?

Minkälainen on Matin ja Tepon piiloleikki ?
-No, Matti menee kaappiin piiloon ja
Teppo yrittää arvata kumpi siellä on....

Mitä eroa on Serlan vessapaperilla ja Turkulaisella?
Serlan vessapaperi on kaksinkertainen.

Se oli tässä takavuosina kun turkulaismies sanoi vaimolleen, että kyl maar meirän pittää viel harkita perheenlissäystä.
- Älä nyt hullujas puhu, ohan meillä jo kolme lasta, vaimo huomautti.
- Hankitaan sitten neljäs, mies vastasi.
- Ei sunkka me neljättä hankita kun tilastojenkin mukkaan joka neljäs lapsi on kiinalainen.

”Kupittaa on siäl toispual jokke” opasti Turo ystävääni Jokkea, joka kauhiasti kummastellen ihmetteli: "Jaa mua vai? Mun edessä vai takana vai vasemmalla vai oikealla?"

Porvoolainen blondi oli menossa Turun Hamburger Börssiin, mutta ei tiennyt missä se sijaitsee. Kävellessään Tuomiokirkon lähellä olevan sillan yli hän päätti kysyä tietä vastaan tulevalta mieheltä. Mies vastasi; "Se o toispuol jokke".

Puolen tunnin kuluttua blondin ystävä tuli sillalla vastaan ja kysyi: "Miksi sinä kävelet siltaa edestakaisin". Blondi sanoi; " En vieläkään tiedä kummalla puolella se toispuol jokke on".

Minkähän takia Suomessa on turkulaisia, eikä kameleita? -Koska arabit saivat valita ensin.

Kaksi turkulaista ravimiestä voittivat hevosellaan ison tukun rahaa. Miehet päättivät juhlistaa voittoaan lähtemällä laivaristeilylle Tukholmaan. Koska hevonen oli heille kovin rakas, päättivät he ottaa hevosen mukaan. Miehet ja hevonen istuivat baarissa drinkkejä nautiskellen. Yksissä tuumin he päättivät, että nyt pitäisi saada naisseuraa hyttiin. Koska kukaan kolmesta ei ollut enään Turun tavoilteltuimpia poikamiehiä, oli naisseuran saaminen hieman hankalaa. Vähän ennen valomerkkiä kuitenkin yksi paikallinen flikka ehdotti petipuuhia maksua vastaan. Miehet ja hevonen päättivät suostua ehdotukseen ja niin he lähtivät hyttiin. Aamulla oli maksun aika, jolloin tyttö tokaisi; teiltä kahdelta se on sitten kolmesataa, mutta tolta mokkaliiviseltä en ota mitään.

Mitä sanoi norppa, kun Aurajokeen eksyi?
-Onk, onk!

Turkulainen mies osti pölynimurin ja palautti sen seuraavana päivänä myymälään sanoen että se on rikki. Kun myyjä tiedusteli että mitä vikaa imurissa on sanoi mies että vaikka hän kuinka painaa nappulaa jossa on johdon kuva ei johto tule ulos koneesta.

Turkulainen osti kuntopyörän ja kokeili sitä ensimmäistä kertaa. Hän päätti polkea niin kauan kunnes matkamittari näyttäisi 15 kilometriä. kun 12 kilometriä oli täynnä alkoi häntä väsyttää. niinpä hän päätti taluttaa loppumatkan.

Tamperelainen myi turkulaiselle soutulaitteen. Hän sai myytyä myös pelastusliivit, ankkurin, melan ja äyskärin. Venepaikkaa ei tarvittu. Sellainen turkulaisella oli Kustavissa.

Turussa "Kupittaa" tunnettiin aikaisemmin lähinnä B-mielisairalasta.
Tämä juttu ei ole tamperelaista alkuperää vaan perustuu tositapahtumaan:
Olin kollegoiden kanssa Kupittaalla Bio-Cityssä ja odottelimme luennoitsijaksi lyhytterapiasta Ben Furmania. Hän myöhästyi vartin ja kertoi syyksi tulleensa taksilla Turun päärautatieasemalta ajettuaan Kupittaan aseman ohi. Kun taksikuski kuuli osoitteen, hän kääntyi taaksepäin ja sanoi: "Olisi pitänyt jäädä junasta Kupittaalla". Ben psykiatrina vastasi:"Näkeekö sen heti naamasta?"

Mikä liikennemerkki oikeuttaa tekemään U-käännöksen moottoritiellä? Viitta ”TURKU 10”.

Mikä on Turun suurin nähtävyys? Tampereelle lähtevä juna.

Kuka on turkulaisen paras kaveri? No se on tietysti Mulkukka, kun turkulainen tulee kotiin se kysyy. ”Onk mul kukka soittanu”?

Yks turkulaine poliis tul aamuyäst ihan munasillas työpaikalles. Kaverit kysys kui sää tollai tän tuut? Munasillas oleva vastas: "Mää oli illal yksil kutsuil, ja kahrentoist aikka sammusiva valo, ja joku huus, ett ny äkkiste vaattee pois ja hommiin. Ja tääl mää ny oon.

Mitä yhteistä on turkulaisella ja hylkeellä? ”Onk onk”.

Kaks turkulaist äkkäs hukkuneen miähe hiekkarannant. He rupes antta sil tekohengityst, vaan eihän ne oikke muistan kui se tapattuu. Toine löys hiekalt mehupilli, ja rupes sil puhalta hukkunee perslävest ilma sisä. Hää puhals ja puhals kunnes ol iha sinine ja sanos sit toisel ett ny o sun vuoros. Toine kääns pilli toisi päin ja meinas puhaltta, ku se toine sanos, ett kui sä tollai tee. - Eks sä tier mittä hygieniast, vastas toine, se pillin toine päähä o ollu sun suussas.

Miten turkulaiset sanovat Harald Hirmuinen? - Harald nim pal kauhee.

Miksi turkulaiset lisäävät sipseihin suolaa? Koska pussissa lukee "Pan suola"

Turkulainen meni apteekkiin ostamaan arsenikkiä, johon apteekkari kysyi reseptiä. Turkulainen sanoi ettei ollut, mutta näytti vaimonsa kuvaa: Eiköhän tämä riitä?

Kuumana kesänä 2010 Sauli Niinistö ja turkulainen Ilkka Kanerva lähtivät puhekierrokselle. Eräänä kuumana päivänä Ile sanoi: "Etsitään uimapaikka."

"Ei ole uimahousuja," sanoi Sauli. "Etsitään hiljainen ranta, voidaan mennä alasti uimaan", sanoi Ile. Niin löytyi pieni tyhjä ranta ja he menivät alasti uimaan. Kun he olivat tulossa autolle, rannalle oli tullut bussilastillinen eläkeläismummoja. "Mitä nyt tehdään?" kysyi Ile. "Peite-tään strategiset paikat", sanoi Sauli. He juoksivat autolle, Ile peittäen sukukalleutensa, mutta Sauli kasvonsa. Autossa Ile kysyi Saulilta: "Miksi peitit kasvosi?" Siihen Sauli: "Kumpikin peitti sen osan kehosta, mistä meidät parhaiten tun-netaan."

Miksi "peltipoliiseja" on asennettu vain Turusta poispäin ajaville autoilijoille? - Eihän Turkuun kellään ole kiire!

Turkulaispoliisi tuli heti puolenyön jälkeen työpaikalleen alastomana. Kaverit sanoivat: "Miksi tulit töihin, eihän sinulla ole työvuoroa?" "No," vastasi poliisi, "menin illalla bileisiin, missä oli miehiä ja naisia. Kaikki riisuivat pikku hil-jaa vaatteitaan. Puolenyön aikaan joku sammutti valot ja huusi: Nyt kaikki hommiin, ja nyt mää olen tässä."

Matin ja Tepon Tepolta kysyttiin, kehen taiteilijaan hän haluaisi tutustua paremmin.
- Matisse.

Miksi turkulaisvitsit on aina niin tyhmiä?
- Jotta hesalaisetkin ymmärtäisivät ne....!

"Älä patista!" sanoi turkulainen kun lääkäri kyhmystä painoi.

Matti ajeli vaimonsa kanssa kotiin Turkuun lumipyryssä ja halusi tietää, millainen sää on Turussa. Niinpä hän soitti vljelleen Turkuun: "Moi Teppo. Mää ajelen juur' kotti päin ja vaan kysysisin, kui' sää o' siäl'?" "Moi vaan, Matti. Kiitos hyvihä mää tääl'. Kui' sää ite voi siäl'?"

Teppo sanoi Matille: "En halua enää ikinä nähdä sinua". Matti sammutti valot!!

Mikä on Turun paras menomesta ?
No tietenkin rautatieasema, et pääsee äkkiä pois.

Miksi Turku on Suomen paras kaupunki?
- Että turkulaisilla on oma paikka missä olla.

Huomenna kylvetään, sanoi likainen turkulainen maanviljelijä.

Norjalainen, ruotsalainen ja suomalainen kilpailivat kuka on taitavin jousipyssyllä ampuja.
Maaliksi asetettiin turkulainen seisomaan metsän reunaan ja omena pään päälle.
Norjalainen ampui nuolen keskelle omenaa ja huusi: Yessss, I'm Wilhelm Tell!
Ruotsalainen ampui nuolen myös keskelle omenaa ja huusi: Yesss, I'm Robin Hood!
Suomalainen ampui nuolen suoraan miehen silmien väliin ja huusi: Yesss, I'm sorry!

Turkulainen ja tamperelainen soutelivat järvellä. Äkkiä vene alkoi vuotaa ja uhkasi upota.
Tamperelainen alkoi huutaa:
- Apua! Apua!
Kukaan ei kuitenkaan kuullut. Silloin turkulainen huusi:
- Apua! Apua!
Kukaan ei nytkään kuullut. Silloin tamperelainen sai neronleimauksen ja sanoi:
- Huudetaan yhdessä, niin varmasti joku kuulee.
Niinpä sitten järveltä kantautuikin turkulaisen huuto:
- YHDESSÄ!!! YHDESSÄ!!!

Helsingissä eläinkaupan suuressa näyteikkunassa oli akvaario jossa oli yksi suuri kala, joka aukoi suutaan kuten kiduksellisilla on tapana. Ikkunan edessä seisoi herrasmies joka iski silmää kalalle. Turkulainen tuli paikalle ja ihmetteli mitä mies oikein puuhailee. Herrasmies kertoi olevansa kasvatustieteiden professori ja tekevänsä tieteellistä tutkimusta. Hän oli sitä mieltä, että kun riittävän älykäs jaksaa riittävän kauan tyhmälle toistaa asiaa niin tämä oppii joten kohta kala iskee hänelle silmää takaisin. Samalla professori sai idean ja pyysi turkulaista tuuraamaan häntä siksi aikaa kun hän soittaa kaverilleen ja pyytää tuomaan paikalle videokameran jotta tapahtuma saadaan videoitua opetustarkoituksiin. Turkulainen tuli näyteikkunan eteen ja alkoi iskeä kalalle silmää ja professori alkoi soittelemaan. Hetken kuluttua kun professori sai asian hoidettuan hän kääntyi takaisin näyteikkunan suuntaan, jossa turkulainen aukoi kalalle suutaan.

Turkulaismies kysyi kaveriltaan Olavin Krouvissa. "Kui sun nenä on noin punanen?" "Mää olin Rehtorinpellon uimahallin saunassa ja mää istuin ylälauteella kiukaan vieressä. Siinä mun nahka paloi." "Mikset vaihtanut paikkaa jonkun kanssa?" kysyi toinen. "Ei siellä ollut ketään muita!"

Turkulaismies istui Börssin pöheikön kesäterassilla ja tuijotti baarituoleilla istuvia kahta kesäpukuista nuorta naista. Naiset huomasivat tuijotuksen ja toinen sanoi miehelle. "Älä tuijota, et sinä näe meitä kahtena, me olemme identtiset kaksoset". Tähän mies vastasi. "Tarkoitatko - kaikki te neljä,vai".

Turkulaismies tapasi ravintolassa kauniin naisen jonka kanssa tuntui juttu luistavan. Kun tuli valomerkin aika niin nainen sanoi: - Ihana ilta, tavataanko huomenna kello 18.00 krouvissa? - Paikka ja aika ok, mutta minä en osaa tavata, turkulainen vastasi.

Turkulainen yritti sytyttää savukettaan. Ensimmäinen tikku sammui liian aikaisin, samoin toinen. Vasta kolmannella tikulla savuke syttyi. - Tämä on hyvä tikku, turkulainen tuumi. Tämä täytyy säästää.

Kaksi helsinkiläistä patologia keskusteli aamukahvilla:"Olen kuullut että turkulaisen pään sisällä ei ole yhtään mitään", sanoi vanhempi patologi nuoremmalle. Vanhempi jäi lomalle kun nuorempi soitti:" Hei, tänne tuotiin turkulainen ruumis, tuletko paikalle?" Tovin päästä patologit avasivat kallon. "Totta se on, pää on aivan tyhjä", sanoi vanhempi nuoremmalle. Nuoremmalla patologilla oli tarkempi näkö ja hän huomasi pään sisällä ohuen säikeen. Hän otti sakset käteen. Naps... korvat putos!

Miksi Turkulaisilla on litteä nenä ja hörökorvat ?
Heti kun turkulainen syntyy se nostetaan korvista ja laitetaan sairaalan ikkunaa vasten ja sanotaan että tuolla on Tampere.

Tamperelaismies kävi Turussa ja kehaisi kaverilleen:
- Kyä näät turkulaiset likat on niiv viisaita, kun ne pystyy kärestä kattomalla sanoon, että kunka iso miähellä o! Ja jatkoi:
- Se likka nääs otti mun käteni ja sano: "Voi, ku su kätes o ni iso ja mulku o ni pieni!"

Mikä on turkulaisten ikioma soitin?
- Åboe

Aasialainen yritti puhua turun kieltä. Ei mennyt kieli solmuun, mutta aika mekaaniselta tuo taisi kuulostaa.

Aloitus taisi taas olla perusturkulainen pelinavaus: Essää Turuust o? Suomeksi: Oletko turkulainen? Paikkakunnan positiivisuus näyttäytyy heti paikallisen kysymyslauseen ensimmäisessä sanassa, joka on kieltävä.

Samaa sarjaahan on runsaasti lisää kuten:

Essää kaljal lähr?

Essää autollo?

Ei siäp peliio?

Ei sul muijaao?

Ei siässataa mahr?

Turkulainen entinen telakkamies on bobcatin ohjaimissa lunta siirtelemässä ja huomaa kioskin seinässä lehtiotsikot: "Talven lumien luonti ollut Helsingissä jättiurakka”. Mies naurahtaa ja jatkaa lumikasan työntämistä: "Kyllä minä helsinkiläiset aina tyhmiksi tiesin, mutta keskittyisivät lumen pois keräämiseen eikä uuden luomiseen!"

Kuinka saa turkulaisten koneet helposti sekaisin? Emaililla:Moro! Sää ole saanu turkkulaisse viirukse. Kosk emme ole kauhea kehittynei tääl Turuus tää o manuaaline viirus. Olek ystvällinen ja deletoi kaik sun tiarosto, ja lähetä mut etteppäi kaikil sun kamuil. Kiitoksi kovast!

Nuorna sanottiin:"käyrä itäsekaru kuurekymmene kuure kohral maroi kronkkimas!"

Mikä on ainoa hyvä asia mikä on tullut Turust?
Tyhjä Pendolino.

Kun Turku palaa, voin lämmitellä sen ääressä.

Minäpä olin tytön kaa jouluna. - Kyl määki Turuus...!

En valitettavasti osaa ainuttakaan turkulaisvitsiä. Kyllähän minä niitä olen kuullut, yhtähyvin kuin vitsejä savolaisista tai tamperelaisista mutta ne ovat kaikki yhtä tympeitä ja siksi unohdan ne saman tien kun vitsin kertoja sulkee suunsa. Mitä vitsikästä on siinä, että osoittelee sormellaan jonkun paikkakunnan asukkaita? Taidan olla tosikko.

Olipa kerran 3 henkilöä –Joulupukki,Lumikki ja viisas turkulainen.Kuka heistä ei kuulu joukkoon? Tiätty viisas turkkulaine. Muut ovat sentään taruolentoja.

Mitäs siittä tuli, kun turkulainen ja sika risteytettiin. No ei sitte mitään. Koska sika kieltäytyi.

TPS Tuli Pelaamaan Sydämestä.

Tahtoivat Parasta Sijoitusta –Turun Pulla Sorsat.

Matti ja Teppo olivat retkellä. Yöllä Matti herätti Tepon ja kysyi:
- Näek sää kui paljo on tähtii ?
- Nii onki, tosi paljo, ihasteli Teppo
- Sanos Tepi, mitä siit voi päätellä ?
- No varmaan, ett huomiseks on tulos kaunis päivä
- Väärin, väärin. Siit voidaan päätellä, ett meijän teltta on varastettu !

Tamperelainen ja turkulainen kaveri päättivät tehdä yhdessä pankkiryöstön turkulaiseen pankkiin. Kun olivat käyneet tutustumassa paikkaan sopivat tapaamisesta viiden vuoden kuluttua eräässä baarissa, jos keikka onnistuu. Keikka onnistui ja miehet tapasivat sovittuun aikaan sovitussa paikassa. Turkulainen kysyi tamperelaiselta miten hänellä on mennyt sen jälkeen. Tamperelainen vastasi saaneensa pankista viisi miljoonaa markkaa jolla osti talon ja auton ja on elänyt oikein mukavasti sen jälkeen. Sitten tamperelainen kysyi turkulaiselta miten hänellä on mennyt, johon turkulainen vastasi ettei mennyt oikein hyvin, koska hän sai pankista vain laskuja. No miten sen jälkeen sitten, kysyi tamperelainen. No minä olen sitten yrittänyt maksella niitä laskuja.

Turkulainen pitää puhetta kotiseutuyhdistyksen juhlassa:
"Olen syntynyt turkulaiseksi, elänyt turkulaisena, ja haluan myös kuolla turkulaisena!".
Takapenkistä kuuluu Tampereen murteella:
"Eiks sulla oo yhtään kunnianhimoo?"

Turkulainen ja Helsinkiläinen kilpailivat yhdessä maratonjuoksussa. Kumpikaan ei voittanut, vaan voittajat olivat molempien naapurikaupungit.

Miksi turkulaiset pitää käsiä taskussa? Niitä hävettää kun niitten sormet on eripituiset.

Turkulaispariskunta oli kokemassa pyydyksiä, muija souti ja äijä nosti verkkoa. Äijä komentaa kovaäänisesti:" Pirä nys se paatti suaras, soura, soura! Älä nyp p....le soura, huapa, huapa, ettei verkko reppe! Rannalta tapahtumaa seurannut herrasmies korotti ääntään ja kysyi: Hei mies, siellä veneessä! Ai mää vai?, kuului vastaus. Niin, te juuri. Eikö teitä yhtään hävetä huutaa tuolla lailla vaimollenne? Hetken hiljaisuuden jälkeen äijä vastaa: Hävettä kyl, mut mialummi mää täsä vähä häppen, ku souran!

Mitä Matti ja Teppo teki Aurajoen varrel? No tietysti etti Seppoo.

Mitä turkulainen sanoo flunssasta parannuttuaan?
Kyl siit tukkosest nenäst kauheest kärsii sai.

Kyttyräselkäinen ja sokea mies kävelivät Turun satamassa, jolloin kyttyräselkäinen kysyi sokealta: Mennäänkö satamaan katselemaan laivoja? Tähän sokea mies, että mennään vain, mutta kävellään selkä suorana.

Turkulainen tarina...
Kaveri lähti hommi Afrikka ja otti koiras mukka.
Siäl ol paljo haisteltava ja nii siin sit kävi et koira hävis viirakko. Pia koira huamas, et leoparti havittel siit lounastas ja koira miätti hetke, mil hää saa ittes pelastettu.
Niimpä koira keksis:
Hää nappas jonku vanha luu maast, kääns selkäs leopartil ja juur ku leoparti ol hyäkkäämäs, koira sylkäs luum pois suustas ja sanos:
"Huh, huh, olipas paskammakune leoparti, onneks se o ny syäty".
Leoparti kiitti onnetas, ettei ollu ehtiny hypätä koiran kimppu ja lähti tiähesäs.
Apina ol kuitenki puus ja näki koko tapaukse.
Apina ajattel, et jos hää käräyttä ton koira valehtelemisest, hää voisis saara leopartist ystävä, eikä tää enä yrittäis syärä apina.
Apina men kertoma leopartil, et kummotto koira ol tätä kusettanu.
No leoparti tiätenki suuttus helkutimmoisest ja huus apinal
"Hyppä mun selkkäsän nii pääses kattoma kummotto höynäyttäjäl käy".
Koira näki leoparti juakseva apina seljäs hänt kohti.
Sillo koira kääns selkäs ja huus suurel äänel
"Misä see saatana apina viippy. Määhä läheti sen hakema uut leopartti ainaki pual tuntti takaperi. Nälkähä täsä tule"
Tarinan opetus:
Perssenualemine voi autta hetkeks, mut taitava paskanpuhuja selvii tilanttest ku tilanttest!

Turku on kuin urku, sitä joko osaa soittaa tai sitten ei. Turkulainen on kuin turisti, vieraana omassa kaupungissaan, kun kysyy: mistä kaukaa toispuolt jokkee sä tuut, kun toinen ei osaa puhua turkua sujuvasti. Turku on kuin talon purku: jostain se on aloitettava! Turku forever!

Mitä tulee, kun risteyttää apinan ja kilpikonnan?
Kypäräpäinen turkulainen.

- Hugh Hefner tuli uskoon ja alkoi julkaista uutta lehteä. Mikä on lehden nimi?
- Prayboy.

- Jos Matti ja Teppo kävelevät tien yli ja Matti jää auton alle, mitä Teppo tekee?
- Soololevyn.

- Kuinka monta Markus Kajoa tarvitaan vaihtamaan palanut lamppu?
- Ei yhtään, sillä hän alkaa kuitenkin pohtia kikujujen ja eskimoiden lamppuongelmia niin, että unohtaa koko asian.

- Kuinka monta Simo Rantalaista tarvitaan vaihtamaan palanut lamppu?
- Yksi, mutta se on voitava tehdä nyrkiniskulla.

- Kuka on Suomen rikkain laulaja?
- Turkka Mali toisinpäin.

- Kun Kata Kärkkäinen ja Riki Sorsa tekevät oman TV-shown, niin mikä tulee olemaan ohjelman nimi?
- Katajanokka.

- Miksi Ari-Pekka Nikkola muuttaa nimensä kun valmistuu asentajaksi?
- Ari-Pekka Mekaa-Nikkolaksi.

- Mikä oli Ricky Nelsonin pikkuveljen nimi?
- Puolinelson.

- Mikä olisi tuloksena, jos Arja Koriseva ja Juha Kankkunen menisivät naimisiin?
- Koriseva kankkunen.

- Mikä on jokaisen metsästäjän unelma?
- Saara Karhu.

- Mikä on kahdeksanjalkainen ja iältään yli kaksisataa vuotta?
- Leidit lavalla.

- Mikä on keltainen ja yksinäinen?
- Yoko Ono.

- Mikä on Mika Myllylän toivekappale?
- Muistoja karpaaseilta.

- Millaisia alushousuja Eino Grön käyttää?
- Ikivihreitä tangoja.

- Minkä takia Kikka ja Kaija Koo ovat riidoissa?
- Kikka sanoi, että koolla ei ole väliä.

- Miten kanttori soitti häämarssia Mika Salon ja Norikon häissä?
- Urku auki.

- Miten kirjailija Frans Emil Sillanpää sai jo nuorena miehenä ollessaan lempinimensä "Taata" Hämeenkyrön pankinjohtajilta?
- Pankinjohtajat soittelivat aina toisilleen ja kyselivät: Kenen vuoro on taata Sillanpää?

- Mitä Aristoteles Onassis antoi häälahjaksi Jacqueline Kennedylle silloin, kun he menivät naimisiin?
- Vanhat kreikkalaiset riipukset.

- Mitä Caesar sanoi Rubicon-joella, kun perämoottori ei lähtenytkään käyntiin?
- Sinäkin prutkuseni.

- Mitä eroa on pultsarilla ja Marco Bjurströmillä?
- Pultsari nukkuu sillan alla ja Marco nukkuu Sillanpäällä.

- Mitä eroa on Helsingissä vappumarssilla ja Vappu Taipaleella?
- Vappumarssi pidetään ulkona. Vappu Taipale pidetään sisällä Stakesissa.

- Mitä Jerrylle kävi?
- Jerry levis.

- Mitä Luther teki öisin sängyssä?
- Nukkui.

- Mitä rouva Sinisalo sanoi esitellessään miehensä Taiston DDR:stä vierailulle tulleelle naisten rauhanvaltuuskunnalle Kotkassa?
- Mein Kampf.

- Mitä tapahtui, kun Tauno Palo, Inga Sulin, Markus Selin ja Jerry Lewis tapasivat kadulla.
- Tauno palo, Inga suli, Jerry levis ja Markus oli vain selin.

- Mitä tapahtui sen jälkeen, kun Howard Hughes kuoli?
- He hautasivat hänet.

- Mitä Taunolle kävi?
- Tauno Palo.

- Mitä yhteistä on Jari Litmasella ja vauvoilla?
- Potkuhousut.

- Mitä yhteistä on kaljapullolla ja Lola Odusogan rinnalla?
- Molempien tilavuus on 0,3 litraa.

- Mitä yhteistä on Mozartilla ja Lutherilla?
- Molemmat ovat kuolleet.

- Mitä yhteistä on sairaalla ja M.A. Nummisen äänellä?
- Kummallekin toivotaan pikaista paranemista.

- Montako Heidi Hautalaa tarvitaan vaihtamaan palanut sähkölamppu?
- Ei yhtään, sillä Hautalan mielestä on löydettävä vaihtoehtoisia tapoja huoneen valaisemiseksi.

- Onko nyrkkeilijä Elias Ask rikas?
- Kyllä hän on. Kaikista kaupoistakin voi ostaa Askin karkkeja, Askin tupakkaa ja Askin tulitikkuja.

- Tunnettu säveltäjä ja laulaja Hector on sivutöinään myös piippumuurari. Mistä tämä on pääteltävissä?
- Siitä, että virallisten elämäkertatietojen mukaan Hector on tehnyt yli 300 piisiä.

Kuka näistä on tunnettu rocktähti: Toukanna, Madonna, Lieronna?

Kuka seuraavista on kuuluisa suomalainen laulaja: Laukkuseva, Tuohikonttiseva, Reppuseva, Koriseva?

Kuka seuraavista on suomalainen rockmuusikko: Naimatonnen, Naimisissanen, Eronnutnen, Leskinen?

Mikä on nimeltään maailman ihanin näyttelijä ja karvarinta: Alavolta, Ylävolta, Travolta?

Mikä seuraavista on kuuluisa bändi: Sinäoot 2, Meollaan 2, Neon 2?

Aino Sibelius kaipasi miestään Kämpistä kotiin ja soitti sinne:
- Jean, koska sinä tulet kotiin?
- Aino, minä olen säveltäjä, en mikään ennustaja.

Eräänä päivänä Jean Sibelius ilmoitti vaimolleen Ainolle aikovansa pistäytyä Kämpissä. Rouva kysyi kireänä, milloinkas herra aikoi palata sieltä kotiin. Tähän Sibelius antoi legendaarisen vastauksensa:
- Aino hyvä, en minä tiedä. Minä olen säveltäjä, en ennustaja.

Alfred Hitchcock saapui Orlyn lentokentälle Pariisiin. Tullimies, jonka tuli tarkastaa matkustajien passit, huomasi, että sarakkeeseen ammatti oli Hitchcockin passissa merkitty tuottaja.
- Mitä te tuotatte? hän kysyi.
- Kananlihaa, vastasi Hitchcock.

Anne Pohtamo löysi uskon. Mihin jäi entinen mies?

Arkkipiispa Jukka Paarma tapasi sattumalta Jope Ruonansuun.
- Minä kiitän teitä kaikesta siitä hauskasta, jonka olette suomalaisille antanut, Paarma sanoi Ruonansuun kättä puristaen.
- Minä puolestani kiitän teitä kaikesta siitä hauskasta, jonka olette suomalaisilta kieltänyt, Jope vastasi.

Bändi tämäkin:
Rummuis - Phil Collins
Bassos - Paul McCartney
Mikis - Theodorakis

Casanova esitti Weimarissa kirjastovirkailijana ollessaan seuraavan mietelmän:
- Ihmettelen, kuinka jotkut käyttävät vittu-sanaa kirosanana. Mielestäni se on aivan liian hauska kapine moiseen tarkoitukseen.

Diplomiurkuri Tapio Tiitu oli konserttimatkalla ulkomailla ja päätti tilata hotellihuoneeseensa teetä:
- Tii tu töötituu.
Teetä ei kuulunut, ja Tiitu päätti yrittää uudelleen ja tilasi saman tien kaksi kuppia:
- Tuu tii tu töötituu.
Vieläkään ei tapahtunut mitään, ja Tiitu huomasi unohtaneensa mainita nimensä ja soitti uudelleen:
- Tuu tii tu Tiitu tu töötituu.
Lopulta Tiitu lisäsi vielä tittelinsäkin:
- Tuu tii tu dii uu Tiitu tu töötituu.

- Entäs Aaro?
- Aaro Hellaakoski.

Eräs reportteri kysyi kerran Marlene Dietrichiltä:
- Jos joutuisitte autiolle saarelle, millaisen miehen toivoisitte seuralaiseksenne?
- Hyvän kalastajan, kuului vastaus.

F-Securen omistaja Siilasmaa tapasi vanhan koulukaverinsa ja kysyi, miten tällä nykyisin menee.
- Ei mene niin hyvin kuin sinulla. Itse asiassa olen joutunut elättämään itseni viime aikoina katukaupustelijana.
- No sehän sattui, vastasi Siilasmaa. Ei sinulla sattuisi olemaan myynnissä Aleksanterinkatua?

Häkissä oleva kyyhkynen sanoi toiselle näyttämön takana:
- Eikö olekin mahtavaa päästä Ozzy Osbournen keikalle?

Janina Andersson:
- Mihin sitä ydinvoimaa tarvitaan, kun sähkökin on keksitty?

Jukka Virtanen ja Ere Kokkonen sattuivat samaan aikaan Pasilan hissiin. Ere huomasi, että heillä oli samanlaiset päällystakit.
- Meillä on molemmilla ihan samanlaiset, Ere totesi ja loi samalla arvioivan katseen omaan takkiinsa. Paitsi että mulla on pienempi ja ryppyisempi.
- Niin on, Jukka Virtanen vastasi. Sitä paitsi meillä on samanlaiset päällystakitkin.

Jyrki Kummola pyysi Tampereen keskustorin lehtikioskista luettavaa, joka riittäisi Helsinkiin asti.
- Junallako vai moottoritietä pitkin? myyjä kysyi.

Kaikkialla maailmassa julkkiksilla on yksi yhteinen piirre. Ennen kuin he ovat nousseet julkisuuteen, he ovat tehneet kaikkensa päästäkseen sinne. Kun he ovat päässeet sinne, he tekevät kaikkensa, jotta tavalliset ihmiset eivät tuntisi heitä.

Kaksi julkkista juttelee keskenään:
- Olen taas rakastunut.
- Kuka on se onnellinen?
- En tiedä. Siitä ei ole vielä kirjoitettu mitään lehdissä.

Karita Mattila piti hyväntekeväisyyskonsertin sairaalassa. Kun konsertti oli ohi, kysyi hoitaja eräältä vanhalta potilaalta, mitä tämä oli pitänyt kuuluisan laulajattaren esityksistä. Potilas ihmetteli:
- Oopperalaulaja? Minä luulin koko ajan, että jotain naista leikataan puuduttamatta.

Katri Helena oli vihainen Panu Rajalalle, koska tämä oli kirjoittanut kirjassaan varsin yksityiskohtaisesti omasta rakkauselämästään.
- Minä halusin kuvata siinä itseni ja rakkauteni, Panu puolustautui.
- Kyllä kasvokuva olisi riittänyt, Katri Helena motkotti.

Kauko Käyhkö meni lihakauppaan ja kysyi kauppiaalta:
- Onko mitään lihatuotteita tarjouksessa?
- Käykö keuhko? kysyi kauppias.

Kike Elomaakin saa oman patsaansa. Sen nimeksi tulee Hauis Amanda.

Korkeat voimat Hämeenlinnaa varjelkoot Irwinin näköispatsaalta. Patsaskulttuurissa ei ole syytä palata 1800-luvulle. Siiskö Irwinin näköispatsas? Pikkusikari toiseen ja kaljapullo toiseen käteen? Reuhka päähän ja kitara selkään?

Kuinka sellaiset julkkikset, joille eivät mitkään palstat tahdo riittää, voivat olla "turhia"?

Kun Elizabeth Taylor viimeksi vihittiin avioliittoon, paikalla oli runsaasti lehtiväkeä ja se sai vihkijänä toimivan nuoren pastorin hermostumaan. Hän selaili käsikirjaansa löytämättä oikeata kohtaa ja hermostui siitä entistä enemmän. Elizabeth näki hänen hätänsä ja kuiskasi:
- Pst, sivu 56.

Lehtimies haastatteli aikoinaan erästä British Museumin virkailijaa, jonka tiedettiin tunteneen Karl Marxin niihin aikoihin, jolloin tämä asui Lontoossa ja kirjoitti Das Kapital-teostaan. Lehtimies selitti ja kuvaili, ja lopuksi vanha virkamies pääsikin jyvälle.
- Ahaa! Te tarkoitatte muuatta valkopartaista tyyppiä, joka istui täällä ahkerasti. Mutta eräänä päivänä hän ei enää tullutkaan eikä sen koommin koskaan. Mitähän tuosta tyypistä mahtoi myöhemmin tulla?

Marlene Dietrich kertoi nähneensä unta. Hän oli mukamas joutunut haaksirikkoon ja ajelehti lautalla muutamien muitten seurassa. Päivät kuluivat ja lopuksi haaksirikkoisilta loppui ruoka. Vanhaan, hyvään tyyliin vedettiin arpaa siitä, kuka syötäisiin, ja uhriksi joutui Christian Dior.
- No, miltä hän maistui? kysyi joku kammoksuen.
- Mutta Christian Diorillahan on tunnetusti aivan erinomainen maku! selitti Marlene.

Martti Vainio meni omistamansa hotellin keittiöön ja alkoi torua kokkia:
- Sinun tekemäsi pihvit olivat taas kärähtäneet!
Kokki katsoi Vainiota alta kulmain ja tokaisi:
- Kärähtäneet mistä? Dopingista vai?

Matti ja Teppo osuivat aikoinaan jättihittiin Neuvostoliitossa kappaleellaan: 'Et voi mennä rajan taa'. Etelä-Afrikassa heidän menestynein kappaleensa oli samaan aikaan: 'Pidä musta kiinni'.

Mies toiselle:
- Olin katsomassa Leidejä lavalla.
- Älä, ihan tosi!
- Joo, yksi Leideistä ei käytä keikalla pikkuhousuja.
- Mistäs sä sen tiedät?
- Sillä oli kengät märkänä.

- Miten Fredin laihdutuskuuri jaksaa?
- Hyvin. Hänen vatsaansa tatuoitu kuunari on muuttunut optimistijollaksi.

Nuorimies oli ravintolassa joensuulaisen tyttöystävänsä kanssa, ensitreffeillä. Kaikki sujui hyvin, paitsi välillä oli hiljaisia hetkiä. Tyttö poistui "puuteroimaan nenäänsä", ja hänen poissaollessaan nuorimies tunnisti baaritiskiltä miehen, joka näytti aivan Tino Singhiltä. Mies meni hänen luokseen.
- Anteeksi, hän puhutteli, mutta te näytätte jokseenkin Tino Singhiltä. Olisikohan niin...
- No, mies keskeytti, minähän olen itseasiassa Tino Singh.
Nuorimies oli aivan sanaton, mutta kykeni jatkamaan hetken päästä:
- Mielestäni olette aivan upea ihminen, ja Passi Ja Hammasharja on loistava ohjelma. Olen katsonut kaikki blää blää blää blää lipi lipi... Voisitteko ehkä tehdä minulle pienen palveluksen?
- Ihan mitä vain haluat, Tino vastasi.
- No, tuota, minä kun olen ensimmäisillä treffeilläni tyttöystäväni kanssa ja voisin tehdä häneen ison vaikutuksen, jos kävelisitte vain ohi ja sanoisitte "Moi Marko!", nuorimies ehdotti.
- Tottakai, Tino nyökytteli.
Niinpä nuorimies ryntäsi takaisin paikoilleen juuri ennenkuin hänen joensuulainen daaminsa palasi pöytään. Hetken kuluttua Tino meni sinne päin ja tokaisi:
- Morjens Marko, kuis menee?
Marko katsahti Tinoon ja vastasi:
- Painu vittuun neekeri.

On epävarmaa, onko Wilhelm Telliä koskaan ollut olemassa, mutta joka tapauksessa hän on syntynyt Urin kanttoonissa.

- Siitä vaan, sanoi Sibelius ja tyrkkäsi Tshaikovskin joutsenlampeen.

- Sinulla on hirveän huono käsiala, valitti verovirkailija Remu Aaltoselle.
- Niin on, mutta se on parempi kuin että ihmiset hoksaisivat etten osaa tavata, vastasi Remu.

- Talo palo, sanoi Tauno Palo, kun Tauno Palon talo palo.

Tangolaulaja Allan teki sopimusta managerinsa kanssa.
- Saat kolmanneksen lippumyynnistä, lupasi manageri.
- Ei käy, tokaisi Allan. Haluan ainakin neljänneksen.

Tapoihin kuuluu luonnehtia Turkkaa neroksi. Varmaan hän onkin lahjakas. Loistavia oivalluksia löytyy myös mielisairaaloiden asukkaiden tuotannosta kootuissa taidenäyttelyissä.

Teatterikorkeakoulun nuori opiskelija tulee riemuissaan kotiin.
- Äiti, minä sain osan meidän poliittisessa kabareessamme, poika kertoo. Minä esitän Heidi Hautalan avomiestä Carlo Jordania.
Äiti tulee surulliseksi:
- Sinun täytyy siis olla näkymättömissä ja pitää suusi kiinni?

Toivo Kärki oli lääkärintarkastuksessa. Lääkäri puhui jotain liikapainosta ja kolesteroliarvoista ja suositteli Kärjelle kävelemistä. Topi kysyi:
- Kävelemään? Minne?

Vuosisadan vaihteessa joukko Suomen taiteen johtohahmoja, kuten säveltäjä Sibelius, taidemaalari Gallen-Kallela, runoilija Leino ja kapellimestari Kajanus, juhli hotelli Kämpin kabinetissa. Juhla oli jatkunut jo pari vuorokautta, kun kapellimestari Kajanus huomasi, että alkoi olla kiire, mikäli hän aikoi ehtiä Pietarin junaan. Pietarissa hänen piti näet johtaa pari konserttia. Kajanus ilmoitti lähtevänsä, mutta kukaan ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota. Kajanus palasi Pietarista Helsinkiin viikon kuluttua päiväjunalla. Kun oli jo ilta, Kajanus päätti pistäytyä Kämpissä pikku iltapalalla ja tuutingilla. Kun hän tuli Kämpin kabinettiin, sieltä löytyi sama seurue, jonka hän oli viikkoa aiemmin jättänyt. Kun Kajanus ovelta kajautti hyvän illan toivotuksen, Sibelius mörisi vastaukseksi:
- Onks sulla Kajanus rakkovika, kun sun pitää hypätä yhtenään vessassa?

Ollessaan Kajaanin piirilääkärinä Elias Lönnrot joutui hoitelemaan kaikenlaisia potilaita. Kerran erästä romania oli toinen puukottanut. Kun Lönnrot viimein matkojen takaa saapui miestä hoitamaan, oli paikallinen loihtija jo puukotettua auttamassa ja lukuja lukemassa, mutta turhaan, sillä mies oli vuotamassa kuiviin. Silloin Lönnrot pani kylmän kääreen haavalle ja esitti äreimmät verenseisautussanansa, ja katso, puukotetun verenvuoto tyrehtyi. "Oot sinä, juutas aika velho", oli loihtija tuumannut kollegalleen.

Erään toisen tarinan mukaan Elias Lönnrotin luokse tuli mies, joka väitti kivenkovaan, että hänellä oli mato korvassa. Mutta kun Lönnrot tutki miehen korvaa, ei sieltä mitään löytynyt. Niinpä mies kertoi, että Oulussapa se oli sellainen tohtori, joka sahasi pään auki, otti madon pois ja juotti kallonkannen takaisin. Siihen Lönnrot totesi, että sellaiselle miehelle ei tarvinnut lähettää kuin pää. Muu ruumis saisi tehdä kotona keskeneräisiä töitä.

Muuan köyhä mökkiläinen oli käynyt varastamassa Lönnrotin Hauholassa olleesta mökistä keittoastioita. Lönnrot ei nostanut kuitenkaan oikeusjuttua, vaikka saikin tietää, kuka pitkäkyntinen oli. "Tarpeeseensa lienee ottanut", oli hän tuumannut. Jonkin ajan kuluttua oli miekkosen tultava kuitenkin näyttämään Lönnrotille kipeää sormeaan, johon leikkaus näytti olevan ainoa hoitokeino. Tarinan mukaan Lönnrot oli todennut naaman ilme peruslukemilla miehen kättä katsellessaan: "Jokohan nyt katkennee, vaan liika pitkät nämä ovat olleetkin."

Professori Elias Lönnrot auttoi muuan kerta ainaisessa rahapulassa ollutta kirjailija Aleksis Kiveä maksamalla hänen räätälinlaskunsa. Asia jäi vaivaamaan Kiveä, koska hän ei saanut maksettua velkaansa takaisin. Kun Kivi sitten sairastui, totesi Lönnrot lakonisesti: "Minä annan sammattilaisen kyläräätälin poikana velan anteeksi nurmijärveläisen kraatarin pojalle."

Kun Rietrikki Polénin ensimmäistä suomenkielistä väitöskirjaa Johdantoa Suomen kirjallisuushistoriaan tarkastettiin, vastaväittäjänä toiminut Elias Lönnrot huomautti, että teoksesta ei löydy punaista lankaa. "Kyllä siinä minusta sellainen on", väitti Polén tiukasti. Tässä vaiheessa Elias Lönnrot ryhtyi utelemaan, oliko kirjansitoja käyttänyt punaista lankaa Polénin kappaletta valmistaessaan.

Ylioppilaat istuttivat Lönnrotin isänmaallisen juhlan innostuksessa kultatuoliin. Kunnianosoituksen kohteeksi joutunut Lönnrot totesi silloin vaatimattomasti: "Ei paska punniten parane!"

Kun Elias Lönnrot kävi viimeistä kertaa Kajaanissa vuonna 1881, halusivat kaupunkilaiset juhlia merkkimiestä. Kajaanilainen raatimies Bergh tarjosi professorille aamiaisen ja halusi pitää Lönnrotille puheen. Lönnrot, joka ei pahemmin juhlapuheista perustanut, totesi hieman nuivasti: "No, jos siitä ei tule kovin pitkä."
 
Kun Lönnrot kävi viimeisellä Pohjois-Suomen matkallaan vuonna 1881 Oulussa, hän suostui hieman vastentahtoisesti valokuvattavaksi. "En minä siitä muuten välittäisi, mutta täytyyhän miehelle saada vähän tienuuta", oli Lönnrot puolustellut suostumustaan.

Kainuulainen käveli kerran apeissa aatoksissa ohi kyyhkysten likaaman Elias Lönnrotin patsaan. Veistoksen kohtalo sai kainuulaisen pukemaan tunnelmansa sanoiksi: "Mi tarkoitus on elon raskaan, jok’ kerran hukkuva on kyyhkyn paskaan?"

Sodan sytyttyä evakuoitiin naisväki sotatoimialueen läheisyydestä. niinpä jäivät Heikkosenkin veljekset keskenään hoitamaan vielä evakoimatonta karjaa. Yksi pojista otti lypsääkseen lehmät. Ensikertalaiselta maito suihkusi vahingossa turkin hihaan. Poika ravisti rauhallisesti maidon hihasta ämpäriin ja tuumasi: - Tullooha tuo noi samal tiel siivilöityykii.

Karjalaisukko: - Sin jäi muin kaik konehein: vokki, viskilä ja loukku
Toinen: - Nii jäi muiltkii uus risuäes. Ja vast kaks kessää ajettu.
 
Uusikirkkolaisia joutui evakkomatkalla yhteismajoitukseen erääseen länsisuomalaiseen kansakouluun. Luokkahuone oli täysi, väsyneitä matkalaisia nukkuu lattialla. Lähinnä ovea makasi Jooseppi Pönkä- niminen isäntä. Vielä yksi uusikirkkolainen perhe saapui koululle. Opettaja ohjasi sen samaan luokkahuoneeseen. Perheen päämies huomasi, että huone oli jo entisestään täysi ja että hänen naapurinsa Pönkä nukkui oven luona. Hän sanoi opettajalle: - Kyl se o sil vissii, ettei sin ennää mahu, huone o iha täys, Pönkäkii näkkyy oleva iha ove ies.
Opettaja käsitti asian toisin ja virkkoi: - On sielä vielä tilaa, potkaiskaa pönkä syrjään ja menkää vaan sisään.
 
Ilmajoki oli aikanaan varsin tunnettu sotaoikeudessa tuomittujen rangaistupaikka. Talvisodan aikana se oli räisäläläisten sijoituspaikkoja. Eräs Räisälän isäntämies tuumi: - Räisäläläist saivat ilmajokkii vaikkei tehniet mitteä.
 
Uudenkirkon Toivolasta kotoisin oleva Eulaalia Muurista muutettiin evakkomakan alkuvaiheessa paikasta toiseen. Muutteleminen ei ollut leikintekoa nuoremmillekaan, saati sitten yli 70-vuotiaalle. Kun Eulaalia jälleen kerran oli joutunut siirtymään uuteen paikkaan, surkutteli entinen naapuri: - Miksei niil ou parempaa järjestystä täs sijoitushommas, ko vanhaa ihmistä viijjää ko mustalaista paikaast paikkaa? Mitäs meist nuoremmiist o vällii, mut mikset vanha anneta olla paikallaa.
Tähän sanoi huumorintajuinen Eulaalia ääntään alentaen: - A mie virka siull, miks minnuu muutellaa. Miehä uo lesk – tiijethä sie. Ja näät joka talos, mihi minnuu evakoijaa, on poikii, ni hyö pelkäjäät, jot mie vällei vääntiin minjaaks talloo. Ja hyö ko ei suvatse karjalaista minjaa minjaksee, ni tas lennättämmää taas uutee paikkaa minnuu, pois poja silmiist.
 
Savolaisemäntä sanoin asuntoa tiedusteleville: - Mitäs te sieltä lähditte. Olisitte vaan pysyneet kotonanne.
Karjalaisemäntä: - Kas, läksimmähä huvimatkal ko luulimma, jot työ tiällä meitä jo vuotteletta.
 
Hämäläisisäntä kyselee hieman ylimielisesti karjalaiselta, joka oli omistanut vauraan talon: - Jäikös teiltä sinne Karjalaan mitään mainittavampaa? Kysymys harmittaa karjalaista ja hän vastaa: - Ka, eihä muilt sinne paljo mittää jäänt. Jäihä va liiteri naulaa neljäkymmenä marka jakoavvai, minkä mie viime kesän osti Punaselähtee torilt.
 
Pyhäjärveläinen evakkoukko tuli kauppaan ja pyysi: - Patska pitskoi. – Hyi hävytön! kivahti myyjä, noi karjalaiset ei osaa eres ihmisten kansa puhua, haistattelevat heti, ku ensi kerran näkevät. Tytön närkästys oli aiheeton, sillä eihän pyhäjärveläinen pyytänyt kuin puntin tulitikkuja.
 
Sijoitustalon emäntä näyttää kerrran siirtolaisnaiselle tasavallan presidentin kuvaa jostakin lehdestä ja kysyy: - Olikos teillä siellä Karjalassa hallitsijana keisari vai presidentti? – Ei kumpanenkaa, meil ol sulttaani ja kovast myö hänest tykättiikii.
 
No, mites siul on mänt tääl maalimal? – no, mitäs täs muuta ko loikoiloo ja syleksii vieraasee kattoo.
 
Laihialaisemäntä kysyi taloonsa pakkomajoitetulta suistamolaisemännältä: - Minkäs tähren te lähritte sieltä? Miksettä pysynehet kotonanne? – A vos, katso sie, lähteväthän pieskysetkin pois Suomesta, vaikka saisivat jiähä.
 
Kolme rautatievirkailijaa sai helmikuussa 1940, kun rintama oli jo Patterinmäellä, määräyksen poistua Viipurista. Potkukelkkoja työntäen he kulkivat Torkkelinkatua. Pursiaisen kahvilan kohdalla yksi heistä sanoi: - No, ensimmäise kerra sain kulkee Torkkeli päähä asti eikä tarvint kellekää nostaa hattuu.
 
Sin jäivät hyvät metsät ja kolmesaatuhanne velat! sanoi karjalaisukko.
 
Isäntä Hämeessä: - Eihän noi karjalaisevakot osaa muuta ku hokee mie, mie, mie ja sie, sie, sie ja sitte he hyönää ja työnää joka sanan väliin.
 
Nii on huonet metsät tääl Pohjanmaal. Ei oo kunno puuta, mihi oravat nuosis, vaa nekkii raukat istuut mättäihe pääl ja märännyttäät takapuoleese, eikä sellasel nahal mittää virkaa oo.
 
Pohjalaisemäntä päivittelee erään karjalaisperheen suurta lapsimäärää ja ihmettelee kun kuulee taas pian olevan lisää luvassa. – Eikös nyt vähempikin sentään piisaisi! Karjalaisemäntä voitelee piirakoitaan ja nauraa: - Oha mei evakkoi pakko lissääntyy, jot meit ois ko taas tarvitaa.
 
Hämäläisisäntä: - Jollet ennen o mahrottomia kuullu, ni kuuntele evakkoja, niiltäs kuulet.
 
Helvettiin ne karjalaiset tuote menoa joutuu, ei taivaassakaan piirakoiden takia joka lauantai uuneja lämmitetä.
 
Hämeenkyrössä ei eräässä talossa pidetty taloon sijoitetusta siirtolaisväestä. Nimitettiinpä evakkoja mustalaisiksikin. Sattui sitten kerran mustalaiskuorma ajamaan pihaan. Siirtolaismies ei malttanut olla kuin ohimennen sanomatta: - Mitenkä tuo ois, talonemäntä, saiskoha panna sauna lämpiämmää ku tul tuo velmies perreinee vierasil talloo?
 
A mitäs suremist täl evakol on, ei ainakoa sitä huol surra jot kotihe kuoluo…
 
Iisalmella tuli karjalaisisäntä vierailulle naapuritaloon. Tulija sattui olemaan hieman hiprakassa ja innostui kehumaan rikkaudellaan: - Kyl miul on rahhaakii nii paljo, et voisi ostaa vaik puole Suomii! Savolaisisäntä lausahti tuohon: - Suattasithan sinä ostaa, vuon kum minä em myö.
 
Siirtolaismummo: - Kaik jäi sin, jäi ukkovainaakii!
 
Lumivaaralaismies oli Tampereen torilla evkkomatkansa aikana hevosensa kanssa. Paikalle tuli tamperelaismies ja kysyi evakolta: "Onko hevosta myyrä?" Lumivaaralainen vastasi: " Ei tämä oo mikään myyrä kun tällä on kaviotkin".


- Hankitaan presidentin valtiovierailuja varten valtiolle lentokone nyt, kun Tarja Halonen on valittu presidentiksi?
- Ei tarvitse, hän lentää ihan omalla luudalla.


- Miksi Arajärvi on usein aamuisin niin nuutuneen näköinen?
- Hän on edellisenä yönä saanut halosta.


- Miksi erään helsinkiläisen etnisen ravintolan edessä nähtiin äskettäin leijonalipulla varustettu edustusauto?
- Susipari kävi sushipaarissa.


- Miksi presidentti Tarja Halosen vaatteet ovat yleensä kirjavia ja oudon värisiä?
- Hänen mielestään on rasismia, jos valkoinen, musta ja värillinen pyykki pestään erikseen.


- Miksi sitä sanotaan, kun alunperin vaalea Tarja Halonen värjää hiuksensa punaisiksi?
- Keinoälyksi.


- Mikä oli se lemmenlintu, jonka viserryksen voimasta presidentti Tarja Halonen taipui avioliittoon?
- Kurajärven alli.


- Mikä on ollut Suomen valtiomuoto siitä asti kun Tarja Halonen astui presidentin virkaan?
- Akkavalta.


- Millainen oli nuori Tarja Halonen, kun hänellä oli suhde Erkki Tuomiojaan?
- Tarja kukki kuin tuomi ojassa.


- Millainen on uuden perustuslain mukaan Suomen valtiomuoto?
- Akkavalta.


- Minkä ohjeen Eeva Ahtisaari antoi Tarja Haloselle kutsuttuaan tämän Mäntyniemeen kahville presidentin vaalin jälkeen?
- Kun sinä Tarja, muutat tänne, niin voit unohtaa siivoamisen. Täällä palvelu pelaa.


Bush ja Putin pitivät kriisikokousta Suomessa, ja Tarja Halonen toimi heidän isäntänään. Oli kaunis kesäpäivä, ja he istuivat Kultarannan terassilla. Yhtäkkiä heille ilmestyi hyvä haltija, joka sanoi:
- Kuulkaas nyt! Olen kuunnellut jo tovin tappeluanne ja toivon että vihdoinkin rauhoittuisitte. Saatte jokainen esittää yhden toiveen, ja lupaan täyttää ne!
Vaikka kyseessä oli hyvä haltija, Bushin huulet kiristyivät ja hän totesi:
- Jos kerran olet oikea haltija ja lupaat toteuttaa pyyntömme, toivon että arabimaat, Kiina ja Venäjä tyhjenevät väestöstä, mutta luonnonrikkaudet jäävät.
Hyvä haltija kurtisti kulmiaan, mutta kääntyi sitten Putinin puoleen.
- Toivon että teet saman Yhdysvalloille, totesi Putin yhtä tuiman näköisenä.
Jäljellä oli vielä Halonen, ja hyvä haltija katsoi häntä kysyvästi.
- No minulla ei oikeastaan ole enää mitään kiirettä toiveideni kanssa... Tai oikeastaan voisit tuoda minulle yhden tuopillisen olutta, jota voin siemailla sillä välin, kun täytät noiden kahden höyrypään toiveet. 

- Miten ammattiyhdistysliike uhkaa toimia, ellei Demarien ehdokasta valita presidentiksi?
- Yhteiskunta saa päähänsä Halosta. 

- Miten Kalevala-runojen laulutyyli muuttui 1.3.2000 lukien?
- Kaikki runot, joissa kerrotaan Pohjolan emännästä pitää aloittaa: "Tarja Pohjolan emäntä Pohjan akka harvahammas..." 

- Miten Pentti Arajärven pitää protokollan mukaan puhutella, hänen avioiduttuaan presidentin kanssa?
- Herra tasavallan presidentti Tarja Halonen.

- Mitä eroa on Tarja Halosella ja kummituksella?
- Tarja Halosen hymy on pelottavampi. 

- Mitä yhteistä on Pentti Arajärven kalsareilla ja suomenlipulla?
- Molemmat nousevat ja laskevat tasavallan presidentin määräyksestä. 

- Mitä yhteistä on Tarja Halosella ja Louhi Pohjolan emännällä?
- Molemmilla on tytär, jonka nimeä kukaan ei tiedä. 

- Ruotsalaisten tulkinnan mukaan Pentti Arajärveä ei voi kutsua makeksi, koska sanaa voidaan käyttää vain naimisissa olevasta mieshenkilöstä. Mitä suomalaiset ajattelevat asiasta?
- Ovat ihan samaa mieltä. Ei Penttiä voi sanoa Makeksi. Häntä pitää sanoa Penaksi. 

- Tapahtuiko Suomessa vallanvaihto 1.3.2000?
- Ei, koska Lipponen jatkaa. Vaihdettiin vain presidenttiä. 

- En ymmärrä miehiä, Hermunen sanoo Lenitalle. He jopa vertaavat Tarja Halosta kanaan.
- Hirveää, Lenita myöntelee. Kana sentään pukeutuu paljon paremmin. 
 
Halosen esiintymisessä avopäin ei pitäisi olla mitään erityisen kummallista. Kun edellinen presidenttimme teki valtiovierailun Ruotsiin, hänellä oli päässään avohaava. 
 
Kauppamatkustaja yritti myydä Tarja Haloselle matkalaukun.
- Presidenttinä te joudutte matkustamaan paljon ja tähän laukkuun mahtuvat hyvin teidän vaatteenne, myyjä selitti.
- Pitääkö minun sitten matkustaa alastomana? Halonen ällisteli. 

Laulaja toivoisi presidentin olevan naimisissa. Mitä mieltä ovat soittajat? 
 
- Miksi sinulla on tuollaiset omituiset kirjavat vaatteet? tuttava kysyy Tarja Haloselta.
- Minä en hyväksy sitä, että valkoiset, mustat ja värilliset vaatteet pestään erikseen, Halonen vastaa. 
 
- Miksi sinä olet noin hapan? Bjarne Kallis kysyy Toimi Kankaanniemeltä.
- Lehdessä lukee, että Tarja Halonen on kaikkien suomalaisten äiti, Kankaanniemi vastaa.
- Mitä pahaa siinä on? Kallis ällistelee.
- Minä en hyväksy Arajärveä isäkseni, Kankaanniemi selittää. 
 
- Minkälaisen puheen sinä pidit Putinille päätösillallisilla? Anna Halonen kysyy äidiltään Venäjän presidentin vierailun jälkeen.
- Minkä niistä neljästä sinä haluat kuulla? Tarja Halonen kysyy. Yhden minä valmistin etukäteen, toisen minä puhuin, kolmannen lehdet kertoivat minun pitäneen ja neljännen minä todella olisin halunnut sanoa. 
 
- Minulle opetettiin jo pienenä, ettei koskaan saa valehdella, Tarja Halonen kertoo lapsille vieraillessaan alakoulussa.
Pitkä hiljaisuus.
- Miten ihmeessä sinä sitten pääsit presidentiksi? Pikku-Liisa vihdoin kysyy. 
 
- Missä ihmiset voivat helpottaa itseään? Heidi Hautala kysyy Tarja Haloselta televisiotentin väliajalla.
- Heti vasemmalla, Halonen neuvoo ja näyttää kädellään.
- Pyydän, ei mitään propagandaa, Hautala sanoo. Minä todella etsin vessaa. 
 
Mullistukset Suomen valtion korkeimmassa johdossa jatkuvat näköjään kaikilla osa-alueilla. Ensin presidentin valtaoikeuksia vähennettiin parlamentarismin vahvistamiseksi. Nyt vietiin taiteen nimissä presidentiltä oikeus olla muotokuvassa itsensä näköinen. 
 
- Noudatatteko te kotioloissa protokollaa? toimittaja kysyy Tarja Haloselta.
- Eräässä mielessä kyllä, rouva presidentti vastaa hetken mietittyään.
- Missä tarkoitatte?
- Pentti saattaa minut illallispöytään ja minä talutan hänet siitä sohvalle lepäämään, Halonen kertoo. 
 
Ote Suomenmaan vaaligallupista:
- Kuka kelpaa mielestäsi parhaiten demarien presidenttiehdokkaaksi?
A. Halosen Tarja
B. Työväentalon Harja.
C. Katuluuta. 
 
Presidentti Halonen oli ensimmäisellä vierailullaan Kultarannasta Iniön saaristoon. Hänet kuljetettiin Arajärven kanssa kalasatamaan, jossa Arajärvi tiedusteli kalastajalta, voisiko ostaa kilon kampeloita.
- Kyllähän niitä tässä on, vastasi kalastaja mielissään.
- Mitähän niitten hinta sitten on? kysyi Arajärvi.
- No, olisiko viisi kymppiä liikaa?
- Ei missään tapauksessa! vastasi Arajärvi ilahtuneena.
- No sitten se on satanen! 
 
Presidentti Halosen avomies Arajärvi puhuttaa jälleen. Monet ovat ehdottomasti sitä mieltä, että avomiestä ei sovi kutsua puolisoksi. Kieltämättä mielenkiintoinen kysymys. Mitenkä olisi linnan kundi? 
 
Presidenttipari vieraili vanhainkodissa. Pentti Arajärvi eksyi taas omille retkilleen ja törmäsi vahingossa pyörätuolissa istuvaan vanhaan naiseen.
- Katso vähän eteesi, pässi! nainen kivahti.
- Ettekö te tiedä, kuka minä olen? Arajärvi kysyi loukkaantuneena.
- En tiedä, mutta kysy hoitajilta, kyllä he tietävät, nainen neuvoi. 
 
Putin, Bush ja Halonen saapuivat Jumalan luokse.
- Milloin amerikkalaiset ovat onnellisia? Bush kysyi.
- Viidenkymmenen vuoden kuluttua, Jumala vastasi.
Bush kääntyi itkien takaisin.
- Milloin meillä venäläisillä menee hyvin? Putin kysyi.
- Sadan vuoden kuluttua, Jumala vastasi, jolloin myös Putin kääntyi itkien pois.
- Milloin Suomen työttömyys puolittuu? Halonen kysyi.
Jumala kääntyi itkien pois. 
 
Sattuuko sinua? Saatat saada hyvän viran. Presidentti Tarja Halonen nimittäin nimittää Suomen Pankin johtajiksi ketä sattuu. 
 
Tarja Halonen ja hänen miesystävänsä päättivät mennä naimisiin. Asian johdosta muuan naistenlehden toimittaja haastatteli Halosta. Toimittaja kysyi:
- Millaiset häät aiotte pitää? Järjestetäänkö siviilivihkiminen vai kirkkohäät?
- Tietysti kirkkohäät, Halonen vastasi.
- Sehän on jännittävää, kun te olette eronnut kirkostakin, toimittaja ihmetteli.
- Ei nyt niinkään, Halonen selitti. Mutta minä nähkääs haluan kunnioittaa tulevan aviomieheni viimeistä tahtoa. 
 
Tarja Halonen, koko Kallion presidentti. 
 
Tarja Halonen miesystävälleen ennen presidentin virkaan astumistaan: - Mutta entä se kunniakomppania, Pertti?
- Mitä siitä, Tarja?
- Miten se edessä pitää olla?
- Katsot vain niiden päiden ylitse, ettei kaksoisleuka näy. 
 
Tarja Halonen oli kävelyllä Töölönlahden rannalla, kun yksi rantojen asukeista lähestyi häntä.
- Antaisitko euron, tarvitsisi päästä kahville johonkin?
Tarja kaivoi käsilaukustaan viiden euron setelin ja ojensi sen pyytäjälle.
- Sinähän se vasta reilu rouva olet, pyytäjä ihasteli. Mitä sinä oikein hommaat?
- Minä olen tämän tasavallan presidentti.
- Kato kato, johan oletkin mukavan jobin hiffannut. 
 
Tarja Halonen on vuosittaisessa lääkärintarkastuksessa.
- Edes presidentin ei pidä ottaa murheita mukaan sänkyynsä, lääkäri lopuksi varoittaa.
- Tiedän, Halonen huokaa. Mutta Pentti ei suostu nukkumaan yksin. 
 
Tarjan riimi: Kunhan vain on tarpeeksi kanttia, voi harrastaa vaikka vatsatanssia. 
 
Turha on enää taivastella presidentti Tarja Halosen Ruotsin-vierailun suurinta ihmettä, käsilaukkua. Presidentti toteutti vain sen, mikä edeltäjältänsä puuttui: Pitää olla edes yksi asia, joka pysyy käsissä. 
 
Kassin kantamisen voi tietysti organisoida toisinkin, jos saa presidentin irrottamaan otteensa siitä. Voisihan se varsinkin ruotsalaisista näyttää söpöltä, kun everstin arvoinen adjutantti kantaisi iltalaukkua.
 
Naimisiin
Tarja Halonen ja hänen miesystävänsä päättivät mennä naimisiin. Asian johdosta muuan naistenlehden toimittaja haastatteli Halosta.

- Millaiset häät aiotte pitää? Järjestetäänkö siviilivihkiminen vai kirkkohäät?, uteli innokas toimittaja.
- Tietysti kirkkohäät, Halonen vastasi.
- Sehän on jännittävää, kun Te olette eronnut kirkostakin, toimittaja ihmetteli.
- Ei nyt niinkään, Halonen selitti. Minä nähkääs haluan kunnioittaa tulevan aviomieheni viimeistä tahtoa.
 
Presidenttivitsi Tarjan ja Pentin esittely Ruotsin vierailulla: 

"Hej, Jag heter Tarja och jag är rolig!" 
"Hej, Jag heter Pentti och de är inte rolig" 

Miksi kutsutaan Martti Ahtisaaren päivittäistä juoksulenkkiä? 
- Maratoniksi.

Mara ja Ruotsin kuningas olivat kirjeenvaihdossa. Kuningas aloitti: 
- Hej! Jag är Carl Gustaf XVI. 
- Minä olen Martti Ahtisaari XXL...

Miksi Martti Ahtisaari kävelee niinkuin kävelee? 
- Koska hänen ollessaan Diakonissalaitoksella presidentin lääkärintarkastuksessa, hänellä todettiin kohonnut kolesteroli. Lääkäri sanoi hänelle vakavasti: 
- Jotta kolesterolinne saataisiin kuriin, teidän on heti alettava vältellä munia!

Kuinka monta Ahtisaarta mahtuu kuplavolkkariin? 
- Kaksi. Eeva ja Marko.

Montako Martti Ahtisaarta tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu? 
- Ei yhtään. Aina näistä vaikeuksista Suomessa on selvitty.

Amerikkalainen kertoi suomalaiselle kotimaastaan: 
-We have Bill Clinton, Bob Hope and Johnny Cash. 
Suomalainen kertoi vuorostaan amerikkalaiselle: 
-We have Martti Ahtisaari, no hope and no cash.

Martti Ahtisaari teki valtiovierailun Arabiemiirikuntien liittoon. Vieraanvaraiset isännät tutustuttivat häntä parhaansa mukaan valtion kulttuuriin. Niinpä hänet vietiin myös erään sheikin kotiin, jossa lakeija johdatti hänet kaikkein pyhimpään eli haaremiin. Siellä suuri joukko naisia loikoili seinien vierustoilla ja heidän keskellään seisoi eunukki. Maralle tämä oli uusi kokemus ja hämmentyneenä hän esitti lakeijalle kysymyksen: 
-Kyllä minä nämä naiset ymmärrän, mutta mitä tuo eunukki tekee tuolla naisten keskellä? 
-Hän on kirjanmerkki.

Kuuluttaja: 
- Ja tänään presidentti ahtisaari ei ole paikalla, katsomossa on siis 3 ylimääräistä paikkaa...

Kerrotaan, että Venäjä olisi halukas vaihtamaan Suursaaren kahteen suomalaiseen saareen. Eduskunnassa pohditaan, kävisivätkö Ahtisaari ja Jaakonsaari.

Martti Ahtisaari oli eräällä maakuntamatkallaan. Matkaa tehtiin presidentin virka-autolla pitkin mutkaisia maalaisteitä. Yhtäkkiä auton eteen juoksi iso sika, joka jäi alle ja kuoli. Auto pysäytettiin ja Mara lähetti autonkuljettajansa läheiseen maalaistaloon kertomaan sian kuolemisesta ja neuvottelemaan mahdollisista korvauksista. Meni tunti, meni kaksi, ja Mara alkoi ihmetellä, että missähän se kuljettaja viipyy. No, hän päätti itse lähteä hakemaan kuljettajan takaisin ja meni taloon. Sisällä oli raju juhlinta menossa: kaikki olivat hirveässä kännissä, laulu ja soitto pauhasi, humalaisten huutoa kuului joka puolelta, pöytä notkui ruokia ja varsinkin juomia jne. Mara katseli vähän aikaa ihmetellen ympärilleen, ja huomasi autonkuljettajansa pöydän ääressä. Mara meni hänen luokseen ja kysyi, että mitä täällä on oikein tapahtunut, miksi juhlitaan. Kuljettaja selitti: "En minä vaan tiedä. Tulin tänne taloon ja sanoin olevani Martti Ahtisaaren autonkuljettaja. Sanoin myös, että nyt se sika kuoli...".

Martti Ahtisaari oli valtiovierailulla jossainpäin Afrikkaa ja hänen kävellessä meren rannalla adjutanttinsa ja paikallisten alkuasukkaiden päällikön kanssa mara huomasi kilpikonnan joka ryömi hietikolla. Mara innostui ja sanoi päällikölle että siitähän saisi oivan kilpikonnaliemen. Päällikkö sanoi että no tehdään vaikka heti. Alkuasukkaiden saatua kilpikonna kiinni he alkoivat tappamaan sitä. siitähän koituikin varsinaista harmia. Kun mustat miehet yrittivät lyödä kilpikonnaa päähän puuklapilla sen työntäessä päänsä ulos kilvestään, muttase veti aina päänsä takaisin. Maran adjutantti katseli vierestä sitä touhua kun se ei ottanut onnistuakseen ja sanoikin alkuasukkaille että kilpikonna työntää päänsä kunnolla ulos kun työnnätte sormen sen perseeseen. Alkuasukkaat päättivät koettaa adjutantin neuvoa ja he saivat kuin saivatkin kilpparin tapettua. Myöhemmin heidän kaikkien lipittäessä kilpikonnalientä päällikkö sanoi adjutantille: 
- Taidat olla aikaisemminkin tappanut kilpikonnia? 
Johon adjutantti: 
- Ei, en ole. Mutta laitan joka aamu Maralle kravatin kaulaan.

Piirroshahmoja nimitetään tooneiksi. Nyt kun Martti Ahtisaaresta on piirrerry sarjakuva, niin millä nimellä Maran piirroshahmoa kutsutaan? - Maratooniksi.

Milloin maailma on Paavo Väyrysen mukaan mallillaan? - Kun Lipposen hautajaisissa, Ahtisaaren leski kertoo Ahon ja Viinasen leskille, että Rehnin ja Uosukaisen ukot kuuluvat olevan vapailla markkinoilla, kun niiden vaimoista on aika jättänyt.

Ahtisaari, Clinton ja Jeltsin kilpailivat kenen armeija on paras. 
- Minä pystyisin tuohoamaan Venäjän viidessätoista minuutissa, sanoi Clinton. 
- Minä pystyisin tuhoamaan Euroopan viidessätoista minuutissa, sanoi Jeltsin. 
Ahtisaari mietti vähän aikaa ja sanoi: 
- Meidän armeija onkin niin hyvä että poikani ei uskaltanut edes mennä sinne.

Ahtisaari näki painajaista, jossa kolme Etelä-Afrikkalaista helikopteria yritti kaapata hänet.

Presidentti Ahtisaari tapasi ammattilaisgolfaaja Piltzin Talin kolmosviheriöllä. Herrat kättelivät ja Ahtisaari kysyi: 
- Miten oikein sait kimmokkeen ryhtyä ammattipelaajaksi? 
- Ehkä syynä oli perhetausta ja kotoa saatu malli. Isäni oli innokas urheilumies. 
- En usko, että perhetausta voi vaikuttaa niin paljon. Isäsi voisi olla vaikka rikollinen ja sinä olisit silti ammattipelaaja, sanoi Ahtisaari. 
- Kyllä perhetausta on vaikuttanut. Mikäli isäni olisi ollut rikollinen, niin minä olisin luullakseni ryhtynyt poliitikoksi.

Miten erottaa Martti Ahtisaaren Elvis Presleystä ja Golda Meyristä? 
1. Ahtisaari on ainoa, joka on maanpinnan yläpuolella. 
2. Ahtisaari on lihavampi kuin Elvis ja kauniimpi kuin Golda.

Mitä yhteistä on presidentti Ahtisaarella ja hänen käyttämällään golfkentällä? - Tali.

Ahtisaari oli maakuntamatkalla lapissa. Hän piti puhetta saamelaisyhteisölle Rovaniemen kaupungintalolla. Astuessaan lavalle saamelaiset tervehtivän Maraa innokkaasti "ugaa" -huudoin. Huudot vain jatkuivat, kun Ahtisaari aloitti puheen. Pidettyään melkein tunnin mittaisen puheen, koko salillinen saamelaisia ruusi riemuissaan: "Ugaa! Ugaa!" Ahtisaari onnitteli itseään hyvästä puheestaan ja lähti kompuroimaan kohti virka-autoaan. Kävellessään autolleen kaupungintalon pihan läpi hänen saamelainen oppaansa sanoi hänelle: "Teidän on syytä varoa, ettette liukastu poron ugaaseen. Sitä on aika paljon täällä pihalla".

Ahtisaari oli pohjanmaalla pitämässä puhetta maanviljelijöille. Kun puhetilaisuus loppui, maajussit nappasivat Maran olalleen ja rupesivat kantamaan häntä innokkaana pitkin raittia. 
- Tämäpä mielyttävä yllätys, totesi Mara kunnianosoituksestaan. 
- Enpä tiedä siitä mielyttävyydestä, vastasi häntä kantava viljelijä. - Mutta Autosi me jo upotimme suohon!

Mitä eroa on suurilla maankiertäjilla John Glennillä ja Martti Ahtisaarella? 
- Kiitos Nasan John Glennin matkalaskut ovat julkisia.

Miksi Martti Ahtisaari ei voi tehdä samaa kuin Bill Clinton? 
- Suomen perustuslaki ei myönnä Ahtisaarelle samanlaista täydellistä Veto-oikeutta kuin USA:n perustuslaki Bill Clintonille.

Miksi presidentti Ahtisaari ei ole vieraillut Aleksi 13:ssa? 
- Hän ei mahdu oven läpi sisälle.

Jeltsin oli valtiovierailulla Suomessa. Hän kysyi presidentti Ahtisaarelta: 
- Mitä tekisit, jos olisit venäläinen? 
- Mitä te venäläiset sitten teette, kysyi Ahtisaari kun ei pitkän mietinnän jälkeen muutakaan keksinyt. 
- Pyrimme siirtolaisiksi länsimaihin, vastasi Jeltsin.

Naistenlehden toimittaja kysyi rouva Eeva Ahtisaarelta: 
- Ovatko miehenne Teille kertomat asiat muuttuneet niistä päivistä, jolloin menitte naimisiin? 
- Tavallaan. Naimisiin mentyämme Martti kertoi minulle, miltä hänen sydämessään tuntui. Nyttemmin hän kertoo minulle, miltä hänen lonkissaan, polvissaan ja mahassaan tuntuu.

Mikä on rasvaimun huippu? 
- Sirpa Pietikäinen ottaa Ahtisaarelta suihin.

Martti Ahtisaari on tasavallan presidentti. Tällöin Eeva Ahtisaari on tasavallan ensimmäinen nainen. Jos tuntee logiikka/joukko-oppia ja omaa maalaisjärkeä sisältävän pään, on tällöin Marko Ahtisaari tasavallan ensimmäinen basisti.

Miksi vessapapereissa pitäisi lukea Suomi? 
- Että Ahtisaari huomaisi että Suomi menee päin persettä.

Sanelma Vuorre, joka opastaa kaikkia hyvään käytökseen halusivat nämä eli ei, kysyi presidentti Ahtisaarelta: 
- Herra presidentti, onko mielestänne korrektimpaa juoda olutta lasista vai pullon suusta? 
- Tietysti pullon suusta. Silloinhan on koko ajan pakko pitää kiinni etiketistä.

Eeva Ahtisaari katseli miestään ja sanoi: 
- Kyllä sinun, Martti, pitäisi tosiaankin aloittaa laihdutuskuuri. 
- Älä turhia hölise. Sinä tiedät ihan hyvin, että olen ollut monta kertaa laihdutuskuurilla. Ja aina yhtä laihoin tuloksin.

Miksi Martti Ahtisaarelle povataan lupaavaa uraa modernina kuvanveistäjänä? 
- Hänen presidentti Milosevicille laatimansa rautalankamallit ovat saaneet median ja taidearvostelijat hurmoksiin.

Kuka on nykyään tunnetuin suomalainen näyttelijä Keski-Euroopassa? 
- Martti Ahtisaari. Hänellä on pääosa "Kosovon rauhassa".

Sosiaalidemokraattien salaisista papereista on selvinnyt, mikä on ulkoministeri Halosen presidenttiehdokkuus. 
- Kalevi Sorsan kosto Suomen kansalle, että se sossujen ehdokasvaaleissa äänesti ehdokkaaksi Ahtisaaren eikä Sorsaa.

Presidentti Milosevic kertoi vaimolleen: 
- Ahtisaari sanoi, ettei enää saa sotia, vaan asiat pitää selvittää puhumalla... 
- Pyh! Hänen poikansakin on sivari.

Mikä on se kansalaisjärjestö, jonka johtajaksi Martti Ahtisaari presidenttikautensa jälkeen siirtyy? 
- Suomen painonvartijat ry.

Muuan lehtimies kysyi presidentti Ahtisaarelta: 
- Herra presidentti, miten ulkoilette hoitaaksenne kuntoanne? 
- Minä olen kunnossa. Ei minun tarvitse ulkoilla, Mara selitti. 
- Entä, jos jonakin päivänä ette ole kunnossa? reportteri tiukkasi. 
- Jos en ole kunnossa, en tietenkään ulkoile.

Ahtisaari, Clinton ja Jeltsin tapasivat toisensa kadulla. Ahtisaarella oli laastari otsassa, Clinton pyöritteli sormissaan likomärkää sikaria ja Jeltsinillä oli mukanaan kaksi kassillista tyhjiä votkapulloja. Kaikki katselivat toisinaan jotenkin häpeissään. Sitten Jeltsin murahti jonkinlaisen tervehdyksen ja sanoi: 
- Minulla on nämä votkapullot vain siksi, että yritän esimerkilläni opettaa venäläiset kierrättämään. Clintonkin ynähti jotain tervehdyksksi ja sanoi: 
- Minulla on tämä sikari vain siksi, että olen mukana tupakanvastaisessa kampanjassa. Viestitän amerikkalaisille märällä sikarilla, että tupakanpoltto on tyhmää. Ahtisaarikin murahti jotain tervehdykseksi ja lähti kävelemään hihkaisten olkansa yli: 
- Nyt en ehdi juttelemaan. Tulin juuri Kosovosta rauhaa tekemästä ja pitää kiirehtiä Tsetseniaan uutta rauhaa tekemään.

Minkä ohjeen Eeva Ahtisaari antoi Tarja Haloselle kutsuttuaan tämän Mäntyniemeen kahville? 
- Kun Sinä, Tarja, muutat tänne, niin voit unohtaa siivoamisen. Täällä palvelu pelaa.

Miksi Martti Ahtisaari meni töihin instituuttiin? 
- Helpon työhön sopeutumisen takia. Nyt hän vain muuttuu instituutiosta instituuttiin.

Miksi presidentti Ahtisaari on alkanut keräillä muovikasseja? 
- Hän aikoo eläkepäivinään opetella soittamaan marakasseja.

Ex-presidenttipari Ahtisaari joutuu muuttamaan poikansa etunimen, sillä vuonna 2002 Suomi aikoo luopua markoista.

Clinton, Jeltsin ja Ahtisaari saapuivat Jumalan luokse. 
- Milloin amerikkalaiset ovat onnellisia? Clinton kysyi. 
- Viidenkymmenen vuoden kuluttua, Jumala vastasi. Clinton kääntyi itkien takaisin. 
- Milloin meillä venäläisillä menee hyvin? Jeltsin kysyi. 
- Sadan vuoden kuluttua, Jumala vastasi, jolloin myös Jeltsin kääntyi itkien pois. 
- Milloin lama loppuu Suomesta? Ahtisaari kysyi. Jumala kääntyi itkien pois.

Miksi Mara reissaa niin paljon? 
- Joka reissulta saa tuoda täyden lastin viinaa.

Poliisi piti ratsiaa ja tarkasti että turvavyöt ovat autoilijoilla kiinni. Vihdoin tuli kohdalle tuhannes kärry, jossa kaikilla vyöt olivat kiinni. Poliisi antoi kuskille palkinnoksi huomattavan shekin ja kyseli, mitä herra aikoo rahalla tehdä. Kuski vastasi: 
Taidan mennä autokouluun ja hankkia ajokortin. 
Siihen vaimo vierestä: 
Älkää uskoko, se puhuu aina tuollaista kun se on humalassa! 
Jopa anoppi riensi takapenkiltä apuun: 
Johan minä jo heti alussa sanoin, ettei varastetulla autolla pitkälle pötkitä!
 
 
Mies kertoi baarissa unestaan ryyppykavereilleen: "Kuulkaas, näin vallan ihanaa unta.
Olin kesällä alasti laiturilla ongella alastoman Miss Euroopan kanssa." Muut: "No, saitko?"
Johon mies: "Se siinä kohokohta onkin! Sain kolme haukea, mutta hän vain viisi kiiskeä."
 
 
Erakkomies löysi metsästä peilin ja koska ei ollut aikoihin nähnyt peilikuvaansa, hän oli ihastunut peiliin ja ripusti sen vajan seinälle. Miehen yhtä erakoitunut vaimo alkoi jo ihmetellä, miksi mies ravasi yhtenään vajassa. Vaimo meni ottamaan selkoa asiasta ja nähdessään peilikuvansa hän suuttui: "Vai tuon harpun kanssa se roisto minua pettää!"
 
 
Blondi meni ruokatunnilla pelaamaan tennistä. Kuinka ollakaan, kun blondi syötti ensimmäisen kerran, niin ilmaa ei halkonutkaan pallo vaan tamponi. Tenniksenopettaja katseli touhua aikansa, ja kysyi sitten: 
- Eikös tuo ole tamponi eikä pallo?
Blondin silmät suurenivat: "No niinpäs onkin. Mutta minne minä sitten olen palloni laittanut?"
 
 
Blondi meni parturiin korvalappustereot korvilla. Kun hän istui parturin penkille hän sanoi:
Korvalappustereoita ei saa ottaa pois tai muuten minä kuolen.
Parturi kävi leikkaamaan blondin hiuksia. Kotvan kuluttua blondi nukahti. Parturi ajatteli, että korvalaput ovat edessä ja päätti ottaa ne hetkeksi pois. Sitten parturi huomasi kauhukseen, että Blondi on kuollut. Hän mietti mitä pitäisi tehdä ja päätti kuunnella mitä korvalappustereoista kuuluu. Sieltä kuului: Hengitä sisään, hengitä ulos, hengitä sisään, hengitä ulos...
 
 
Puhelin oli soinut lakkaamatta pataljoonan esikunnassa. Päivystävä varusmies alkoi hermostua ja hänen vastauksensa kävivät yhä äreämmiksi kunnes hänen pinnansa lopulta paloi ja hän vastasi puhelimeen:
"Saakelin puhelin! "
"Mitä?" kuuluu puhelimesta.
"Että johan nyt on yhtä helvetillistä soittelemista!" sanoi päivystävä varusmies.
"Tiedättekö te, kenen kanssa te puhutte?" kysyttiin puhelimesta.
"Mistä pirusta minä sen tietäisin", päivystäjä sanoi.
"Täällä puhuu kenraalimajuri Penttilä."
"Tietääkö kenraalimajuri, kenen kanssa hän puhuu?" päivystäjä kysyi.
"En", vastasi kenraalimajuri.
"Luojan kiitos", päivystäjä sanoo ja laittoi puhelimen kiinni.
 
 
Armeijassa vääpeli tenttasi alokasta:
- Nimi?
- Matti.
- Sukunimi?
- Ei kun etunimi.
- Olettepa te uppiniskanen.
- Ei kun minä olen Matti Niskanen.
- Naimisissa?
- Olen.
- Kenen kanssa?
- Naisen kanssa.
- No kuka nyt miehen kanssa olisi naimisissa, tuskastui vääpeli.
- Minun äitini.
- Ulos, karjaisi vääpeli!
 
 
Suomalainen oli ruotsalaisessa pikkukylässä ja näki ruotsalaisen yrittävän kiivetä lipputankoon mittanauha kädessään.
Mitä ihmettä oikein teet, han kysyi.
Mittaan lipputangon korkeutta, se vastasi.
Eikö olisi helpompaa avata nuo pultit tuolta alhaalta, kumota tanko ja vasta sitten mitata se?
Kuinka tyhmiä te suomalaiset oikein olette? Minä haluan mitata sen korkeuden enka leveyttä.
 
Pikku-Kalle meni lääkäriin, ja pyyteli lääkäriä istuttamaan häneen tippurin. - Mitäs se Kalle nyt tuommoisia, sehän on hyvin vaarallinen tauti. - Juu juu, siksi minä sen haluankin. - Miksi näin synkeät ajatukset? - Katsos, kun se on minulla, niin se tarttuu ensin meidän kotiapulaiseen, sitten isään, sitten äitiin, sitten postinkantajaan, sitten postineitiin ja sieltä meidän koulun rehtoriin, ja se on ihan oikein sille mulkulle!
 
Ivanin uudenuutukaisesta Ladasta tyhjenee rangas kesken matkan. Ivan nousee autosta kaivaa esiin tunkin ja työkalut ja ryhtyy irrottamaan pyörää. Paikalle osuu kulkumies, joka pysähtyy katselemaan ja kysyy:
Mitä oikein puuhaat?
Pyörää tässä irrotan.
Vähän mietittyään kulkumies sieppaa työkalupussista rengasraudan ja lyö tuulilasin rikki:
Ota sinä pyörät, mutta minä vien radion!
 
Anoppi on kuollut. Hautajaisten jälkeen vävy on juuri poistumassa hautausmaalta, kun lokki ruiskaisee suoraan hänen päähänsä. Vävy kääntää katseensa ylös taivaalle. 
Kas vain, anoppi, sinä oletkin jo siellä!

Laihialaispoika juoksi koulusta kotiin linja-auton perässä. Isä sanoi hänelle: ”Mikset juossu taksin peräs, niin olisit säästäny enemmän.”

Laihian joessa nähtiin hauki, joka jätti jälkeensä ns. kalaviivan. Tätä pitkin isännät yrittivät haukea kiinni vielä viikon ajan sen jälkeen kun kala oli nähty ja naiset keittivät viivavedestä kalasoppaa.

Pohjanmaalla järjestettiin keräys orpokodin hyväksi. Laihialta lahjoitettiin 15 orpoa.

Laihialainen emäntä ja isäntä lähtivät Vaasaan ostoksille. Aikansa kauppoja kierreltyään heidän tuli nälkä, ja he päättivät mennä ravintolaan syömään. Tarjoilija toi heille tilatut ruoat. Isäntä alkoikin heti syödä, mutta emäntä vain katseli ruokaa lautasellaan. Tarjoilija huomasi tämän ja kiirehti kysymään:
- Puuttuuko pöydästä mahdollisesti jotakin?
Tähän isäntä vastasi:
- Emännän pitää orottaa, jotta moon ensti syäny kun meillon yhtööset hamphat.

Laihialaisukko saapuu kauppaan ja sanoo myyjälle:
- Ei ne teepussit ollukkaa niin hyviä, kun te kehuutta.
Myyjän tiedustellessa syytä ukko vastaa:
- No kun se teepussin narukaan ei ees kestäny ku vuoren.

Laihialainen lämpömittari
Laihialainen lämpömittari
Miksi Laihialla latotansseissa tanssitaan sukkasillaan?
Jotta musiikki kuuluis Isostakyröstä.

-Kuka keksi kuparilangan?
-Kaksi laihialaista, jotka löysivät kuparipennin samaan aikaan....

Mikä on laihialainen sähkösauna?
Pistetään sähkölasku saunan seinälle ja hikoillaan sitä katsellessa.

Kaksi laihialaismiestä tapaavat toisensa kadulla, jolloin toinen kysäisee:
- Sääkös sen mun poikani eilen sieltä avaannosta pelaastit?
- Joo mää.
- No missääs sen pipo on?

Laihilainen voiveitsi on kuumennettu naskali
Laihilainen voiveitsi on kuumennettu naskali
Sosiaalityöntekijä oli lomalla Laihialla. Hän kuljeskeli iloisin mielin pitkin kylänraittia. Katse lepäsi laakeilla pelloilla kunnes hänen oli hieraistava silmiään: Kumara mummoraiska huhki viljapellossa tylsän viikatteen kanssa ja hyväkuntoisen näköinen nuorimies pureskeli ruohon kortta ojan pientareella. Kauhistuneena sosiaali-tantta ampaisi miehen luo ja kiljahti:
- Mitä tämä oikein merkitsee? Vanhalla ihmisellä teetät työsi!
Nuori mies vilkaisi tanttaa ja virkkoi:
- Vanahat käytetähän täällä ensin loppuun.

Millainen on laihialaisten parranajokone?
-Niin tylsä, että vettä ja vaahtoa ei tarvita. Vesi tulee silmistä ja vaahto suusta.

Laihialla on kunnanjohtaja saanut potkut tuhlaavaisuuden takia. Oli mennyt sanomaan vieraille notta: "Tuhannet kiitokset käynnistänne".

Miksi Laihiasta ei voi koskaan tulla kaupunkia?
Koska laihialaiset ovat lukeneet auton ohjekirjasta, että auto kuluttaa enemmän bensaa kaupunkiajossa kuin maanteillä.

Nuukuurenmuseo Laihialla
Mitä laihialaiset tekevät kun on kova pakkanen? Lämmittelevät kynttilän vieressä.
Mitä he tekevät, kun pakkanen kiristyy?
Sytyttävät kynttilän.
Kaksi laihialaista käveli metsässä. Toista miehistä alkoi paskattaa ja hän juoksi puun taakse tarpeilleen. Hetken kuluttua hän huhuili kaverilleen.
- Hei, onks sulla paperia!
- Ei ole. Meidän täytyy jättää se tänne.

Onhan ne laihialaasvitsit hyviä, mutta kyllä niitä pitääs vähän säästeliäämmin käyttää.

Olipa kerran kaksi ruotsalaista. He olivat juuri tulleet kaupunkiin ja menivät nyt suoraan Susi-ravintolaan.
he menivät suoraan suurimpaan pöytään ja alkoivat katsella miten täällä syötiin. 
He eivät koskaan aikaisemmin olleet Susi-ravintolassa, joten kaikki tämä oli aivan uutta heille.
Tarjoilija tuli hetken kuluttua heidän luokse.
Ruotsalaiset ihmettelivät outoa menua ja tilasivat kalleimmat ruuat.
tarjoilija toi heille ruuat pöytään ja ruotsalaiset alkoivat ”syödä”.
Toinen ihmetteli että mitä näillä kepeillä piti tehdä. Hän sai ajatuksen ja otti taskustaan linkkuveitsen ja laittoi sen sivuun odottamaan.
Toinen otti sipulikeiton käteensä ja yritti kauhoa sieltä sipulit, muttei onnistunut, vaan liemi alkoi valua tämän kättä pitkin.
Hän asetteli hetken sormiaan sen päälle ja käänsi kätensä.
Kaikki liemet valuivat pöytäliinalle ja sipulit jäivät käteen.
- Pääsimme sipuleista ja nyt sipulitkin on helpompi syödä, sanoi toinen ruotsalainen, ja heitti sipulit suuhunsa.
Toinen otti kämmenelleen Susia ja ihmetteli miksi tämä oli niin kylmää.
Tarjoilija kertoi että sen kuului.
Ruotsalainen otti sytkärit taskustaan ja alkoi lämmittää susia.
Ruotsalaisten eteen tuotiin tortillojen tapaiset kääröt.
He avasivat ne ja katsoivat raakaa kalaa ihmeissään. Toinen otti kupista riisiä ja heitti tortillaan ja kääri sen takaisin kiinni.
Hän haukkasi siitä ja kaikki tortillan sisällä olleet täytteet lensivät suoraan toisen ruotsalaisen naamataululle.
Toinen otti puikot ja linkkuveitsen käteensä ja alkoi veistää puikoista jotain.
Tarjoilija oli haljeta, kun hän huomasi, että ruotsalainen oli tehnyt puikosta hammastikut.
- Nämä ovat nyt paljon terävämmät ja sopivat paremmin käteen, sanoi ruotsalainen pyyhkien tortillan sisäosia kasvoiltaan…

Ruotsalainen oli Kíinassa ja näki pandan.
-Ottasin susta kuvan,muttakun mulla on vain VÄRIFILMIÄ

1.Mikä on maailman vahvin aine?
-No mikä?
-Kakka
-Miten niin?
_No sehän saa maailman vahvimmankin miehen kyykkyyn!

2.Miksi blondi meni lentokoneeseen uimapuvussa?
-Se oli kuullut koneen olevan suihkukone

sokea, kalju ja alaston olivat kävelyllä. Sokea huusi:
 -Katsokaa! Jänis!
Kalju juoksi pupun kiinni tukka hulmuten ja ojensi sen alastomalle:
-Tuossa, pane taskuun.

Koulussa keskusteltiin terveellisestä ruoasta. Opettaja kysyi Pikku Kallelta,
Millainen suhde sinulla on ruisleipään? Pikku Kalle vastasi: En ota kantaa
 
Blondi oli myymässä valokuvaus kauppaa. Kerran sinne tuli mies. "Päivää. Haluaisin ostaa kertakäyttösalamoita." Mies sanoi. "Selvä." Blondi sanoi. Mies maksoi ja lähti pois. Illalla sama mies tuli takaisin. "Nämä eivät toimi!!" Hän pauhasi. "ai, kyllä ne toimivat kun minä niitä aamulla kokeilin." Blondi totesi.


Monellako yrityksellä ruohonleikkuri käynnistyy??
Vastaus: viimeisellä!!

Kaksi hölmöläistä olivat ostaneet kanootin. He päättivät heti kokeilla sitä. Kanootti kumminkin varastettiin heiltä kun he olivat suuren joen rannalla. He päättivät ylittää joen uimalla. "Hmm..." toinen hölmöläinen mietti. "Yltääköhän tuossa joessa jalat pohjaan??" Hän sanoi sitten. "Mitäs sen on väliä? Minua kiinnostaisi tietää yltääkö pää pinnalle." 

5 hölmöläis naista olivat kävelyllä. He laskivat toisiaan. Näin laski yksi: "Yksi, kaksi, kolme, neljä ja minä. Meitä on vain neljä!!!" Kaikki menivät paniikkiin ja laskivat samalla lailla. Sitten tuli Matti. "Painakaa nenänne mutaan ja laskekaa jäljet." Matti sanoi. Naiset tekivät työtä käskettyä. Tulos oli 5 jälkeä mudassa. Naiset olivat iloisia ja lähtivät kotiin

Blondi osallistui uimakisaan. Kisassa piti uida atlantin ympäri. Kisa alkoi. Blondi sai heti etumatkaa muihin. Enää metri... "Huuuh! Ei jaksa." Blondi totesi ja kääntyi takaisin. Blondi ui koko matkan takaisin alkuun.

Olipa kerran ruotsalainen.
Hän matkusti Suomeen.
Kun hän käveli kaupan ohi, hän kysyi myyjältä:
- Missä vessa?
- Tuolla, pari metriä eteenpäin, sitten käännyt vasemmalle.
Ruotsalainen HETI lähti kävelemään.
Hän näki kirkon, kun hän oli mennyt pari metriä eteenpäin ja pari metriä vasemmalle.
Hän tuumi: Tuossa varmaan se vessa on
Heti Ruotsalainen lähti kiipeämään katolle.
Katossa oli reikä.
Ruotsalainen istahti.
Sitten alhaalla jumalanpalvelus oli parhaillaan menossa.
 Pappi sanoi:
- Mitä jumala tahtoo?
Ruotsalainen huusi:
- VESSAPAPERIA!!

Olipa kerran pikkukalle.
Hän oli koulussa.
- Sinun täytyy opetella aakkoset, opettaja sanoi.
Pikkukalle  meni kotiin.
Hän kysyi äidiltä:
-Mitkä on aakkoset?
-Suu kiinni, minulla on töitä! Aiti huusi.
Pikkukalle meni isosiskonsa luokse:
- Mitkä on aakkoset?
- Jee jee jee, isosisko sanoi.
Sitten pikkukalle meni isänsä luo.
Mitkä ovat aakkoset? Pikkukalle kysyi.
- 300 tuntia maalausta!
Pikkukalle meni kysymään veljeltään:
- Mitkä ovat aakkoset?
- 3 sivua matikkaa.
Pikkukalle meni kysymään toiselta veljeltään:
- Mitkä on aakkoset?
- Ajelen kotiin sinisellä autolla.
Sitten pikkukalle meni kouluun.
- No, kerro aakkoset.
- Suu kiinni, minulla on töitä!
-Jälki-istuntoon! Ope huusi.
- Jee jee jee! Pikkukalle vastasi.
- Moneksi tunniksi haluat?
- 300 tuntia maalausta!
- Etkö halua todellakaan muuta tekemistä?
- 3 sivua matikkaa!
Opettaja:
- Millä lähdet?
- Ajelen kotiin sinisellä autolla!

Mitä Ruotsalainen maanviljelijä teki tiejyrällä perunamaalla?
- Perunamuusia

Mikä on punainen pakkasella?
- Punastunut lumiukko

Ruotsalainen sytytti tulitikun nähdäkseen, oliko sammuttanut kynttilän!

Mikä oli Tarzanin viimeinen huuto?
- Kuka rasvasi liaanin??!!

Miksi koivut ovat valkoisia?
-Koska musta maali loppui kesken!

Mitä ihmissyöjä syö aamiaiseksi?
- Reissumiehen

Mitä eroa on radiolla ja opettajalla?
- Radion saa hiljaiseksi

Mitä lihansyöjäjättiläinen söi välipalaksi?
-Kasan ranskalaisia

Mikä on ruskea ja lentää taivaalla?
- Ruosteinen teräsmies

Luihuisten kirjoittamat vitsit:

olipakerran pikku jästi joka meni kolmeenluudanvarteen ja kysyi:paljonko tämä 10:sirpin kermakalja maksaa ja tarjoilia sanoo no tietysti 10:sirppiä

Pikku-Kalle meni viemään kirjeen postiin. Kun hän palasi kotiin, äiti kysyi:
" Muistitko ostaa postimerkin?"
" En," Pikku-Kalle vastasi. "Laitoin Kirjeen laatikkoon niin, ettei kukaan huomannut..."

 mikä on rehtori kiinaksi?
kipi kapi erotama

mikä on vahtimestari kiinaksi?
kipi kapi rankaistus

Suomalainen noita, Englantilainen jästi ja Ruotsalainen jästi olivat metsäretkellä. Tuli jo pimeää eikä heillä ollut telttaa eikä taikasauvoja mukana. He näkivät talon ja menivät koputtamaan ovelle. Oven avasi vanha nainen. Noidat kysyivät voisivatko he yöpyä talossa. Nainen kertoi että vain yläkerrassa oli sänkyjä joissa voisi nukkua. Tarjous otettiin ilomielin vastaan. Yöllä Ruotsalainen heräsi sänkynsä päässä kajastavaan valoon.Hän avasi silmänsä ja näki kummituksen. Kummitus sanoi: Olen kulkenut näissä huoneissa jo kolmesatta vuotta. Ruotsalainen pelästyi ja ryntäsi ulos talosta. Kohta kummitus meni Norjalaisen huoneeseen ja sanoi Norjalaiselle: Olen kulkenut näissä huoneissa jo kolmesataa vuotta. Norjalainen pelästyi ja hyppäsi ulos ikkunasta. Sitten kummitus meni suomalisen huoneeseen ja sanoi hänelle:Olen kulkenut näissä huoneissa jo kolmesataa vuotta. Suomalainen nousi istumaan ja sanoi: Hyvä, sittenhän voit opastaa minut vessaan ettei minun tarvitse kusta housuihini.

Koulussa saa olla omilla ehdoilaan jotka opettaja määrää. Kaikki aina odottavat että teen jotain väärin. 
Älä lyö päätä seinään - etsi ovi. Koulussa on niin tylsää että jätän läksyt tekemättä, jotta olisi jotain jännitystä. Kemia on sitä, että on elossa kaikesta huolimatta. Sen minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa jo unohtaa. Kun menet aamulla kouluun ja hymyilet, voit olla varma, että kaikki pitävät sinua idioottina. Suo itsellesi hyvä aamu ja nuku puoleenpäivään. Viikonloppu, missä olet? Mihin sanat joutuvat, kun ne pyyhitään pois? Puhuminen on kultaa-vaikeneminen on nelonen. Ympyrä on pyöreä viiva, josta ei tiedä, mistä se alkaa. Koulunkäynnissä on sekä hyviä että huonoja puolia,hyvät nyt vain eivät tule mieleeni.
kunnioita isääsi ja äitiäsi- heidän tilipäivänään. Parhaat numerot oppilas saa toistelemalla opettajan ajatuksia. Harjoitus tekee mestarin- paitsi jos on kysymys vuoteesta nousemisesta aamulla. On olemassa kolmenlaisia ihmisiä: niitä jotka osaavat laskea ja niitä jotka eivät osaa. On vaikea lentää kotkien kanssa, kun joutuu viettämään aamupäivän hanhilaumassa. Naura ja luokka nauraa kanssasi, mutta jälki-istuntoon saat jäädä yksin. Aikuinen sanoo, että nuorikin on ihminen ja nuori saa siitä hyvästä kaksi tuntia jälki-istuntoa.

Mitä intiaani joutuu tekemään onnistuneen sadetanssin jälkeen?-paukuttelemaan kuivausrumpua. Mitä mummo sanoi kun kello pysähtyi? -kiitos käynnistä. Mikä on voimakkainta maailmassa? - pissa poliisikaan ei voi pidättää sitä. Veljeni osaa matkia sikaa. osaako hän röhkiä? Ei kun haista. Äiti voinko nuolla kulhon? -suu kiinni ja vedä vessa! Äiti mikä on nuorisorikollinen? suu kiinni ja anna se sorkkarauta tänne! Isä, oletko koskaan käynyt Egyptissä? - Kuinka niin? Mistä sitten löysit tuon muumion vaimoksesi? Aion testamentata aivoni tieteelle. -no pienikin apu on varmasti tarpeen. Äiti päähän sattuu! no tule pois sieltä tikkataulun edestä. Miten uusavuton äiti kutsuu lapset syömään?- pizzataksi tuli! Kiinalainen tuli ravintolaan ja sanoi tarjoilijalle:- Hai Li Ching Yun Fong Coca-Cola! Tarjoilija vastaa: hakuat siis kylmän pullollisen mutta MITÄ! Tarjoilia missä kanani viipyy? se on vielä ylittämässä tietä. mikä elefentti on ? taikaministeriön ohjeiden mukaan tehty hiiri. miten apina soi? King Kong. KIITOS KOULURUUASTA. YKSI KUOLI LOPUT OKSENSI. isä, opettaja moitti minua kun en tiennyt missä pyramidit ovat. no, sinun pitäisi pitää tavaroistasi parempaa huolta. miksi cowboyt ratsastavat hevosilla? he eivät jaksa kantaa niitä. miksi King Kong leikki lentävällä lautasella? se luuli sitä frisbeeksi. Miksi Tyrannosaurus pakeni simpanssia? se luuli olevansa banaani. miksi hirviöt nimittävät ihmisiä? aamiaiseksi, päivälliseksi ja lounaaksi.

Olipa kerran suomalainen, kummitus ja noita. He kilpailivat siitä että kuka olisi ensimmäisenä kerrostalon katolla. Noita lensi luudallaan, kummitus lensi lattioiden läpi ja suomalainen otti hissin. Kuka oli ensimmäisenä katolla?
VASTAUS: no tietenkin suomalainen, koska noitia ja kummituksia ei ole olemassa..... :)

Miksi linnut lentävät etelään? 
Sinne on liian pitkä matka kävellä.


Rohkelikkojen kirjoittamat vitsit:

Matti ja Maija olivat kahdestaan kotona.
Puhelin soi ja Matti vastasi. Kuului karhea ääni:
- Keskiyöllä verinen käsi työntyy ovestanne sisään.
Matti pamautti puhelimen kiinni ja kertoi Maijalle mitä oli tapahtunut.
Viisi minuuttia vaille eskiyön, puhelin soi ja Maija vastasi.
Sama ääni, kun aikaisemmin sanoi samat asiat kuin, edelliselläkin soitolla.
Oli keskiyö ja ovikello soi. Rohkeina tyyppeinä Maija ja Matti avasivat oven.
Samassa verinen jalka työntyi ovesta sisään ja karhea ääni sanoi:
-Saisinko lainata laastaria?

Mies painaa 66 kiloa,nainen 54 kiloa vauva 23 kiloa.Mitä kuski painaa?
-Kaasua ja jarrua

2. Olipa kerran seurusteleva "mato-pari". Poikamato tuli tytön luo kylään ja pussasi tyttöä. Sitten tyttömato tokaisi:
-Väärä pää!

Oli kerran nainen, jonka nimi oli Lyydia. Tämä nainen oli murhannut miehensä ja piilottanut ruumiin ullakolle. Eräänä yönä Lyydia kuuli ääniä ullakolta. Ääni sanoi:
 - Lyydia, olen tulossa tappamaan sinut!
 Sitten kuului askel.
- Olen astunut jo yhden askelman.
 Seuraavana yönä kuului taas ääni:
 - Lyydia, olen tulossa tappamaan sinut, olen astunut jo kaksi askelmaa.
 Talon portaissa oli 16 askelmaa. Joka yö kuului ääni ja askel, ja murhattu mies tuli lähemmäksi. Kuudentenatoista yönä kuului ääni:
 - Lyydia, olen tulossa tappamaan sinut, olen astunut jo kuusitoista askelmaa, mutta nyt minä PUTOAN!!!!

 Olin kerran illalla kävelyllä ja menin erääseen vanhaan linnaan. Siellä oli pitkä käytävä. Kävelin sitä pitkin ja näin sen päässä oven. Astelin eteenpäin. Kun olin oven luona, avasin sen ja näin verenpunaiset seinät. Siellä putoili katosta veritippoja. Korvissani soi:
 - Veritippa tip... tip... veritippa... tip... tip... tip... tip... tip... tip.
 Kuljin eteenpäin, vaikka pelkäsin kauheasti. Näin senkin käytävän päässä suljetun oven. Avasin sen hiljaa. Ovi narisi, nirsk narsk... Sisällä oli samanlainen käytävä, mutta sen seinillä roikkui verisiä käsiä. Kävelin toiseen päähän ja siellä oli vain komero. Avasin sen ja sieltä tuli veristä sormeaan pitelevä pikku poika joka sanoi –Saisinko laastaria?

jästi maailman suurimpia ihmeitä:
muodonmuutos:
-talo paloi poroksi

Miksi haiskut nukkuvat talvi unta
-etteivät sairastaisi jouluna flunssaa

Mikä on aprillipila jota yksikään opettaja ei usko
-koko Luihuisen tuvalla on läksyt tehty

Miksinoita lentää luudalla
-se pelkää hevoskotkia sairaasti

Mikä on valvoja oppilas kiinaksi 
-Kip Kapi Valitama 

Mikä on aprilli pila jota kukaan opettaja EI usko?V:koko Rohkelikolla ei ole läksyt tehtynä!

Millainen haamu on mustelmilla?= Sellainen joka ei pääse seinien lävitse!
Ruotsalainen, norjalainen ja suomalainen meni Maailman parhaaseen hotelliin. Siellä oli 100 kerrosta. Heidän huoneensa 100 kerroksesta. Hissi oli tietysti rikki ja niiden piti kävellä huoneeseensa. Keventääkseen tunnelmaa he kertoivat joka kerroksessa vitsin. Paras vitsi kerrottiin 99 kerroksessa: Oho, avain jäi alas!
Pikkukalle meni kauppaan. Hän osti 8 purkillista Kevytmaitoa. Kassantäti Sanoi: Miten voit kantaa noin paljon maitopurkkeja!? Pikkukalle: Katsos, nämä ovat Kevytmaitoja jotka ovat kevyitä!

Miksi banaanit kasvavat yhdessä?
Koska ne ovat kavereita eivätkä halua erota toisistaan.

Puuskupuhien kirjoittamat vitsit:
Kaikkihan tietävät että Nalle Puhin veljen nimi on Nalle Fax mutta mikä on hänen sisikonsa nimi?
- Nalle Gsm

Miten Joulupukki tuntee sinut?
- jos olet kirjoittanut nimesi suureen punaiseen kirjaan

Harry: Missä kolibri on jääkaudella?
Hermione: No missä?
Harry: kadoksissa

Harry: Miksi snaotaan rullaluistelevaa hevoskotka laumaa?
Hermione: Pikaruoaksi

Harry: Mikä on maailman tyhmin eläin?
Hermione: Mikä?
Harry: Sardiini. Se jättää kotiin mennessään avaimen ulkopuolelle

Harry: Mitä tyhjässä taskussa on?
Hermione: En minä tiedä.
Harry: Reikä!

-miksi hiiri pysyy paikallaan vaikka kissa tulee kotiin
-no miksi
-koska se on johdolla kiinni seinässä

HUONO NÄKÖ
Vanha käärme meni lääkäriin ja valitti huonoa näköään.Lääkäri määräsi sille silmälasit ja kehotti tulemaan uudestaan kuukauden kuluttua.Kun käärme palasi vastaanotolle,se näytti kovin murheelliselta
-Eivätkö silmälasit auttaneet?lääkäri kysyi
-Kyllä auttoivat.Huomasin seurustelleeni 3vuotta puutarhaletkun kanssa.

KONNA
Miksi kutsutaan varasta,joka kähveltää autojen rekkareita?
-Kilpikonnaksi

ERO
Mitä eroa on norsulla ja kirpulla?
-Norsussa voi olla kirppuja, mutta kirpussa ei voi olla norsuja.

LOUNAS
Koulussa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
-Kuinka monta ilmansuuntaa on olemassa Pikku-Kalle vastasi:
-niitä on 7
Opettaja sanoi:
-väärin niitä on kahdeksan
-Mutta kun lehdessä luki,että presidentti soi lounan

TYLSÄ
Mitä yhteistä on opettajalla ja kynällä
-Molemmat on tylsiä

Kaksi hullua lähti pyöräilemään. Vähän matkaa ajettuaan toinen hulluista pysähtyi, laski ilmat etu- ja takarenkaasta ja totesi:
- Täytyy vähän laskea satulaa.

Montako ruotsalaista tarvitaan lypsämään lehmä? Kymmenen. Yksi pitää kiinni utareista ja 9 nostaa lehmää ylös ja alas.

Mikä on vihreä ja leijuu ilmassa?
-Kummitteleva kurkku

Henkilökunnan jäsenten kirjoittamat vitsit:

Jästi osti jästikaupasta pillejä.
Mutta hänen pillinsä oli viallisia, ja hän valitti tehtaanomistajalle:
- Pilline ovat sabotaasia! Vaadin rahani takaisin!
- Mitä vika niissä on? Tehtaanomistaja kysyi.
- No kun molemmissa päissä on reikä!

Elipä kerran Suomalainen, Ruotsalainen, Amerikkalainen, Kiinalainen ja Tanskalainen.
He menivät jokainen yhdessä pubiin, ja tilasivat jokainen tuopillisen viinaa.
Jokaisen tuopissa uiskenteli kärpänen.
Suomalainen otti kärpäsen pois, ja joi viinan.
Ruotsalainen kaatoi kaiken pois, ja tilasi uuden.
Amerikkalainen vaati miljoonan vahingonkorvauksia "pilaantuneesta juomasta".
Kiinalainen söi kärpäsen.
Tanskalainen huusi:
- Hyi H***o mun mukissa uiskentelee terroristi! 

Ketkä ovat maailman suurimmat optimistit?
Juutalaiset. He leikkaavat hieman itsestään, ennenkuin he tietävät, kuinka suuri siitä tulee!

Kuinka juutalaisen saa hulluksi?
Laittaa hänet pyöreään huoneeseen ja sanoo, että yhdessä nurkassa on porsaanpaistia.

Kuinka monta juutalaista osallistui Berliinin olympialaisiin 1936?
40.000. 20.000 juoksurataan ja 20.000 olympiatuleen.

Kuinka monta juutalaista saadaan mahtumaan kuplavolkkariin?
55. Kaksi eteen, kolme taakse ja loput tuhkakuppiin.

Miksi juutalaiset eivät syö sianlihaa?
Eivät he sentään kannibaaleja ole!

Miksi juutalaiset vaelsivat erämaassa neljäkymmentä vuotta?
Joku oli hukannut kolikon.

Miksi juutalaisilla on niin harvoin rikosrekisteri?
Koska rikos ei kannata.

Miksi juutalaisilla on niin pitkä nenä?
Ilma on ilmaista.

Miksi juutalaisilla on niin pitkä nenä?
Kun Mooses veti niitä nenästä 40 vuotta pitkin Siinain erämaata.

Miksi kutsutaan ympärileikkaamattomia juutalaislapsia?
Tytöiksi.

Mikä on juutalainen dilemma?
Ilmaista kinkkua.

Mikä on juutalaisten lempiurheilulaji?
Sadan metrin sähköaidat.

Mikä on juutalaisten pyhä kirja?
Uuni Testamentti.

Mikä on juutalaisten suosikkielokuva?
Kaasua, komisaario Palmu.

Mikä on maailman ohuin kirja?
Juutalainen liikemiesetiikka.

Mikä tekee juutalaiset hulluksi?
Ilmainen kinkku.

Millainen on juutalainen esileikki?
Käynti kultakaupassa.

Millainen on juutalainen esileikki?
Puoli tuntia ruinaamista.

Minkä niminen on juutalaisnuorten teknodisko?
Syna Go-Go.

Mistä tiedetään, että Jeesus oli juutalainen?
Siitä että hän asui vanhempiensa luona vielä kolmekymppisenä, oli isänsä töissä, hänen äitinsä piti häntä Jumalana ja hän itse kuvitteli äitinsä olevan neitsyt.

Mistä tuntee juutalaisen namusedän?
Hän sanoo: "Hei pikkuinen, haluaisitko ostaa karkin?".

Miten mahtuu 30 juutalaista kuplavolkkariin?
Kaksi eteen, kolme taakse ja 25 tuhkakuppiin.

Miten syntyi limbotanssi?
Sen keksivät juutalaiset, kun rautatieasemien WC:t muuttuivat maksullisiksi.

Mitä eroa on joulupukilla ja juutalaisella?
Joulupukki menee savupiipusta sisään ja ulos, mutta juutalainen vain ulos.

Mitä eroa on juutalaisella ja kakkupohjalla?
Kakkupohja ei rääy kun sen työntää uuniin.

Mitä eroa on katolisella vaimolla ja juutalaisella vaimolla?
Katolisella vaimolla orgasmit ovat aitoja ja jalokivet väärennettyjä.

Mitä Jeesus sanoi juutalaisille kun hänet ristiinnaulittiin?
Hei jätkät, puntit tasotetaan vuonna 1940!

Mitä juutalainen sanoo uimahallissa?
Klooria, klooria, hallelujaa!

Mitä juutalaiset huutavat bussinkuljettajalle?
Lisää kaasua!

Mitä juutalaiset tekevät, kun heille tulee kylmä?
He istuvat kynttilän ympärillä.

Entä mitä juutalaiset tekevät, kun heille tulee todella kylmä?
He sytyttävät kynttilän.

Mitä kaksi juutalaista sanoi, kun he törmäsivät toisiinsa laskettelurinteessä?
Shlalom.

Mitä leikkiä juutalaiset leikkivät mielellään?
Viimeinen pari uunista ulos.

Mitä tapahtuu, jos juutalainen, jolla on erektio törmää seinään?
Nenä murtuu.

Montako juutalaista liikemiestä tarvitaan vaihtamaan lamppu?
Kaksi. Yksi ostaa uuden huomattavalla alennuksella ja toinen myy vanhan hyvällä voitolla.

Amerikkalainen, aasialainen, puolalainen ja juutalainen istuivat ravintolassa viettämässä iltaa. Heidän pöytäänsä tuppautui haastattelututkimuksen tekijä.
Anteeksi, mutta voisitteko kertoa mielipiteenne elintarvikepulasta?
Olen pahoillani, mutta en ymmärrä, mitä tarkoitatte pulalla, sanoi amerikkalainen.
Mikä on elintarvike? Kummasteli puolestaan aasialainen?
Mielipide? Mikä se on? kysyi taas puolalainen.
Mitä tarkoittaa anteeksi? ihmetteli juutalainen.

Haim, Haim! Joku tekee vaimollesi temput halkopinon päällä! huusi juutalainen toiselle.
Kumman pinon? Oikea vai vasen?
Vasemman pinon päällä!
Ei ole minun pinoni, minun on oikea...

Hei Urpo! Sinun uusi tumma vaimosi näyttää tosi upealta. Onko hän juutalainen?
Joo. Me mentiin naimisiin kymmenen päivää sitten. On näet niin, että jokin aika sitten lääkäri lupasi minulle kuusi kuukautta elinaikaa, ja hän huomasi heti masentumiseni. Niinpä hän sanoi minulle: Älä ole huolissasi Urpo, mene naimisiin juutalaisen kanssa, ja huomaat kuinka tämä kuusi kuukautta tuntuu loputtomalle.

Herra oli luonut kymmenen käskyä ja yritti saada eri kansat hyväksymään ne. Aluksi hän tarjosi italialaisille käskyä "Älä tapa".
Hetken keskusteltuaan italialaiset totesivat: Ei tule kuuloonkaan. Kansalliseen erikoisluonteeseemme kuuluu mafia, ja mitä siitä tulisi, jos tottelisimme moista käskyä.
Seuraavaksi Herra meni Ranskaan ja yritti kaupata ranskalaisille käskyä "Älä tee huorin".
Ranskalaiset neuvottelivat asiasta ja sanoivat: Ei tule kuuloonkaan. Miten voimme pitää yllä mainettamme maailman suurimpina rakastajina ja eroottisimpana kansakuntana, jos noudatamme moista käskyä.
Sitten Herra meni Venäjälle ja yritti saada venäläiset noudattamaan käskyä "Älä varasta".
Koko kansa alkoi huutaa suoraa huutoa: Ei tule kuuloonkaan. Millä me eläisimme, jos noudatamme tuollaista käskyä, kun palkat ja eläkkeet maksetaan milloin sattuu?
Sitten Herra meni masentuneena juutalaisten luo ja sanoi: Voitte valita ihan minkä käskyn haluatte ja mikä teille parhaiten sopii.
Juutalaiset neuvottelivat vähän aikaa. Sitten heidän puhemiehensä astui esiin ja kysyi:
Mikä on käskyjen kappalehinta?
Ne ovat ilmaisia, Herra vastasi.
Hyvä. Sitten otamme ne kaikki, juutalaisten puhemies sanoi.

Irlantilainen ja juutalainen olivat tehneet kauppoja. Nyt irlantilainen tahtoi rahaa tavaroistaan. Neuvottelua kesti, mutta lopulta juutalainen lupautui antamaan irlantilaiselle etuoikeutetun saamamiehen aseman. Irlantilainen sai lähteä niine hyvineen. Hän meni kotiin, ajatteli asiaa ja meni seuraavana päivänä uudestaan tapaamaan juutalaista.
Selitä minulle, mitä oikeastaan tarkoittaa etuoikeutettu saamamies?
Selitänhän minä, vastasi juutalainen. Et saa mitään, mutta muut velkojat saavat tietää tästä vasta kahden kuukauden päästä!

Israelilaisen Shimonin poika oli Yhdysvalloissa opiskelemassa. Eräänä aamuna häneltä tuli sähke:
Olen mennyt naimisiin. Koska tyttö ei halua juutalaista miestä, käännyin kristityksi. Anteeksi isä.
Isä oli suunniltaan ja meni itkumuurille rukoilemaan ja voihkimaan:
Voi Herra, poikani on hylännyt uskontonsa päästäkseen jonkun tytön housuihin! Kuinka hän voi tehdä niin?
Silloin taivaasta vastasi ukkosen ääni:
Älä sure Shimon. Minä tein itse samoin kuin poikasi jo 2000 vuotta sitten.

Israelin hallitus on suostunut myönnytyksiin palestiinalaiskysymyksessä. Jopa itkumuuri suostutaan jakamaan palestiinalaisten ja juutalaisten kesken. Juutalaiset saavat muurin, palestiinalaiset itkun.

Italialainen äiti:
Syö ruokasi tai tapan sinut!
Juutalainen äiti: 
Syö ruokasi tai tapan itseni!

Joukko juutalaisia odotteli keskitysleirille menevää junaa toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa. Odotus katkesi, kun ylväsryhtinen SS-eversti marssi paikalle ja ryhtyi puhumaan:
Siat, te saastat! Minulla on teille sekä hyvä että huono uutinen. Hyvä on se, että vain osa teistä joutuu Auschwitziin, osa pääsee Berliiniin. Ja huono uutinen on se, että teistä joutuu alaosa Auschwitziin, yläosa viedään Berliiniin!

Joukko Romanian juutalaisia oli kutsuttu korkean hallitusviranomaisen eteen.
On siivotonta, mitä Amerikan juutalaiset puhuvat oloistamme! Siitä on tehtävä loppu. Teidän on kirjoitettava uskonveljillenne Yhdysvaltoihin, että te ja muut juutalaiset täällä voitte hyvin, että täällä kaikki on hyvin, loistavasti. Ymmärrättekö? Ymmärsiväthän juutalaiset. He laativat kirjeen, jossa kehuivat olojansa maasta taivaaseen. Emme tarvitse yhtään mitään, meillä on kaikkea. Mutta jos mielitte jotakin lähettää, lähettäkää sokeria ja kynttilöitä! Tämä kirje annettiin korkean virkamiehen luettavaksi.
Mitä hittoa te tarkoitatte kerjäämällä sokeria ja kynttilöitä? ärjyi virkamies.
Katsohan, toveri, jos sanomme, että kaikki on tavattoman hyvin, uskonveljemme Amerikassa eivät usko meitä! selitti eräs juutalaisista.
Tjaah, tuohan tuntuu uskottavalta... Hyvä, lähettäkää kirje...
Amerikan juutalaiset saivat kirjeen. Sen sisältöä mietittiin ja muuan rabbi sanoi:
He kirjoittavat tarvitsevansa sokeria ja kynttilöitä... Se tarkoittaa, että he elävät katkeruudessa ja pimeydessä...

Junassa nuori mies kysyy vanhemmalta juutalaiselta kellonaikaa. Tämä ei vastaa, vaikka hänen ranteessaan näkyy kultakello. Nuorukainen kysyy kovemmalla äänellä. Vanhus ei vastaa vieläkään. Vasta kolmannella kerralla mies suostuu kertomaan kellonajan.
Miksi se kesti niin kauan?
Kuulkaahan, nuorimies. Jos me joudumme puheisiin keskenämme, me ystävystymme. Jos ystävystymme, päästyämme Wieniin minä pyydän sinua meille päivälliselle. Jos tulet meille päivälliselle, tapaat kauniin tyttäreni. Jos tapaat tyttäreni, te rakastutte. Jos rakastutte toisiinne, haluatte naimisiin. Ja minä en halua vävyä jolla ei ole edes kelloa! 

Juutalainen asekauppias myi Irlannin poliisille luodinkestäviä liivejä. Saadakseen liivit kaupaksi, hän lupasi niille takuun. Hän ilmoitti: Jokainen käyttäjä, joka voi todeta, etteivät liivit toimineet, voi hakea minulta Dublinista rahat takaisin.

Juutalainen ja arabi istuivat viereisillä paikoilla lentokoneessa. Juutalainen kysäisi:
Anteeksi, voisitteko hakea minulle lasillisen tuoremehua. Täältä ikkunapaikalta on niin vaikea päästä liikkeelle.
Arabi toteutti pyynnön. Koska hän oli riisunut kenkänsä matkan ajaksi, juutalainen sylkäisi niihin hänen poissaollessaan. Vasta kun lentokone laskeutui ja arabi laittoi kenkiä jalkaansa, hän huomasi, mitä juutalainen oli tehnyt. Hän purskahti valittamaan:
Voi, milloin tämä kauhea viha oikein loppuu? Tappaminen, mellakat, salamurhat, intifada, terrorismi, pakolaisleirit, lentokonekaappaukset, kenkiin sylkeminen, tuoremehuun kuseminen...

Juutalainen ja palestiinalainen omistivat yhdessä pikkutilan. Palestiinalaisen muuttaessa Jordaniaan piti omaisuus jakaa. Sitä oli yksi vuohi, lehmä ja kana.
Ota sinä kana, ja minä otan vuohen ja lehmän. Ei, en minä tuollaiseen voi suostua.
No, ota sinä vuohi ja minä otan lehmän ja kanan.
Ei.
No, okei. Syödään lehmä nyt, ja minä otan sitten vuohen.
Ei, mutta jospa sinä otat vuohen, ja minä ja lehmä otamme kanan.

Juutalainen joulupukki tuli jouluaattona taloon ja kysyi:
Onko talossa kilttejä lapsia, joilla olisi varaa ostaa lahjoja?

Juutalainen liinavaatekauppias meni Ku Klux-klaanin kokoukseen. Klaanilaiset sanoivat:
Ei me tänne jutkuja huolita!
En minä olekaan kiinnostunut klaanistanne vaan siitä, mistä te hankitte huppunne.

Juutalainen sopeutumisesta Neuvostoliittoon: Jos et kuole, totut kyllä siihen. Tai jos et totu, kuolet kyllä.

Juutalaispoika istui junan ravintolavaunussa. Äkkiä eräs humalikas alkoi rähistä, että kaikki juutalaiset pitäisi tappaa.
Minkä ihmeen takia? poika kysyi.
No, kun ne tappoivat Jeesuksen.
Mutta siitähän on jo 2000 vuotta.
Niin, mutta kun mä kuulin siitä vasta eilen!

Juutalaisessa koulussa opetettiin joukko-oppia. Opettaja teki taululle laskuesimerkin ja kysyi lopuksi:
Salomon, jos kauppias saa tästä kaupasta voittoa neljä prosenttia, niin paljonko se on?
Pikku Salomon vastasi:
Neljä prosenttia mistä tahansa kaupasta ei ole paljon mitään.

Juutalaisessa koulussa opettaja kysyi pikku-Leeviltä:
Jos sinulla on kahdeksan penniä ja menetät niistä kolme, niin mitä sinulle jää?
Viisi penniä ja koko suvun halveksunta.

Juutalaispoika menee isänsä luo ja kysyy: Saanko lainata sinulta 50 markkaa?
Neljäkymmentä markkaa! Mihin ihmeeseen tarvitset kolmeakymmentä markkaa? Ei minulla ole kahtakymmentä markkaa!

Juutalaispoika osoittautui koulussa tosi häiriköksi. Hän sai potkut kaikista kouluista, joihin hänen vanhempansa veivät hänet: kansakoulusta, juutalaisesta koulusta, jopa sotilaskoulusta.
Lopulta epätoivoiset vanhemmat laittoivat lapsensa katoliseen kouluun. Kaikki alkoi sujua hyvin! Pojasta tuli vähitellen suorastaan mallioppilas. Lopulta hämmentynyt äiti kysyi lapseltaan:
Kuule, minkä takia sinä olit hirveä häirikkö niissä muissa kouluissa, mutta katolisessa kuin pikku enkeli?
No, tota, heti kun mä menin sisään tähän viimeiseen kouluun, niin ensimmäiseksi mä näin kuvan häiskästä, joka oli naulattu ristille! Mä vähän hätkähdin ja arvelin, että nää tyypit on tosissaan!

Juutalaisseurue meni ravintolaan. He päättivät ruokalistaa tutkailtuaan antaa periksi uteliaisuuden kiusaukselle. He tilasivat kokonaisena paistetun porsaan, joka oli koristettu omenoilla. Jonkin ajan kuluttua ruoka tuotiin heidän pöytäänsä. Siinä samassa kun kupu oli nostettu ruokatarjottimen yltä, huomasivat he kauhukseen rabbinsa istuvan viereisessä pöydässä. Nokkelin heistä ehätti sanomaan:
Voi hyvä tavaton! Emmehän me voineet tietää, että täällä laitetaan paistetut omenat tarjolle tällä tavalla! Kaksi juutalaista keskusteli kommunistimaassa:
Kuule, kyllä sinä olet väärässä aina valitellessasi ja parjatessasi nykyisiä oloja. Ajatteles: ennen, kun sinä ostit huonekaluja, kuka sai rahat? Kapitalisti!
Ja kun sinä ostit vaatteita, kuka sai rahat? Kapitalisti!
Ohhoh!
Mutta nykyisin...
Nykyisin kun sinä myyt huonekalujasi, niin kuka saa rahat? Sinä!
Ja kun sinä myyt pukimiasi, niin kuka saa rahat? Sinä, vain sinä!

Kaksi juutalaista pyrki taivaaseen. Taivaan kultaporteilla he tapasivat pyhän Pietarin. Juutalaiset ilmoittivat tahtovansa taivaaseen, mutta pyhä Pietari sanoi tylysti, että koska he olivat juutalaisia, niin asia ei vain nyt käy.
Pietari lähti portilta ja tapasi Jeesuksen, jolle hän ylpeänä kertoi käännyttäneensä kaksi juutalaista taivaan kultaporteilta.
Jeesus katsoi Pietariin ja sanoi: Minähän olen opettanut laupeutta ja anteeksiantoa. Käy heti hakemassa ne juutalaiset takaisin!
Pietari lähti juoksujalkaa takaisin portille, palasi muutaman minuutin kuluttua Jeesuksen luo ja sanoi:
Ne ovat kadonneet!
Ne juutalaiset vai? kysyi Jeesus.
Kyllä ja taivaan kultaportit myös.

Kaksi Odessan juutalaista tapasi toisensa. Vanhempi sanoi nuoremmalle:
Abraham, sinulla on kuulemma veli Israelissa. Mikset ole koskaan kertonut, että sinulla on sukulaisia ulkomailla?
Ulkomailla, eihän minun veljeni asu ulkomailla. Minä asun ulkomailla!

Kaksi pikkupoikaa on Tel-Avivissa pissalla seinän vieressä. Toinen vilkaisee kaveriaan ja sanoo:
Sinuahan ei ole vielä ympärileikattu!
Ei olekaan, toinen vastaa. Isä ei näet ole vielä päättänyt, jäämmekö me tänne.

Katolinen pappi, luterilainen teologi ja juutalainen rabbi keskustelivat siitä, milloin elämä alkaa. 
Katolinen pappi sanoi: Elämä alkaa hedelmöityshetkellä. Tällöin Jumala istuttaa sielun ja elämän kipinän sikiöön.
Luterilainen teologi jatkoi: Me uskomme, että elämä alkaa syntymästä, koska silloin vauvasta tulee itsenäinen yksilö ja se kykenee tekemään omia päätöksiään ja alkaa oppia synnistä.
Rabbi pudisteli päätään ja sanoi: Te olette molemmat väärässä. Elämä alkaa, kun lapset ovat valmistuneet ammattiin ja muuttaneet pois kotoa.

Kolme juutalaisäitiä New Yorkin Central Parkissa:
Poikani asuu Floridassa ja kirjoittaa minulle joka päivä, kehaisee yksi.
Minun poikani asuu Euroopassa ja soittaa minulle joka päivä, ylistää toinen.
Minun poikani käy Manhattanin kalleimmalla psykoterapeutilla. Ja kenestä hän siellä puhuu?
Minusta vain!

Lentokone menetti korkeuttaan. Lentäjä kuulutti:
Meidän on kevennettävä painoa!
Ranskalainen kävelee ovelle, huutaa "Vive la France!" ja hyppää.
Englantilainen ei halua olla ranskalaista huonompi vaan kävelee ovelle, huutaa "God Save the Queen!" ja hyppää.
Mutta sekään ei riitä. Lentäjän jatkaessa vaatimuksiaan amerikkalainen nousee, heiluttelee setelitukkoa ja sanoo:
Maksan nämä rahat sille, joka hyppää puolestani!
Puolalainen nousee, mutisee "mehän tässä aina joudumme kärsimään" ja ottaa tarjouksen vastaan.
Kun hän on ovella, juutalainen sanoo hänelle nopeasti:
Kuule, minä voin säilyttää rahojasi sillä aikaa kun sinä hyppäät.

Mooses Schwartz ja Aron Goldberg tapasivat Hitlerin Saksassa. He olivat molemmat menneet aikoinaan naimisiin arjalaisen naisen kanssa.
Tämä alkaa käydä kiusalliseksi. Vaimoni puhuu nykyisin vain ensimmäisestä aviomiehestään, joka oli arjalainen.
Mitäs tuo. Minun haastelee vain tulevasta aviomiestään, joka on kansallissosialisti.

Moses Rosenbröijer kävelee kolmannen valtakunnan alkuaikoina kadulla ja lähestyy jäätelökauppiasta. Tullessaan kojun viereen hän närkästyksekseen näkee kyltin: En myy juutalaisille!
Minähän tunnen sinut, Moses sanoo jäätelökauppiaalle. Etkö sinä ole itsekin juutalainen, Abraham Kirchenstein?
Kyllä olen, jäätelökauppias vastaa.
Etkö sinä sitten yhtään häpeä? Moses sättii myyjää.
Ajattele, mitä kaikkea me olemme saaneet kärsiä ja nyt sinä itse kieltäydyt myymästä jäätelöä juutalaisille!
Abraham vilkaisee ympärilleen ja vastaa kuiskaamalla toisesta suupielestään:
Et varmaankaan ole vielä maistanut tätä jäätelöä?

Neljä rabbia väitteli niityllä teologisista kysymyksistä. Kun asiasta ei päästy yksimielisyyteen, äänestettiin. Tulos oli 3-1. Vähemmistöön jäänyt rabbi sanoi:
Omassatunnossani tiedän olevani oikeassa. Niinpä minä nyt rukoilen Herralta jotain merkkiä siitä.
Oitis auringon eteen ilmestyi musta pilvi, joka verhosi auringon niin, että vain yksi valonsäde valaisi vähemmistöön jääneen rabbin. Hetken kuluttua pilvi haihtui taas tyhjään.
Enemmistörabbien keulamies kuitenkin väheksyi tapahtumaa.
Vähemmistörabbi rukoili:
Oi Herra, anna minulle voimakkaampi merkki, että olen oikeassa.
Siinä samassa nousi valtava ukonilma. Salama iski lähellä olevaan puuhun. Sade kasteli kaiken, paitsi merkkiä pyytäneen rabbin litimäräksi.
Enemmistön puhemiesrabbi totesi:
Tällaista sattuu.
Vähemmistörabbi rukoili:
Oi Herra, anna minulle sellainen merkki, että nuo toiset uskoisivat.
Siinä samassa taivas aukeni. Näkyi valtava, huikaiseva valo ja huumaavan voimakas ääni sanoi:
Hän on oikeassa!
Enemmistörabbi oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: No, hyvä on: 3-2.

Osta uusia Adolf-muroja. Joka pakkauksessa vekkuli pikku juutalaisnukke. Kerää koko keskitysleiri ja voita matka Auschwiziin.

Pekingissä liikematkalla oleva israelilainen saa kuulla, että kaupungissa on juutalainen seurakunta. Hän pääsee taksilla oikeaan osoitteeseen ja menee synagogaan rukoilemaan, herättäen paikallisten uskovaisten huomiota.
Kiinalainen rabbi astelee hänen luokseen ja kysyy:
Mitä te täällä teette?
Tottakai tulen synagogaan aina kun vain mahdollista.
Oletteko te juutalainen?
Kyllä.
Kiinalainen rabbi kurtistaa kulmiaan:
Te ette näytä juutalaiselta.

Pietarissa asui samassa talossa kristitty ja juutalainen, ja he kinastelivat usein uskonasioista. Kerran kristitty päätti tehdä juutalaiselle palveluksen ja pesi yöllä hänen aina likaisen Ladansa.
Seuraavana iltana hän kuuli pihalta kitkuttavaa ääntä ja näki juutalaisen kumartuneena hänen autonsa puoleen. Kun kristitty meni autonsa luo, juutalainen seisoi siellä rautasaha kädessä ja sanoi:
Kun sinä kerran kastoit minun autoni, päätin minä ympärileikata sinun autosi!

Rikas amerikkalainen kukkahattu meni kuolleen kissansa kanssa rabbin luokse ja pyysi häntä siunaamaan ja hautaamaan kissan.
Hyvä rouva, uskontomme ei salli meidän hautaavan lemmikkieläimiä.
Ja minä kun olin ajatellut lahjoittaa synagogalle viisituhatta dollaria.
Hyvä rouva, miksette heti kertonut kissanne olevan juutalainen!

Siinain erämaasta on löydetty vanha pergamentti, joka selittää sen, miksi kymmenen käskyä kirjoitettiin kahdelle kivitaululle.
Jumala tarjosi niitä ensin eräälle saksalaiselle turistiryhmälle.
Turistiryhmä kaivoi omat eväät laukustaan, lukaisi läpi kymmenen käskyä ja he totesivat:
Ei käy, emme me niitä huoli. Siinähän lukee, että älä tapa. Tappaminen on luonnollista. Se on arjalaisilla kulkenut vuosisatoja verenperintönä.
Seuraavaksi Jumala tarjosi kymmentä käskyä ranskalaiselle ryhmälle.
Ryhmä kaivoi viinipullot laukustaan ja lukaisi käskyt läpi. Ryhmän johtaja tuli kalpeana Jumalan luo ja sanoi:
Ei käy, niissähän kielletään rakasteleminen. Rakasteleminen on kulkenut tuhansia vuosia gallialaisten verenperintönä. Madre, ei käy!
Seuraavaksi tuli juutalainen kaupparatsu paikalle, ja Jumala tarjosi kymmentä käskyään hänelle.
Kaupparatsu lukaisi ensimmäisen taulun ja kysyi Jumalalta:
Mitä taulu maksaa?
Jumala vastasi, että taulu on ilmainen, jolloin juutalainen totesi:
Hyvä on, siihen hintaan minä otan niitä kaksi!
Sodan aikana kaksi juutalaismiestä päätyy saksalaisen teloituskomppanian eteen. Kun heidän silmilleen ollaan laittamassa sidettä, toinen kiroaa ja kieltäytyy.
Toinen kuiskaa hädissään:
Shh! Älä nyt aiheuta enää lisää vaikeuksia!

Toisen maailmansodan aikaan oli amerikkalaisjoukkoja sijoitettu myös Pohjois-Australiaan. Tukikohdan lähellä sijaitsi vauras maatila, jonka leskirouva tunsi olonsa yksinäiseksi ja soitti tukikohdan komentajalle.
Herra eversti, olkaa hyvä ja lähettäkää kolme yksinäistä sotilasta päivällisseurakseni. Ei kuitenkaan juutalaisia, olkaa hyvä!
Hyvä on, rouva. Arvostamme vieraanvaraisuuttanne.
Illankoitteessa rouvan ovelle koputettiin. Kynnyksellä seisoi kolme hiilenmustaa sotamiestä.
Rouva sai vaivoin sanotuksi:
Tuota... tässä täytyy olla jokin väärinkäsitys...
Ei, rouva, meidän eversti Goldstein ei tee erehdyksiä!

Vaatekauppaa pitävä vanha juutalainen teki kuolemaa. Perhe oli kokoontunut hänen vuoteensa ympärille. Vanhus avasi äkkiä silmänsä ja kaikki tungeksivat lähemmäksi kuullakseen, mitä papalla oli sanottavaa:
Onko mamma täällä? vanha kauppias sai vaivoin kysytyksi.
Kyllä, pappa.
Onko tyttäreni Rakel täällä?
Kyllä, pappa.
Onko poikani Isak täällä?
Kyllä, pappa.
Onko poikani Max täällä?
Kyllä, pappa.
Ovatko miniäni ja vävyni täällä?
Kyllä, pappa.
Silloin ukko kohottautui rajusti istumaan ja huusi:
Kuka sitten pitää huolta kaupasta!

Vanha juutalainen sananlasku kuuluu:
Kun näet sokean miehen, voit hyvin potkaista häntä. Miksi sinun pitäisi olla armollisempi kuin Jumala?

Vanha juutalaismies kävelee rannalla pojanpoikansa kanssa. Valtava hyökyaalto pyyhkäisee pojanpojan mereen.
Vanhus polvistuu rannalle ja huutaa taivaaseen:
Hyvä Jumala, hän oli ainoa pojanpoikani! Miten saatat tehdä minulle tämän?
Yhtäkkiä hän huomaa, että seuraava aalto heittää pojanpojan vahingoittumattomana rannalle.
Vanha mies huutaa taivaaseen nyrkkiä puiden:
Mitä sinä teit hänen hatulleen?

Vanhalla juutalaisella makkaratehtailijalla Abrahamilla oli vain yksi perillinen, poika nimeltä Haim. Hän opiskeli filosofiaa ja antropologiaa Moskovan yliopistossa. Isä Abraham oli jo monta vuotta yrittänyt saada pojastaan jatkajaa, mutta huonolla menestyksellä.
Jälleen isä yritti esitellen samalla täysin automaattista lenkkimakkarakonetta:
Tämä on täysin automaattinen ja idioottivarma kone, jota sinäkin poikani Haim osaat käyttää! Se on näin helppoa. Kun työnnät tästä päästä aasin sisään, tulee tuolta päästä valmis makkara ulos!
Poika, filosofinen snobbailija, keksi kysäistä:
Mutta onko sinulla, isäukko, myös sellainen kone, että kun siihen työntää lenkkiä sisään, tulee toisesta päästä aasi ulos?
Kyllä, se on sinun äitisi...

Teksti T-paidan selkäpuolella: OLEN POMMINPURKAJA. JOS NÄET MINUN JUOKSEVAN, YRITÄ PYSYTELLÄ PERÄSSÄ!

Kaikkihan me muistamme kattilasarjan Matti & Maija
Nyt saatavana on veitsisarja Matti & Mervi
- Tarjoilija! Thuokaa yksi koshu!
- Kolalla?
- Thuo vaikka lumilaphiolla kunhan she tulee nopeashti!

SAVOLAISET


- Kuinka monta savolaista tarvitaan vaihtamaan palanut lamppu?
- Vain yksi, jos hän saa olla lampunvaihtoporukan päällysmiehenä.

- Kuka huutaa "Lentokone on kaapattu"?
- Savolainen lentokonekauppias.

- Kun Savossa on kelirikko, niin millaisen liikennemerkin Tielaitos laittaa teiden varsille?
- Varokaa rouvan reikiä.

- Miksi juna pysähtyy Mäntyharjussa?
- Savon kielen tulkki nousee siellä junaan.

- Miksi Pikku-Kalle ei mennyt liikuntatunnille?
- Koska Pikku-Kalle kuuli, että opettaja puhuu savonmurretta ja pelkäsi, että se on tarttuvaa.

- Miksi savolaiset menevät elokuviin milloin 9, 13, 17 tai 19 hengen ryhminä?
- Koska elokuvan mainostaulussa lukee: Kielletty alle 8, 12, 16 tai 18.

- Miksi savolaiset menevät elokuviin aina 17 hengen ryhmissä?
- Siksi, että ilmoituksessa lukee: Kielletty alle 16.

- Miksi savolaisilla on reikiä sateenvarjossa?
- Reiät ovat sen takia, että he näkisivät, milloin lakkaa satamasta.

- Miksi savolaislapsilla on niin suuri pää?
- Siksi, etteivät he putoaisi häävalssin aikana.

- Miksi savolaisperheiden esikoisilla on epätavallisen suuret päät?
- Etteivät ne tipahtaisi lattialle kesken häävalssin.

- Miksi savolaispojat eivät oikein menesty tyttöjen kanssa?
- He sanovat, että tytöt ovat haaskannäköisiä.

- Mikä eläin herättää Kallaveden muikut joka aamu?
- Kalakukko.

- Mikä herättää kuopiolaiskalat joka aamu?
- Kalakukko.

- Mikä on kuuluisan poikakirjan "Tarzan viidakon valtias" nimi savoksi?
- Tartsani pöhheikön piällysmies.

- Mikä on nimeltään Norman Mailerin savoksi käännetty romaani Alastomat Ja Kuolleet?
- Uatamin asuset ja puuturkkiin pukkeutunneet immeiset.

- Mikä on nimeltään Olavi Paavolaisen savoksi käännetty kirja "Synkkä yksinpuhelu"?
- Myterä iteksiih höpäjintä.

- Mikä on operetin "Mustalaisruhtinatar" savonkielinen nimi?
- Rättiläesiin yljemäntä.

- Mikä on pahinta, mitä savolaiselle voi tapahtua?
- Saada ainoana päävoitto Lotossa. Silloin siltä menee syy kadehtia naapuria.

- Mikä on projektin savolainen määritelmä?
- Projekti on hanke, jossa kyvyttömät yrittävät saada haluttomat tekemään mahdottomia.

- Mikä on puliukko savon murteella?
- Pöhheikön pohheemi.

- Mikä on sarjan "Kauniit ja rohkeat" nimi savon televisijossa?
- Haaskannäköset ja yllytyshurjat.

- Mikä on savolainen projekti?
- Se on aloittamatta vaille valmis.

- Mikä on savolaisnistien lempiruokaa?
- Kamakukko.

- Mikä on savon kielellä urkuri?
- Temppelipelimanni.

- Mikä on Savon yleisin lintu?
- Kaakana. Sillä laulussakin lauletaan, että "Kukkuu kukkuu kaakana kukkuu..."

- Mikä on se, josta kukaan ei tajua mitään ja jota lukiessa tulee paha olo?
- Savolainen koulukirja.

- Mikä on suurinta Savossa?
- Kalakukko. Se on niin suuri, ettei sovi kerralla edes savolaisen suuhun.

- Mikä on Väinö Linnan romaanin "Tuntematon Sotilas" savonkielinen nimi?
- Iha ooto ruunun ukko.

- Millainen on savolainen esileikki?
- Mies sanoo vaimolleen "Kiänny".

- Millainen on savolainen seksiauto?
- Se on suab eestä ja suab takkoo.

- Millainen on vanha, savolainen piiloleikki?
- Mennään pareittain piiloon, mutta kukaan ei etsi.

- Millaista on lappalaisten ja savolaisten kansanmusiikki?
- Lappalaiset joihkailevat ja savolaiset voihkailevat.

- Millaista pötyä vain savolainen linnustaja keksii lyödä pöytään?
- Uikkukukkova.

- Minkä takia arabeilla on kamelit ja suomalaisilla savolaiset?
- Arabit saivat valita ensiksi.

- Mistä afrikkalainen valtio Burkina Faso on saanut nimensä?
- Vuosisadan vaihteessa maan ainoa valkoinen mies oli erään lahkokunnan sinne lähettämä savolainen lähetyssaarnaaja. Muiden töidensä ohella hän kehitti oluttölkkien avaamiseen peltisen repäisysysteemin, jota alkoi valmistaa lähetysasemallaan vientiin neekerityövoimalla. Tuotetta myytiin nimellä Purkin Avasoo. Maa sai nimensä tästä ensimmäisestä teollisuuslaitoksestaan.

- Mistä tietää, että Kiinan muuri on ylettynyt aikoinaan Kuopion torille asti?
- Kuopiosta on löydetty maon syömiä omenia.

- Mistä voi päätellä, että savolaiset olivat jo kivikaudella hyvin selvillä asbestin terveyshaitoista?
- Savon asbestikeramiikka on nimeltään Pöljän keramiikka.

- Mitä sanoi muuan kuuluisa länsisuomalainen keraamikko noin vuonna 2000 eKr.?
- Vai ovat kollegat Pöljällä ja Luukonsaaressa alkaneet sekoittaa asbestia ruukkusaveen. Minä sanon, että tuollainen radikalismi tuottaa vain haittaa vielä vuosituhansienkin kuluttua.

- Mistä voi päätellä, että savolaiset ovat hyvin ovelia liikemiehiä?
- Siitä, että he ovat nauraneet monet hyvät naurut laihialaisten kustannuksella.

- Mistä voi päätellä, että savolaiset ovat maailman suurimpia tuhlareita?
- Joulunakin he toivottelivat toisillen, että "Haaskaa Joulua!"

- Miten savolainen talitintti laulaa?
- Titipähyvinniintyy!

- Mitä on lentokenttä savoksi?
- Kaaheen laakee aakee.

- Miten kuuluu savoksi sana visio?
- Herroin huave.

- Miten sanotaan savoksi "Hiljaa virtaa Don"?
- Ee piä kiirettä jok.

- Kuuluisa venäläinen romaani "Hiljaa virtaa Don" on viimein käännetty savoksi. Mikä on romaanin savonkielinen nimi?
- Eepä tok pijä kiirettä jok.

- Miten sanotaan savoksi ilman saastuminen?
- Iliman pilluu.

- Miten savolainen tavaa sanan vene?
- Ve-ne - poatti.

- Mitkä ovat savolaisten lammasjuhlat?
- Kilipailut.

- Mitä eroa on savolaisella ja neiti ajalla?
- Neiti ajan puheisiin voi luottaa.

- Mitä on ryhmäseksi savoksi?
- Mulukkutalkoot.

- Mitä on savoksi skotlantilainen?
- Nuuka hameniekka.

- Mitä on suojatie savoksi?
- Laellinen yl'ajopaekka.

- Mitä sanoi savolainen, kun sai ensi kertaa elämässään ravintolassa eteensä pizzan?
- Voe helevetti, nyt on kokki oksentanna minun pannukakulle!

- Mitä sanoi savolaispoika rippikoululeirillä?
- Ei Luukasta. Naatitaan.

- Mitä savolainen ihmissyöjä sanoi syödessään ruotsalaista?
- Kovvoo hommoo!

- Mitä savolaispoika sanoi hienolle neidille?
- Ootpas haaskan näkönen.

- Mitä savolaismies sanoi, kun vaimo hukkui?
- Nyt ei naarata.

- Mitä savolaisukko sanoi, kun putosi avantoon?
- Nyt ei kyllä naarata.

- Mitä tapahtuisi, jos maailmassa olisi pelkkiä savolaisia ja lappalaisia?
- Ei mitään.

- Mitä tapahtuu, kun maatilan puhelin soi ja joku puhelimessa kysyy: Onks viljoo näkyny?
- Joku Brysseliin palkattu savolainen eurobyrokraatti siellä kysyy satonäkymiä.

- Mitä tarkoittaa seuraava savolainen matematiinen lauseke:

2Rx¶K
--------- = - ¶6
CCN

- Yhtälö tarkoittaa: Kaks er kertaa piikoo perseeseen on pois piikuus.

- Mitä tyypillinen savolainen energiansäästöasiantuntija suosittelee?
- Palamatonta polttoainetta.

- Mitä yhteistä on savolaisella ja hirvikärpäsellä?
- Molemmat leviävät länteen, eikä sille mahda mitään.

- Mitä yhteistä on selluloosatehtaalla ja savolaisella poikamiehellä?
- Iliman pilluu.

- Montaako lajia ihmisiä on?
- Kahta lajia. On savolaisia ja ihmisiä, jotka ovat iloisia siitä, etteivät ole.

- Savossa ei ketään kutsuta oikealla nimellä, vaan kaikki saavat jonkin köllinimen. Millä nimellä tunnetaan Kuopion kaupunginjohtaja Häkämies?
- Haiku-ukko.

- Syksyn savon kielelle käännetyistä kirjoista mainittakoon romaani "Ryhmäseksiä". Mikä on sen savonkielinen nimi?
- Mulukkatalakoot.

Mikä näistä on savolainen kaupunki: Konnuus, Koiruus, Varkaus?

5-vuotias kuopiolaispoika matkusti äitinsä kanssa mummolaan Ilomantsiin. Junamatkalla poika tutki lehteä jonka takakannessa oli näädän kuva. Poika näytti kuvaa äidille ja kysyi eläimen nimeä.
- Näätä, äiti vastasi lyhyesti jatkaen oman lehtensä lukemista.
Poika tutkaili kuvaa ja kysyi uudestaan.
- Näätä, vastasi äiti hieman tuskastuneena uudesta keskeytyksestä.
- No näätän, näätän, puuskahti poika, mutta voisit jo sanoa mikä eläin tässä kuvassa on!

Alokas palasi lomiltaan myöhässä kuopiolaiseen varuskuntaan ja joutui nuhdeltavaksi:
- Onko se nyt sommoo hommoo, että otetaan ommoo lommoo?

Asiakas kysyi savolaisen tavaratalon myyjältä:
- Onkohan tiällä munakoisoo?
Sitä ei sattunut silloin olemaan, mutta seuraavana päivänä myyjä huomasi liikkeessä saman asiakkaan ja ilmoitti:
- Nyt meillä ois sitä leppeevee munnoo.

Eevertti kysyy vaimoltaan:
- Tiijätkö, Sohvi, jotta mittee on kommunikointi.
- No, sitähän se on eärivasemmistoo.

Etelästä tulleella turistilla oli käsitys, että puolet kuopiolaisista on nimeltään Väänäsiä. Niinpä hän kysäisi kadulla vastaan tulleelta ukolta:
- Herra Väänänen, mistä menee tie Puijolle? Ukko hämmästeli:
- Mistee työ arvootta, että minnäe oun Viänänen?
- Minä vain arvasin!
- No arvatkoo sitte sekkiiä, mistee tie Puijolle lähtöö!

Finnairin nelimoottorinen suihkukone oli tulossa New Yorkista Helsinkiin. Kapteeni huomasi, että kone numero yksi sammui. Hän kysyi varaohjaajalta:
- Mitä tehdään?
Varaohjaaja vastasi:
- Kuuluta niille matkustamoon ja sano, että yksi kone on pysähtynyt, jonka johdosta myöhästymme 30 minuuttia.
Kapteeni teki työtä käskettyä ja kuulutti:
- Hyvät matkustajat, kone numero yksi on sammunut, ei mitään hätää, tulemme Helsinkiin puoli tuntia myöhässä.
Tunnin kuluttua sammui kone numero kaksi. Kapteeni otti mikrofonin ja kuulutti:
- Hyvät matkustajat, kone numero kaksi on sammunut, ei mitään hätää, tulemme Helsinkiin kaksi tuntia myöhässä.
Silloin turistiluokassa istuvan savolaisryhmän johtaja totesi:
- Voi jumalauta, jos loputkin kaksi konetta sammuvat, niin roikumme täällä ilmassa koko päivän!

Helsinkiläinen päätti nolata tapaamansa savolaisukon ja kysyi:
- Kerrohan, kun olet viisas mies, miten paljon kauraryynejä tarvitaan, että Kallavedestä saadaan hyvä kaurapuuro!
Savolaisukko ei tuosta häkeltynyt vaan vastasi:
- Ka, kun puat sata rammoo kauraryynijä liraan Kallavettä, niin suat ihan kelepo hutun.

Helsinkiläisrouva hieroi vuokrasopimusta savolaisisännän kesämökistä ja halusi tietää, miten mökki oli varustettu.
- Miten on, tuleeko vesi sisään ja meneekö ulos?
- Ei tuu eikä mää, isäntä vastasi. Männä kesänä minä väsäsin siihen uuven katon.

Hirvi näki metsässä savolaismiehen ja kysyi:
- Miksi sinulla on pyssy selässä?
- Olen hirvimetällä.
- No mitä sinä hirvellä?
- Ei se nyt jänikselle kuulu.

- Hukkaan valui, sanoi savolainen sudenraiskaaja.

Hämäläinen kertoi nähneensä Kuopiossa sen myllyn, mikä jauhaa savolaisille nimiä. Aamulla oli pitkä rivi vartoojia, ja mylly oli vielä kylmän kankea ja jauhoi pitkiä nimiä: Saastamoinen, Kolehmainen, Raatikainen, Pentikäinen... Mutta jo puolen päivän aikaan, kun mylly oli hyvin tervattu ja rasvattu, alkoi tulla lyhykäisiä nimiä: Lipponen, Lepponen, Lopponen, Kekkonen, Kukkonen, Kokkonen...

Isä huasto pikkupoejal että kohta haikara tuop pikkuveljen tae -siskon. Pikkupoeka vastas:
- Sennii pässi! Kaapunki pillua viärällää ja sinä nussit haekaroo!

Isäntä sai kirkonkylän kaupassa väkisin uuden tuttavuuden.
- Täällä Savossa tutustuu nii-in helposti! liverteli ikäneito Hempponen hänelle, tunnen jo nyt pastorin, nimismiehen, opettajan... Sanovat ne, että täällä kirkonkylässä on muuan hullukin, mutta häntä en sentään tunne.
- Minä just olen se hullu! mörähti isäntä käyttäen tilaisuutta hyväkseen, ja neiti Hempponen katosi äkkiä.

Juppi etelästä meni viikonlopuksi Savoon kaukaisia sukulaisiaan tapaamaan. Talon isäntä oli kova metsämies, ja heti lauantai-aamuna otettiin molemmille haulikot ja paineltiin hallin kanssa metsälle. Juppi nyt ei paljoa lintuja tuntenut ja ensimmäisen siivekkään nähdessään otti sen tähtäimeen. Savolaisukko painoi haulikon piipun alas ja sanoi jupille:
- Älä sie sitä ammu, se on kaakana.
Juppi jätti homman sikseen. Kotimatkalla juppia alkoi vaivata, että mikä se kaakana oikein on. Juppi muisti kyllä piekanan ja metsäkanan, mutta ei kaakanaa. Ei auttanut muu kuin soittaa ornitologiystävälle ja kertoa koko juttu. Ornitologi mietti ja mietti, selasi vielä pari lintukirjaakin, mutta kaakanaa ei löytynyt. Asia jäi melkein vuodeksi, kunnes ornitologi seuraavana kesänä soitti jupille Savosta:
- Nyt minä tiedän mikä se kaakana on. Se on käki. Kuulin juuri kun täällä laulettiin, että "kukkuu kukkuu kaakana kukkuu ..."

Kaavilta lähtenyt kokousedustaja oli aloittanut puheenvuoronsa Helsingissä:
- Kuavin kunnan edustajana..., jolloin kaikki muut purskahtivat hörönauruun.
Hän yritti uudestaan:
- Kuavin kunnan edustajana..., mutta sama naurunrehakka katkaisi jälleen.
Silloin kunnon kaavilainen suutahti ja nousi uudestaan puhumaan:
- Kuavin kunnan edustajana minä haistattasin Helsingin herroille paskoo!

Kaksi Espoolaista nuorta miestä olivat kesälomamatkalla Savon suurimmassa metropolissa. Kesken kävelyreissun alkoi tehdä mieli kylmää kolajuomaa. Siispä he ryntäsivät lähimmälle kioskille ja sanoivat tiskin takana istuvalle viehkeälle neidille:
- Olisiko teillä kylmää kolaa?
Johon tyttö vastasi:
- Voe, kun tuo jiäkuappi on rikki, ei ou ku lämmintä kolloo.

Kaksi Iisalmen miestä löysi aseman vessasta akvaviittipullon. Toinen maistoi ensin ja totesi:
- Kah maistahan sinnäi!
Kaveri maistoi ja totesi:
- Kah kusta!
- Kah sitähän minnäi!

Kaksi savolaista oli matkalla raketillaan aurinkoon. Nasan miehet ottivat yhteyttä:
- Ette te sinne voi mennä, sulatte.
- Ei myö mennäkään sinne päivällä, vastasivat savolaiset.

Kauppinen meni Savoon kauppiaaksi, mutta kyllästyi siihen, että savolaiset sanoivat häntä "Kaappiseksi". Kauppinen muutti nimensä oikein virallisesti Kaappiseksi, mutta lopputulos ei ollut paljoa parempi: nyt häntä kutsutaan "Kuappiseksi".

Kaupunkilaispohatta oli teettänyt savolaisukolla savusaunan. Kun sauna oli valmis, pohatta haki konjakkipullon ja kaksi lasia. Kaataessaan konjakkia hän sanoi:
- Tämä on hyvin vanhaa jaloa ainetta. Tällaista isäntä ei varmasti ole vielä maistanutkaan.
Savolaisäijä tillisteli pientä tilkkaa ja vastasi:
- Soattaa hyvinnii olla vanahoo, mutta kovin on jiännä kitukavuseks.

Kaupunkilaistytöt ovat Savossa kesälomalla ja kulkevat rannalla saunojen lämpiämisaikana.
- Tahtookos tytöt kylpöö? huutaa eräs mies ja viittoilee kutsuvasti.
- Ei me tuollaisista miehistä välitetä, tytöt tuumivat ja menevät pois niskojaan nakellen. Eihän hän osannut sanoa edes ärrää!

Etelä-Savossa muuan vanhaisäntä kävi kesällä joskus naapurinsa saunassa kylpemässä eikä paikalliseen tapaan välittänyt näin lyhyttä matkaa varten sen kummemmin pukeutua. Ottipahan vain vihdan kainaloonsa. Kun isäntä palasi saunasta, sattui tiellä olemaan joukko kylän tyttöjä. Pappa ei tästä ihmeemmin pelästynyt, vaan sanoi tytöille:
- Eikös tytöt haluva kylpöö?
Tytöt katsoivat isäntää hetken, ja yksi vastasi:
- Noin vanha mies eikä osaa sanova ärrää!

Kesken saarnaa savolaispappi huomasi, että monet olivat nukahtaneet, ja jotkut supattelivat keskenään. Silloin hän sanoi:
- Olokeepas akat hiljoo, jotta miehet suap rauhassa nukkua.

Keski-ikäinen helsinkiläispariskunta oli lähtenyt lomailemaan. He olivat istuneet kauan kuumassa autossa ja kun he ajoivat kauniin järven ohi, vaimo halusi uimaan. Auto pysäytettiin ja sopiva laituri uimista varten löytyi. Vaimo kun oli heikonlainen uimataidoiltaan, hänen miehensä kysyi laiturilla istuskelevalta savolaisukolta, että ylettääkö tuossa laiturin nokassa jalat pohjaan?
- Ylettööhän siinä, vastasi savolaisukko, joten vaimo hyppäsi. Vuan ei yletä piä pinnalle... virkkoi ukko.

- Kiännähän tänne sitä nuammoosi, että suahaan tässä vähän turpoo maestoo, sanoi savolaispoika tytölleen puistonpenkillä.

Kolome kovvoo Savonmuan sannoo: pölökky, toloppa ja mulukku.

Kun suomalaiset aikanaan kulkivat kohti pohjoista, he tulivat tienhaaraan. Siinä oli tienviitat kahtaalle. Toisessa luki "Suomeen" ja toisessa "Savoon". Ne, jotka osasivat lukea, lähtivät tietä jossa luki "Savoon". (Juttua kerrotaan myös toisinpäin.)

Kun tuli tämä ns. murre-into, eli ryhdyttiin kääntämään asioita omalta äidinkieleltämme erilaisille murteille kuten savoksi ja pohojalaisittain. Asterixit ja Aku Ankat olivat ensimmäisiä. Nyt on suunnitteilla savonkielinen draama-sarja telkkariin. Se sisältää paljon erotiikkaa... Arvatkaapa mikä sen nimeksi tulee?
- Panoraama.

Kuopiolainen kalakukkoleipomo on tuonut myyntiin läskittömän kalakukon, jossa sianliha on korvattu kevytrasvalla. Nyt jäämme odottamaan, koska kehitetään ensimmäinen läskitön savolainen.

Kuopiolainen rouva seisoi tikkailla jalkakäytävällä ja pesi omistamansa liikkeen ikkunoita. Poliisi vitsaili ohi mennessään:
- Anteeksi vain rouva, mutta teidän pöksyt näkyvät!
- No jos ne liikennettä haittoo, niin voihan ne heittee poiskin, vastasi rouva.

Kuopion keskussairaalaan tuotiin piipaa-autolla pahasti ruhjoontunut miekkonen. Hän makasi poliklinikan toimenpidepöydällä ja sisar hento valkoinen kirjasi ylös nimen, osoitteen ja kotikunnan. Sitten hän kysyi:
- Oletteko naimisissa?
- En ou, auto ajo piälle.

Kuopion markkinoilla oli strippariteltta. Pari isäntää tuumi teltan edessä mennäänkö sisään vai ei. Toinen empi ja tuumi:
- Mänisköön tuota, kun sitä näkköö kotonakkii...
Silloin toinen päätti:
- Nyt männään äkkiä. Tuolla sen näkköö kolomellakympillä. Kotona siihen männöö koko tili.

Kuopion markkinoilla tuli ilotyttö tarjoamaan isännälle:
- Nyt saat pientä pillua kahdellasadalla.
Siihen savolaisisäntä:
- Kottoo minä suan issoo ja ihan ilimaseks!

Kuopion Palloseura pelasi jalkapalloa helsinkiläisjoukkuetta vastaan ja hallitsi peliä, mutta oli kovin tehoton maalin edustalla. Kun sitten taas kuopiolaishyökkääjä sai pallon, huusi muuan saamattomuuteen kyllästynyt katsoja:
- Elä laakase, naatitaan!

Kuopion torilla on havaittu eläinrääkkäystä: kolmen kilon kalakukko on pakattu kahden kilon paperipussiin.

Kuopiossa pidettiin ohjelmalliset iltamat, mutta jostakin syystä esiintyvä vitsinikkari ei ollut yleisön mieleen.
- Mikä on valkoinen ja musta ja putoaa neljännestä kerroksesta? illan hauskuttaja vielä yritti.
Ääni yleisön joukosta:
- Se oot sie, jos kerrot vielä yhennii savolaisvitsin!

Kuopiossa sukunimi Miettinen on niin yleinen, että jos kolme poikaa tappelee kadulla, saa tappelun loppumaan huutamalla:
- Mitä sinä Miettisen poika tappelet?
Silloin kaksi pojista lähtee oitis juoksemaan karkuun.

Kämäräinen joutui ratsiaan Juvalla. Tukkikuormassa oli ronskisti ylilastia ja poliisi alkoi kirjoitella sakkolappua poliisiautossa.
- Paljonko teillä on huollettavia? kysyi komisario Kämäräiseltä.
- Kotona on viis, minä oun kuuves ja kun teitä on kaks, niin eikös se oo yhteensä kaheksan?

Lentävä kalakukko puuskutti kohti Kuopiota. Erään matkustajan viereen tuli savolaisisäntä, joka kohta kysyi:
- Mistee kaukoo sitä vieras on kotosin?
Vieraspaikkakuntalaista oli varoitettu, ettei kerran savolaisen kanssa puheisiin ryhdyttyään saa sen siunaaman rauhaa, joten hän tiuskaisi vastaan:
- Perseestä.
Savolainen ojensi silloin kätensä ja sanoi:
- No voe tokkiisa, myöhän ollaannii sitten samalta seuvulta, minnoun siitä nuapurista kannaksen toeselta puolen. Lietään vaekka sukkuu, jotta outtako työ Rönttisijä?
Vieraspaikkakuntalainen muutti nolona toiseen vaunuun. Kun hän oli istunut siellä hetken, vääntyi hänen viereensä toinen savolaisukko, joka aloitti keskustelun:
- Mistee kaakoo sitä vieras on kotosin?
Vieraspaikkakuntalainen oli edellisestä kokemuksestaan viisastunut ja vastasi nyt:
- Vitusta.
Savolainen ei tuosta häkeltynyt, vaan kysyi:
- Ja sinnekö kotpuoleen sitä vieras on nyt niinkun matkalla?

Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa ilmeisen totuudenmukaisesti, ettei laajakaistayhteyksien rakentaminen koko Suomeen tule olemaan liiketaloudellisesti kannattavaa. Onneksi maantiet ja sähkö- ja puhelinlinjat ehdittiin vetää Savoonkin jo vuosikymmenet sitten. Ei niitäkään nyt kannattaisi.

Lintujen bongaajat ovat löytäneet Suomesta uusia sorsalajeja. Hyvin yleisenä esiintyy varsinkin Savossa metsästysaikaan laji nimeltään kaakana. Sen alalaji on myös melko taajaan havaittu liiankaakana.

Länsirannikon poika tuli Kuopioon. Hän totesi paikalliset neitoset paljon rintavammiksi kuin mihin kotipuolessa oli tottunut. Kerran hän tanssilattialla kysyi syytä tähän. Tyttö vastasi:
- Se ei ou suur sallaisuus. Siitä suap kiittee kokkelpiimee ja puristelluu.

Matkailija halusi uida kuumana kesäpäivänä ja kysäisi peltotöissä olevalta Savon ukolta:
- Onkohan tuo järvi syvä? Ylettääkö siinä jalat pohjaan?
- Kyllähän siinä jalat pohjoon ylttää. Vuan sitä en tiijä ylettääkö piä pinnalle.

Matkustaja kysyi kerran savolaiselta konduktööriltä:
- Onko tuolla junan loppuosassa tilaa?
- Kyllä siellä tilaa on, mutta ei ole vaunuja.

Mies kysyi Kuopion torilla mieheltä jotta tietääkö hän, kuinka kaukana Afrikka on. Savolaisukko vastasi:
- Ee se kaakana vuo olla ku Savon sellulla on yks neeker ja se kulukoo pyörällä töihin.

Mies kysyi savolaiselta konduktööriltä ennen junan lähtöä:
- Missähän päin tässä junassa on vapaita paikkoja? - Sitä on etupiässä takapiässä.
- Jaa missä?
- Takapiässä etupiässä.
- Eihän tuosta nyt saa mitään selvää, mies tuumi itsekseen.
Mies löytää istumapaikan viimeisestä vaunusta. Kun konduktööri tarkastaa lippuja, kysäisee mies osoittaen junan peräpäähän:
- Tuollako niitä vapaita paikkoja on?
- Ee, eehän siellä oo vaanujakkaan.

- Minä oon Mutanen, sanoi eräs kylvetettävä Kuopiossa Dahlströmin saunalla häntä pesseelle saunottajalle.
Tämä luuli hänen olevan mudassa ja pesi toisen kerran.
- Minä oon Mutanen, yritti mies jälleen esittäytyä.
- Oe vaekka kuinka mutane, mutta kolomatta kertoo en pese! kimmastui saunottaja.

- Mittees kahtot?
- Kallaa.
- Vaan mittees seisot noin kierossa?
- Se on lippeekala.

- Mitä se demokratia oikeastaan tarkoittaa?
- Että enemmistö päättää asioista.
- Onko savolaisia jo niin paljon?

Muuan kalasäilyketehdas alkoi markkinoida uutta sardiinilaatua. Koe-erät myytiin Kuopiossa. Jokaiselle sardiinirasian ostajalle annettiin lomake, jossa pyydettiin mielipidettä uuden kalalaadun mausta. Tulos oli seuraava: Lomakkeen palauttaneista 5% oli sitä mieltä, että sardiinien maku oli mieto, 7% arveli sardiinien maun liian voimakkaaksi, ja 88% oli sitä mieltä, että firman kalakukoissa oli liian kova ja sitkeä kuori.

Muuan mies luki baarissa Savon sanomia ja totesi:
- Näistä savolaisten uutisista ei pirukaan ota selvää.
- Miten niin? toinen ihmetteli.
- No, kun tässäkin on otsikko, että Kuopion luistinradar jäädytettiin kunnanvaltuuston toimesta.

Muuan ukko oli tullut Kuopioon tapaamaan liikemiehenä toiminutta Kusnetsoffia. Hän astui konttoriin, jolloin neiti tuli kysymään asiaa. Ukko oli hiukan hämillään, mutta sai kainosti kysytyksi.
- Oeskoon, tuota tuota, tavattavissa, se herrassyörink Pissiseffi?

Nainen nousi bussiin pieni koira käsivarrellaan.
- Minkä rotuinen se on? kysyi savolaisukko.
- Se on savolaisen ja apinan ristisiitos.
- Jopas sattui! Sittenhän piski on sukua meille molemmille.

Ornitologi S. Orsa on saanut tietää uusien sorsalajien ilmestymisestä Suomessa:
- Hyvin yleisenä esiintyy varsinkin Savossa metsästysaikaan laji nimeltään kaakana. Toinen varsin yleinen laji on liiankaakana.

Pari vieraspaikkakuntalaista kalamiestä kysyi savolaisukolta, missä päin Kallavettä mahtaisi olla eniten kaloja. Ukko vastasi:
- No, jos minä ihan toen perrään sanon, niin minuk kokemuksen mukkaan siinä Kallavein pinnan ja pohjan välillä.

PC:n korjausohjeita savoksi:

Mitteepä tiet, jos tietokonneesj alakaa renkata? Ossootko korjata ite vae maksakko isot rahnat huoltovirman kojjoottiloille? Jos et ossoo, nii luveppa tämä. Alakaa mutkikkaammatkii pelit kölökkästä.
- Jos tietokone kuatuu, nosta se ylös. Vastasen varalle oes hyvä hommata asijalline ATK-tuki, parrunpätkä kääpi hyvin.
- Jos käättöjärjestelmä jummii. Käätä sitä noppeesti kiehuvassa veessä ja sitte pakastimessa. Näätä sille, miten paljon huonomminnii sen asijat voes olla. Eeköhän tokene.
- Jos ohjelma katkijaa. Vaeha kanavvoo. Jos out alaikäne, tarkista jotta ohjelma ei ou kielletty alta 16-vuotijaelta. Jos ee aata, nii soeta televisijon ohjelmapäevystyksee.
- Jos sähköposti ee kule. Uhkoo, että lopetat tykkännään konttuurissa käännin ja määt kyläkaapan asijakkaaksi.
- Jos rosesorj takkuvvaa. Se on kuitennii aena liijan vanaha ja aljtehone, nii että osta uusj.
- Jos hiiri ee liiku. Pistä kissa vierreen yöksj. Eeköhän ala vaahti maestuu.
- Jos näättö pimenöö. Sammuta valot ja sano, että osattaan sitä täällännii. Ja mää kalalle.

Pielaveden mummo oli ensi kertaa ulkomailla, seuramatkalla Kööpenhaminassa. Seurue meni tavarataloon, mutta mummo tunsi polviaan pakottavan eikä lähtenyt kierrokselle. Sovittiin, että hän istuu eteisaulassa ostostentekoajan.
- Mutta elekee sitte jättee minua tänne, kun minä en ossoo mittää muuta ku tätä savvoo.
Oppaat vakuuttivat, että mummo otetaan lähdettäessä mukaan. Kului tunti, ja tavaratalokierros päättyi. Tultiin aulaan. Mummoa ei näkynyt missään. Seurue oli ihmeissään. Ei kuitenkaan heti ilmoitettu poliisille, vaan mentiin hotelliin, jossa seuramatkalaiset pitivät majaa. Pielaveden mummo istui hotellin aulassa iloisesti odottamassa.
- Kun minulle tuli siellä tavaratalossa kamala hätä enkä tienny missä ois veesee, nii minä läksin tänne hotelliin.
Seurue äimisteli, miten se oli käynyt päinsä.
- Mänin kavulle ja just sillonj ajo raetiovaanu kohalle. Nousin siihen. Rahastaja tulj rahastammaa, mutta minä sanoinj sille että on iha turha minulle mittää selittee kun minä ymmärrän vuan savvoo.
Rahastaja oli katsonut mummoa pitkään ja jättänyt rauhaan. Kun vaunu jonkin ajan kuluttua pysähtyi, rahastaja tuli, otti mummoa käsipuolesta ja talutti vaunun ovelle. Ja osoitti vastapäätä olevaa hotellia, jonka katolla luki: Savoy. Se oli juuri se hotelli jonne seuramatkalaiset oli majoitettu.

Pikajuna pysähtyi Mäntyharjulla. Helsinkiläinen naishenkilö ihmetteli junailijalle pysähtymistä, paikkakunta vaikutti mitättömän pieneltä.
- Katsokaahan, rouva kiltti, junailija vastasi vakavana. Me olemme nyt Savossa. Meidän on otettava täältä savonkielinen tulkki mukaan.

Pikkuinen poika seisoi kadunkulmassa Kuopiossa ja itki.
- Mittee sinä poeka vollotat? tiedusteli joku.
- Äet anto piiskoo... Mutta vaekka äet kuinka hakkoo, niin minä poeka riijjoon voan!

Pohjoissavolainen hevosmies meni rautatieasemalle puolueen puhujaa vastaan. Vieras kysäisi kuskilta:
- Onko siellä teidän työväentalossa hyvä akustiikka?
- Voe veekkonen! Siellä ei oo semmosta ollenkaan. Puhujat ovat aena tuoneet sen ite mukanaan!

Pohjois-Savossa retkeilemässä ollut helsinkiläinen polkupyöräilijä pysäytti vanhan isäntämiehen kohdalle ja kysyi:
- Onko tästä vielä pitkä matka Tahkovuorelle?
- Melko tarkkaan 39.997 kilometriä, vastasi isäntä.
Pyöräilijä tuijotti hämmästyneenä, jolloin isäntä jatkoi:
- Mutta jos käännytte päinvastaiseen suuntaan, se on kolmen kilometrin päässä.

Pohjalaistyttö antoi kyllä Riihimäen asemalla savolaispojalle läiskyä poskelle, kun tämä oli sanonut "neetiä nii haaskan näköseks, nii haaskan näköseks".

Puhelin soi eräässä savolaisasunnossa.
- Onko se Kumpanen?
- Kumpanen Kumpanen?
- No jompanen kumpanen Kumpanen.
- No sitten on.

Radiossa kuulutettiin kesän aikana erästä kadonnutta henkilöä. Tuntomerkeiksi mainittiin puujalka ja se, että hän puhui savoa. Radiota kuunnellut mies totesi vaimolleen.
- Miesparka, kaksi niin suurta vammaa.

Saatuaan kymmenennen lapsensa, suonenjokelainen pariskunta päätti että nyt riittää. Niinpä perheen isä meni lääkärille ja selitti etteivät he halua enää jälkikasvua. Lääkäri vastasi, että miehelle voidaan tehdä yksinkertainen operaatio nimeltään sterilisaatio joka ratkaisee ongelman. Hänen tarvitsisi vain sytyttää yksi tykinlaukaus, asettaa se tyhjään peltipurkkiin ja laskea kymmeneen. Suonenjokelainen mies vastasi:
- Kuulkaas herra lääkäri, en välttämättä ole maan terävä-älyisin mies mutta en silti suostu uskomaan että tuo kikka auttaisi ketään.
Niinpä pariskunta hankkiutui Kuopioon saakka yksityiselle lääkärille, missä lääkäri aikoi kertoa heille oikeasta sterilisaatiosta, kunnes huomasi, että he ovat Suonenjoelta. Niinpä lääkäri selitti saman jutun, tykkäri peltipurkkiin ja laskekaa kymmeneen. Niinpä he lopulta päättivät kokeilla, hankkivat tykkärin ja tyhjän hernekeittopurkin. Mies sytytti tykkärin, asetti sen purkkiin, piteli purkkia toisessa kädessä ja alkoi laskemaan:
- Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi...
Nyt mies asetti purkin jalkoväliinsä ja jatkoi laskemista toisella kädellä:
- Kuusi, seitsemän...

Saima-täti veneenkorjaajalle:
- Mittee sinä sitä reikee niin huolellisesti tukkeet? Eihän sitä vein alta kukkaan huomoo.

Sadasta savolaisesta 99 on päällysmiehiä. Yksi sadasta on varapäällysmies.

Savo on kummaa kieltä, kun siinä kirjoitetaan vene, mutta sanotaan puatti.

Savo-englanti sanakirja

Eurooppalaistuiminen asettaa haasteita myös pidginsavolaisille. Englantia on ryhdyttävä viljelemään, vaikka oma kieli muistuttaisikin koppuraista lörtsyä.

1. Mikähän se suattais olla selekein tie raatatieasemalle?
Vot maet pii tö niäriäst weei to työ reilväistaission? (On huomattava might-ilmaisun käyttö suattaa-verbin vastikkeena)

2. Tiijjähäntä äkkiseltään männä sanommaa.
Ae tonnou meä ae telljuu tät taerektii. (On huomattava may-ilmaisun oikea käyttö)

3. Mittee se mahtaa se kello olla?
Vöt it meä pii töh taem? (Huomaa edelleen may-ilmaisu; savolaiselle mikään ei ole selkeää)

4. Suattaapihäntä ollannii kymmene yl kolome, tai kolome yl kymmene, riippuu kuka kyssyy ja mihinkä aekaan.
It meä pii meepii ten paast trii or meepii trii paast ten, tepentin tota huus aesking. (Huomaa koko kysymyksen ja kysyjän kyseenalaiseksi asettaminen sivulauseessa eli ns. idiomitismi)

5. Mistähäntuota häntä suattais ostoo uuvet pieksut?
Veör kutai meepii pai some njuu suus? (Huomaa maybe-ilmaisun oikea käyttö)

6. Suattaapa olla että kerronkinnii.
Meepii ae teljuu, put veri opviosslu not. (Englanninkielinen ilmaisu pakko kääntää savolaista suoremmaksi)

7. Mahtaneeko sitä kulukumies tietää mistä sitä saes kalakukkova?
Maet töh houpou nou veör kutai ket vish inö cock? (Kulkumies-käsite tuntematon anglosaksisessa kulttuurissa. Huom! Ole tarkkana kukko sanan oikeassa painotuksessa väärinkäsitysten välttämiseksi).

8. Ee sitä maha kukkaa tietää mistä muurinpohojalettuja?
Jyy maet not nou veär aar töh vool-potom-spams? (Jälleen vaikea käännösilmaisu, joskin tulee ymmärretyksi riittävästi)

9. Mikkee se suattais olla teijjän nim?
Vöt it maet pii töh neen jyör koolt? (Huomaa taas ehdollistus).

10. No ee sillä minu omallain nii vällii ole.
Ae never teljuu nae oun.

Savolainen ja hämäläinen muuttomies seisoivat kadulla suuren kaapin vieressä. Savolainen totesi hämäläiselle:
- Yhteistyö on voimaa. Kanna sinä kaappi, niin minä kannan vastuun.

Savolainen ja karjalainen tulivat toisiaan vastaan sillalla.
- Käännähän sie hevostais, karjalainen totesi vakaasti.
- Ja varmana en kiännä, savolainen vastasi. Se kyl suap olla karvapuol piälle päin niin kuin tähänkin saakka.

Savolainen karkasi mielisairaalasta. Syy: Pakko paeta.

Savolainen kyseli hämäläiseltä, kuka hän oli ja mistä tulossa ja oliko hänellä veljiäkin. Toinen sanoi ainoan veljensä kuolleen.
- Mihin se kuoli?
Hämäläinen vastasi:
- Se kyseltiin Savon vesillä kuoliaaksi.

Savolainen kysyi toiselta:
- Iisalamessako olit?
- En ku Käk-, vastasi toinen.

Savolainen meni kukkakauppaan ja kysyi:
- Onko teillä kannakukkoo?
- Ei meillä eläimiä myydä, vastasi kauppias.

Savolainen miehenmalli:
- Lyhyet jalat, pitkä selkä, vähän punertava naama. Katsoo pitkään suoraan silmiin ja sanoo: mitääh...?

Savolainen myi Pietarissa lehmän lihat, ja hinnaksi sovittiin 45 ruplaa. Ryssä sanoi venäjäksi:
- Sorok pjät.
Savolainen vastasi:
- Sorota mitä sorotat, mutta sorkat ja piät jäi kottiin.
Ryssä sanoi:
- Niet snaju.
Siihen savolainen vastasi:
- Ooppa naenut tai naematon, mutta anna säkki pois.

Savolainen nainen meni kukkakauppaan kysymään kanna-nimistä kukkaa.
- Onko teillä sitä kannoo? tiedusteli savolaisnainen.
- Ei meillä täällä kanoja ole, vastasi myyjätär.
Siihen savolaisnainen:
- Minä tarkoitinkin sitä kukkoo.

Savolainen oli sairaana. Pastori pistäytyi äijää katsomassa.
- Mitenkäs se on niitten iäisyys- ja autuusajatusten laita?
- No nehän tok' voan liitelöövät ja laateloovat, selitti Savolainen, välistä säkkeytyyvät ja höllöttäävät ku hoaleessa veessä, iliman mittää hättee...

Savolainen perusluonne on vaeltelua ja vittuilua!

Savolainen pistää pikarin pöydälle ja myhäilee:
- Kyl noa potut on suahun käipöö oakaen laetettunna.

Savolainen söi baarissa lettuja ja kysyi tarjoilijalta:
- Saapiko täällä hillua?
- Menkää muualle hillumaan, vastasi tarjoilija.

Savolainen tutkintavanki löydettiin pidätyssellistään 12 kuhmua päässään. Tutkimuksissa kävi selville syy kuhmuihin: hän oli yrittänyt hirttäytyä kuminauhaan.

Savolaisakka meni valokuvaajalle. Valokuvaaja kysyy:
- Otetaanko rintakuva?
- Saeshan tuo piäkii olla mukana, tuumasi akka.

Savolaisbaarin ikkunassa oli kyltti jossa sanottiin: Täällä puhutaan kahdeksaa kieltä.
- Osaatko sinä tosiaan puhua kahdeksaa kieltä? eräs vieras kysyi isännältä.
- En minä ossoo kuin savvoo, isäntä vastasi. Vieraathan ne tiällä kieliä puluputtavat.

Savolaiset ovat niin kieroja, että jos ne nielee naulan, se tulee mutterina ulos.

- Savolaisetkin ovat säästäväisiä!
- Miten niin?
- No kun ne nauravat toisten kustannuksella.

Savolaisisäntä ja emäntä tulivat pääkaupunkiin ja pistäytyivät Ateneumissakin. Siellä isäntä katseli mielihyvällä muuatta alastonta tyttölasta esittävää maalausta.
- Hm... mm, pani emäntä happamen näköisenä. Ei oo voatetta piälleen suanna, mutta kuvvaan on vuan pitännä männä! Kuka lienöö kutale!
- Mää tiijjä, mutta sommoo siin on silimiään leppuuttoo! muhoili isäntä.

Savolaisisäntä katsoi tv-ohjelmaa apinoiden elämästä ja lausahti:
- Kerrannii näkköö nuo eokon sukulaiset kaekki yhtä aekoo.

Savolaisisäntä kutsui rengit ja piiat pirttiin ja sanoi:
- Haluan kertoa teille uutisen. Viidentoista avioliittovuoden jälkeen on tapahtunut ihme, vaimoni on raskaana.
Vallitsi pitkä hiljaisuus. Lopulta yksi piika huusi:
- Onnittelut!
Nuori renki nosti kättään ja kysyi:
- Ja ketähän meistä isäntä epäilee?

Savolaisisäntä oli käyttänyt mielenvikaista poikaansa Helsingissä, asiantuntijain tutkittavana. Paluumatkalla jatkettiin juuri Pöljän pysäkiltä, kun junailija tuli Hörkkösten vaunuun ja kysyi:
- Tuljko Pöljästä mitä?
Isäntä käsitti väärin ja vastasi:
- Eekä tullunna. Pöljäks' se jiäp' loppuiäksee.

Savolaisisäntä Rissasen Taavetti oli tulossa Viipurista, kun junailija tuli vaunuun ja kuulutti:
- Taavetti. Tuliko Luumäeltä ketään?
- En oekeen seuranna, vuan taeshan tuolta parj akkoo tulla, vastasi Taavetti.

Savolaiskoulussa:
- Kerrohan joku E:llä alkava tytönnimi.
- Ieva.

Savolaiskoulussa aiottiin pitää äitienpäiväjuhla. Mari tuli innoissaan koulusta, jossa oli harjoiteltu ohjelmaa kyseistä juhlaa varten. Hän sanoi äidille:
- Nyt pittee sinunnii lähtee.
Kun äiti esteli, suutahti Mari:
- Kyllä lähet, kaekki toesettii akat lähtöö!

Savolaiskouluun oli hankittu uutta tietoliikennetekniikkaa. Ville ja Kalle olivat pahanteossa käytävässä, kun vanha kanslisti juoksi huoneestaan ja huusi:
- Vaksi tulloo, vaksi tulloo!
Ja niin pinkaisivat Ville ja Kalle piiloon lähimpään siivouskomeroon.

Savolaismiehet olivat Bangkokissa lomalla ja olivat ensimmäisenä päivänä oppaan juttusilla. Opas kertoi, että paikalliset ovat sairasta porukkaa, puolella on aids ja puolella tuberkuloosi. Toinen savolaismies ei tätä kuullut ja kyseli sitten kaveriltaan että mittee se opas sano. Toinen vastasi:
- Niitä naijjaan jotka yskii...

Savolaismies ajeli autolla. Tiellä seisova liftari vinkkasi peukalolla ja kun auto pysähtyi, liftari kysyi:
- Onko tästä pitkä matka Iisalmeen?
- Ei oo. Hyppee kyytiin, kuljettaja urahti ja matka jatkui syvän hiljaisuuden vallitessa.
Kun oli ajettu kaksi tuntia, kuljettaja pysäytti, avasi liftarin puoleisen oven ja urahti:
- Nyt on!

Savolaismies joutui käsikähmään ruotsalaisen kanssa maaottelussa. Myöhemmin kysyttäessä millainen tapaus oli, hän totesi ykskantaan:
- Kovvoo hommoo.

Savolaismies oli päässyt töihin helsinkiläiselle nakkikioskille. Ensimmäisellä työvuorollaan hän ripusti kioskin ikkunaan kyltin, jossa luki: "SAVOLAISIA EMME PALVELE!" Paikalle sattunut savolaisukko suuttui:
- Miks työ syrjittä savolaesii?
- Se on kuule velj sen takkie, kun tiälä piäkaupungissa on niin heleskutin huonoo makkaroo!

Savolaismies oli torilla kavereidensa kanssa. Yhtäkkiä hän huusi:
- Hei kahtokee munakoesoo!
- Elekää vuan herättäkö sitä, sanoi toinen.

Savolaiset olivat retkellä Helsingissä. Kun oltiin kauppatorilla, muuan osoitti sormellaan ja sanoi:
- Kahtokkee, munakoesoo!
Toinen hätääntyi:
- Elä vua herätä. Oeshan se kiusallista, jos se tässä nousis seisommaan.

Savolaismies yritti olla kohtelias helsinkiläistytölle ja sanoi:
- Neetipä on haaskannäkönen.

Savolaispari, Ville autonkuljettajana ja Kalle kartanlukijana, voitti Monte Carlo-rallin. Maalissa ilmeni, että Ville oli täysin sokea, mutta Kallella oli tarkka näkö. Sokean kuljettajan voitto kansainvälisessä suurrallissa aiheutti suurta huomiota ja asiaa ryhdyttiin tutkimaan. Lopulta savolaisparin suoritus hylättiin seuraavasta syystä: Heräsi hiuksenhieno, aavistuksenomainen epäily, että Villen ja Kallen kesken vallitsi luottamus.

Savolaispariskunta asui kaksin pienessä saaressa. Kun mies otti aamulla heidän ainoan veneensä ja läksi järvelle, hän varoitteli vaimoaan:
- Elä vua lähe sillä aekoo kylille.

Savolaispoika ihmetteli englannin kielen kummallisuutta, että mistä siitä selvän ottaa, kun ryynit ovat raissia (rice), Ristus on raissia (Christ) ja päivännousu raissia (rise).

Savolaispoika kolkuttelee aitan ovella.
- Piästäkee sissään, piästäkee sissään, hän sanoo.
- Jahka keritään, jahka keritään, tytöt tuumivat.
- Ei tarvihe keriä, kelepoo ilimannii, poika tuumii.

Savolaispoika oli 50-luvulla päässyt tansseista saatolle kaunista savolaistyttöä. Poika kysyi:
- No, onkos sitä neitillä pyöree?
- Ehei, sanoi tyttö punastuen, minulla on soikee...

Vähän ujonpuoleinen savolaispoika pääsi iltalomallaan tyttöä saattamaan. Hän kuskasi tyttöä polkupyörällään ja kysyi:
- Onkos sitä neitillä pyöree?
Tyttö lehahti kasvoiltaan punaiseksi ja änkytti vastaukseksi:
- E-ei, miulla on ihan vaan soikee...

Savolaispoika oli päässyt ensimmäistä kertaa helsinkiläiseen tanssiravintolaan. Kesken kaiken hänelle kuitenkin tuli luonnollinen hätä ja hän kävi tekemässä tarpeensa. Kun ilta oli ohi, poika kirjoitti kotiinsa:
- Hieno paikka tämä Helsinki. Täällä on nimittäin huussissakin puhelimet.

Savolaispoika sai sotaväessä korpraalin arvon. Kotilomalla ylpeä äiti opetti:
- Kun määt takasi sinne sotaväkkeen nii elä ou paha pienemmille herroelle.

Savolaisten kymmenen käskyä

1. Eti akka
2. Ruahoo se kottiin
3. Riisu se
4. Riisu ihtes
5. Anna suihin
6. Pussoo
7. Pane
8. Sua orkasmi
9. Veä rööki
10. Luppoo soettoo

Savolaisten paras taito on olla samaan aikaan sekä puolesta että vastaan. Niin, että pakotiet jäävät auki joka suuntaan.

Savolaistyttö tuli Ruotsiin töihin tehtaaseen. Kielen kanssa oli vähän vaikeuksia. Hän ei tahtonut millään oppia sanomaan "smörgås", vaan siitä tuli "mörkos". Työtoverit neuvoivat, että täytyy sanoa "smörgås", johon tyttö vastasi:
- Pittääkö sitä nyt kummassakkii piässä suhhuuttoo?

Savolaisukko luki, että kun oikein uskoo ja yrittää, voi tehdä mitä vain. Niinpä hän istui hellalle. Takapuoli paloi, ja mies joutui lääkäriin. Tohtori pyysi miestä laskemaan housut alas ja tokaisi:
- Högfors 1886... jaa-a, ei noin vanhalle takapuolelle voi enää mitään tehdä.

Savolaisukko seisoi tien reunassa kilometripylvään kohdalla, jossa oli numero kolme. Ajoi siihen kaksi herrasmiestä, pysäyttivät ukon kohdalle ja toinen kysyi:
- Mihin tästä mahtaa olla tuo kolme kilometriä?
Ukko vilkaisi ympärilleen ja totesi:
- Eeköhän tuo liene ihan joka suuntaan.

Savolaisukko tuli ensivisiitille Helsinkiin ja erehtyi kysymään kelloa asemalla maleksineelta punkkarilta. Tämä vetäisi ukkoa leukaan ja letkautti:
- Nyt kello löi yksi.
Ukko putosi istualleen ja tuumi ylös noustessaan:
- Olihan tuo luojan lykky, etten kysynnä tuntia aikasemmin!

Savolaisäijä istui Kuopion rautatieaseman odotushallissa ja alkoi tehdä itselleen sätkää. Viereisessä lipunmyyntikojussa virkailija katseli äijän tekemisiä vähän alta kulmien ja kun äijä sytytti tupakkansa, virkailija huusi:
- Täällä ei saa polttaa!
Äijä ei reagoinut mitenkään, jatkoi vaan tupruttelua. Kohta virkailija huusi uudestaan ja kovempaa:
- Täällä ei saa polttaa!
- Mittees mänit sinne, äijä tiuskaisi.

Savon herrat kävivät Helsingissä lobbausmatkalla ja juhlimassa. Kotiin palattua kerrottiin, että ensimmäisenä iltana oltiin oopperassa ja toisena teatterissa. Kavereille taas kerrottiin, että koko reissulla nukuttiin vain viisi tuntia, josta puolet Kansallisteatterissa ja puolet oopperatalossa.

Savon mummo tuli terveyskeskukseen, kun hänellä oli virtsausvaivoja. Kandi katsoi mummoa, joka ei ollut eilisen teeren tyttö, ja sanoi:
- Miten on mielenterveyden laita?
- Sama hurja minä oun ku ennennii. Ei se siinä se vika ou kun persiissä.

Savon rajat huumorin määritteleminä:
- Etelässä Savon raja on Mäntyharjulla, sillä siellä savon kielen tulkit nousevat junaan.
- Lännessä raja on Pönttövuoren tunnelissa, suurimmassa suomalaisten tekemässä virheessä, sillä tunnelin kautta savolaiset levisivät länteen.
- Idässä raja on Ohtaansalmessa, sillä Karjalan puolen hauskannäköinen tyttö muuttuu siinä Savon puolelle siirryttäessä haaskannäköiseksi.
- Pohjoisessa raja on jossain Sukevan pohjoispuolella, jossa rieska ohenee röttöseksi. (Molemmat tarkoittavat sekä leipälajia että lehmänpaskaa.)

Savon ukko meni kuppilaan syömään. Annokseen kuului kuumat kuoriperunat. Ukko ei osannut käyttää haarukkaa vaan yritti kuoria tulikuumia perunoita sormissaan pitäen. Ukon tuskailu huvitti tarjoilijatyttöä, ja hän sanoi:
- Pankaa ukko hyvä peruna haarukkaan!
Ukko ärähti:
- Paapas piruvie itte kuuma peruna haarukkaas!

Savoon löytää kun lähdetään Helsingistä itään, ja kun paska alkaa haista, ollaan Karjalassa. Jatketaan siitä pohjoiseen, ja kun astutaan paskaan, niin silloin ollaan Savossa.

Savossa oli sotaharjoitus, ja esikunta oli illalla syömässä eräässä maalaistalossa. Everstiltä putosi haarukka lattialle, ja vaivihkaa hän koputti emäntää olkapäälle ja yritti kysyä murteella:
- Anteeksi, mutta voisinkohan saada huarukkaa?
Emäntä empi, katsoi ujoa, komeaa everstiä ja virkkoi:
- Jos maltat odottaa, että isäntä ensin ehtii nukahtaa.

Savossa oltiin jahdissa. Helsinkiläinen jahtivieras aikoi ampua lintua, kun seurueen savolainen jahti-isäntä sanoi:
- Elä ammu! Se on kaakana.
Helsinkiläistä jäi vaivaamaan, mitä lintua hän oli ollut ampumassa, sillä hän ei tiennyt, mikä on kaakana. Toisaalta hän ei kehdannut kysyäkään, kun olisi siten paljastanut tietämättömyytensä. Sitten jahtipäivä päättyi. Mentiin saunaan ja otettiin häppää. Savolaista jahti-isäntää alkoi laulattaa ja niin kaikui tummenevaan iltaan:
- Kukkuu, kukkuu, kaakana kukkuu...
Silloin helsinkiläisellä jahtivieraalla välähti: Kaakana on käki.

Savossa vaimoa kutsutaan miehen sukunimen mukaan esim. Miettiskäksi tai Lahtiskaksi. Joskus tämä aiheuttaa hieman hankaluuksia. Esimerkiksi rouva Patalainen on Patalaiska ja rouva Holopainen on Holopaska.

Seinälle kirjoittamiseen tarvitaan 51 savolaista. Yksi pitää kynää ja 50 liikuttaa seinää.

Stadilainen rekkakuski meni Kuopiossa baariin ja tilasi kupin kahvia. Myyjä kysyy:
- Tullooko pulloo?
- E-ei kun kuppiin, hämmentynyt mies änkyttää.

Talon emäntä käski savolaispojan hakea kanna-nimisen kukan puutarhurilta. Poika meni puutarhurin luokse ja kysyi:
- Oliskos kannoo?
- Ei tää oo mikään kanala, vastasi puutarhuri.
- Eiku minä tarkotin sitä kukkoo.

Tapahtui eräässä kuopiolaisessa koulussa:
- Montako tavua on sanassa kolme? kysyy opettaja.
- Kolome, vastaa oppilas.

Turisti saapui vierailulle Savoon. Hän näki tienviitassa lukevan 60 km. Turisti kysyi ensimmäiseltä vastaantulevalta paikkakuntalaiselta:
- Minne täältä on kuusikymmentä kilometriä?
- Joka suuntaanhan täältä, vastasi savolainen.

Tyypillinen savolainen sananlasku:
- Kun naapureilla menee huonosti, meillä menee suhteellisesti paremmin.

Työttömällä savolaisella ja ruotsalaisella homoseksuaalilla on sentään jotain yhteistä: kumpainenkin etsii ommoo hommoo.

Uusin villitys savolaisten isoäitien keskuudessa on se, että he käyvät poistattamassa munasarjansa. Syy siihen on se, että he eivät halua enää lisää lastenlapsia.

Vanhaan kunnon aikaan rikolliset ruoskittiin. Erään kerran kolme miestä jäi kiinni rötöstelystä, ja heidät määrättiin ruoskittavaksi. Koska Suomi oli silloin vielä sivistysvaltio, ruoskintaa valvova tuomari kysyi miehiltä, mitä he haluaisivat laitettavaksi selkäänsä ennen ruoskintaa.
- Jos tuomari voitelisi selän oikein paksusti sianrasvalla, niin eiköhän se siitä, sanoi karjalaisukko.
Pohjalaisukko katsoi tuomaria silmiin ja totesi:
- Minä olen pohjalaanen, enkä tartte selkääni mitään ennen ruoskintaa.
Savolaisukko katsella tillitteli pohjalaisukkoa ja sanoi sitten tuomarille:
- No minä voesin ottaa selekääni tuon pohjalaisukon.

Vasta naimisiin mennyt savolainen kehui säästäväistä vaimoaan:
- Hän on niin säästäväinen. Kun esimerkiksi vaihdamme veden akvaarioon, meillä on kalasoppaa koko seuraavan viikon.

Vatsastapuhuja esiintyi mielisairaalassa. Hänellä oli nukke olkapäällään ja esityksen kuluessa nukke kertoi savolaisvitsin toisensa jälkeen. Lopulta eräs yleisön joukossa ollut savolainen nousi kiukuissaan ylös.
- Emme me savolaiset ole niin tyhmiä kuin mitä sinä kerrot! hän huusi.
- Ette tietenkään, vatsastapuhuja rauhoitti. Nämähän ovat vain vitsejä.
- Ole sinä hiljaa! savolainen karjui. En minä puhunut sinulle vaan tuolle pikkumiehelle sinun olkapäälläsi!

Virolainen, karjalainen ja savolainen olivat metsästämässä Afrikassa. Ensin palasi leiriin virolainen. Hän sanoi saaneensa saaliikseen seepran ja kanin. Sitten palasi karjalainen. Hän oli saanut kolme antilooppia. Lopulta palasi savolainen. Hän kertoi saaneensa 8 notmiitä. Toiset kysyivät, että mitä ihmeen notmiitä? Savolainen kertoi, että kun hän oli ampunut niitä, ne olivat juosseet pensaasta toiseen ja huutaneet koko ajan:
- Not me! Not me!

Venevalkama on savoksi puattipoukama.

- Vuosi 1996 oli Savossa poikkeuksellinen. Yhdelläkään juopuneena hukkuneella miehellä ei ollut sepalus auki. Mistä tämä johtuu?
- Uudesta Kuopiossa keksitystä turvalaitteesta. Kun lähdetään vesille, housujen vetoketjun vetimeen kiinnitetään ohut naru, jonka päässä on tyhjä muovinen viiden litran kanisteri. Kun veneestä pissinyt juopunut mies putoaa yli laidan ja hukkuu, pintaa kohti nouseva kanisteri vetää automaattisesti vetoketjun kiinni. Matalassa vedessä pintaan kohoava kanisteri osoittaa lisäksi hukkuneen sijainnin.

Savon murteen sanasto

Perussanasto:
Kyllä - Jo tokkiisa!
Ei - Ee...
Olkaa hyvä! - Olokee hyvä!
Kiitos - Kiitoksija
Anteeksi - Anteeks
Ei kestä - Eepä kestä
En ymmärrä - Mittee?
Hetkinen - Outahan hollin aekoo
Anteeksi, mitä sanoitte? - Mittee työ sanoja?
Hyvää huomenta - Hyvvee huomenta
Hyvää iltaa - Hyvvee iltoo / Hyvvee illanköllykkätä
Hauska tavata! - No terve vuan terve!

Ravintolassa:
Tarjoilija, saisinko ruokalistan? - Tarjoelija hoe, piästäskö myö syömään?
Mitä teillä on lounaslistalla? - Mittee teillä oes näen päevällä?
Saisinko teelusikan? - Viskooppa melekutin!
Neiti, saisinko tulitikkuja? - Toesijako tikkuja?
Saisinko kylmää juotavaa! - Saesko kylymee juotavoo!
Saisinko oluen! - Toesijako kaljoo!
Saisinko paikallista olutta? - Oesko jottae tämänseuvun kaljoo?

Tullissa:
Minulla ei ole mitään tullattavaa - Ee kaet mulla mittää...
Joku varmaan laittoi tämän cannabiksen taskuuni - Joku ketale se piliven minun povveen sujjaatti.
Tämän täytyy olla erehdys - Tämän pittee olla erreys.
Minun täytyy nyt poistua! - Minun on nyt lähettävä!
Missä on Suomen suurlähetystö? - Missee on Suomen suurlähetystö?

Hotellissa:
Mihin voin parkkeerata? - Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen?
Onko tullut postia nimelläni? - Oesko minulle mittään postija?
Onko teillä suomenkielisiä sanomalehtiä? - Eekö tiällä oo ku ulukolaesija lehtiä?
Onko hotellissanne vapaita huoneita? - Ee sunkaan tämä täännä oo?
Tilaisitteko taksin, kiitos! - Kehtootko kuhtua pirssin!
Millainen jännite on hotellinne pistorasiassa? - Pystyy tiällä parranaijjuun?
Kiillottaisitteko nämä kengät? - Sujjaatappa vähä kiiltoo sömplikkääseen!

Virkavallan kanssa:
Haluan tehdä ilmoituksen varkaudesta - Pitäs ilimottoo varkaavesta.
Noutakaa nopeasti lääkäri! - Hakekee liäkärj ja joutuin!
Olen kadottanut lompakkoni. - Minä oun hävittännä lompsanj.
Apua! - Aattakee!
Minut on ryöstetty! - Niin ne vuan putsas, juuttaat!
Missä on lähin poliisiasema? - Misteehän löötäs virkavaltoo?

Palveluja hakemassa:
Missä on WC? - Oesko tiällä vessoo jossaen?
Puhutteko suomea? - Huastellaanko sitä suomee?
Otatteko vastaan matkashekkejä? - Kelepooko tiällä matkasekit?
Paljonko se maksaa? - Mittees sinä siitä pyyvvät?
Voinko maksaa tällä luottokortilla? - Mitteepä jos vinkasutat vissoo?
Vieläkö olisi Ring-side -paikkoja? - Piäsisköhän vielä sinne pieksäntäaetuuksen kuppeeseen?
Miten vakuuttavaa harhauttelua! - Sehän kusettelloo kaekki!
Saisinko postimerkin kirjeeseen? - Ee kaet tämä merkitä kule!
Haluaisin vuokrata polkupyörän. - Ottasin munamankelin laenaan.
Milloin se on valmis? Tarvitsen sen aamuksi. - Jokohan tuon uamulla saes?
Paljonko kello on? - Mittee se kello tähän aekaan näättää?
Saammeko leiriytyä teidän maallanne? - Suahaanko myö olla teijän mualla yötä?
Haluaisin filmin tähän kameraan. - Löötyskö vilimiä kameraan?
Missä kirkko sijaitsee? - Missee se teijän piruntorjuntapunkerj on?
Autossani on vika. - Aato meenoo renata.
Tarkistakaa öljy! - Tarkastakkee öljyt!
Mistä täältä voi ostaa Hugo Bossin valmistamia asusteita? - Mistee tiällä suap niitä Pomo-Huukon vuatteita?
Voisimmeko soittaa tähän numeroon? - Pirraatatko tähän numeroon?
Missä on lähin alkoholiliike? - Ossootko neovoo paekallisseen viinakaappaan?

Miesten sanasto:
Olen tietoisesti valinnut sinkkuelämän. - Minnoun jiänä vanahakspoejaks.
Kärsin rytmihäiriöistä. - Pumppu rylykkyää omia aekojaa.
Olen vakavasti otettava ihminen. - Minnoun tolokku immeinen.
Ei auennut, uudestaan! - Ee aavenna, uuvestaan!
Jätä viesti äänimerkin kuultuasi! - Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo!
Haluaisitteko harrastaa kanssani seksiä? - Oeskohan teillä sänkypolokkaan taepumuksia?
Kuinka paljon maksaa koko yö? - Paljonko tekis koko yönseuvvulta?
Haluaisitteko naimisiin kanssani? - Miltee se tuntus vielä joskus muata meijän sukuhauvassa?
Olisiko neideillä halukkuutta ryhmäseksisessioon? - Löötyskö lähtijöetä mulukkutalakoesiin?
Olet viehättävän näköinen neitokainen! - Sinnout läsäkän näkönen pimu.
Käsittelyvirhe pilasi hauskan hetken tekokumppanin kanssa. - Minä kun sitä parparoo tissistä purasin niin eekö tuo piru pierassu ja lentännä ikkunasta pihalle!
Pankaa se linkkuveitsi pois, pyydän! - Paa poekkeen se lipstuikkarj!
Liukastuin ja loukkasin lonkkani. - Pyllähin persiillenj ja särin ronkkonj!

Kysymys valokuvauksesta:

- Yökuvauksesta kysyisin, että miten pitkälle siinä riittää Olympus C2500L kameran oma salama, jos taivaanrantaa haluaa kuvata vai onko salama jopa turha?

- Valitettavasti kameran oma salama ei riitä, mutta ihan tavallisella ydinkärjellä saat maiseman valaistua mukavasti. Kysäisepä lähimmästä valokuvausliikkeestä. Ydinräjähdyksen tuottama valospektri on samanlainen kuin auringonvalon, joten voit säätää valkotasapainon etukäteen. Älä katso suoraan räjähdykseen, se sokeuttaa parinsadan kilometrin säteellä.

- Venäläinen maisemakuvaaja V.S. Jurikonov käytti jo vuonna 1908 Siperiassa maiseman valaisemiseen pientä komeetan ydintä hyvällä menestyksellä. Joten jos onnistut löytämään jostain noin 500 m läpimittaisen komeetan ytimen, jonka voit toimittaa haluamaasi paikkaan noin 28 km/s nopeudella, saat sillä aikaan yhtä hyvän valaistuksen kuin ydinkärjellä. Komeetan ytimen käytössä on se hyvä puoli, että se ei saastuta yhtä pahasti kuin ydinkärki.

Toinen kysymys valokuvauksesta:

- Miten saisin helposti leikattua adobe photoshop 5:llä henkilön pois? On kuulemma mahdollista käyttää apuna jotain Magic Lassoa, mutta en ole sellasta löytäny. Ja jotain maskejakin voisi käyttää, mitä helvettiä ne on?

- Ensin tulostamalla molemmat kuvat ja sitten leikkaamalla fiskarsin keittiösaksilla hahmo irti parerista, ja liiman avulla kiinnittämällä haluttuun taustaan.

- Syntynyttä kollaasia voi käyttää sellaisenaan, tai halutessaan skannata sähköiseen muotoon.

- Maskina operaatiossa voi käyttää batman maskia, tai esim karhu sixpackin kannesta leikattua karhunaamaria, PAITSI jos osoitat mieltä. Tällöin maskin käyttö on kielletty, sensijaan taikalasson käyttö jopa suotavaa, varsinkin avaruuteen pääsemisessä.

Suomalainen unelma: pieni punainen mökki, perunamaa ja laituri
Afganistanilainen unelma: pilvenpiirtäjä, lentokone ja lentolupakirja
Mitä saa kun risteyttää peipposen ja neekerin?
- Puoli kuuta lisää korista.

Koististen ollessa Espanjassa paikallinen murtovaras näki tilaisuutensa koittaneen. Yön pimeydessä hän murtautui Koististen kotiin ja alkoi koota arvoesineitä säkkiinsä. Silloin hän kuuli äkkiä vaimean äänen sanovan:
- Jeesus näkee sinut!
Murtovaras säikähti pahemman kerran ja yritti taskulampun valossa nähdä, mistä ääni tuli. Mitään epätavallista ei kuitenkaan ollut näkyvissä, ja niinpä murtovaras pikku hiljaa rauhoittui, siirtyi seuraavaan huoneeseen ja jatkoi tavaroiden keräämistä. Mutta jälleen ääni sanoi:
- Jeesus näkee sinut!
Nytkään murtovaras ei aluksi voinut ymmärtää, mistä ääni tuli, mutta lopulta taskulampun valokiila osui katosta roikkuvaan, liinalla peitettyyn lintuhäkkiin. Murtovaras poisti liinan ja aivan oikein - häkissä oli papukaija.
- Jaaha, ja sinun nimesi on siis Jeesus, murtovaras sanoi.
- Ei, minä olen David, papukaija vastasi.
- David! Kuka kahjo on ristinyt papukaijansa Daavidiksi? murtovaras nauroi.
- Sama kahjo, joka on antanut nimen Jeesus dobermannilleen.

Humalaisella miehellä ei ollut rahaa ja hänen piti päästä matkustamaan Helsingistä Rovaniemelle. Niinpä hän päätti ryöstää läheisen pankin. Miehen astuessa pankin ovesta sisään pankkineiti kuitenkin huomaa miehellä olevan aseen ja kuiskaa pankinjohtajalle:
- "Tuolla miehellä on ase."
Pankinjohtaja kuitenkin kuuli, että pankkineiti sanoi: - "tuolla miehellä on asiaa".
Joten pankinjohtaja meni miehen luokse ja sanoi:
- "Teillä oli kuulemma jotain asiaa", kysyi pankinjohtaja.
- "Tarvitsen rahaa ja heti!", sanoi mies.
- "Onko teillä tiliä täällä?", pankinjohtaja kysyi. 
- "Ei ole", mies sanoi selvästi hämmentyneenä.
- "No, ette te sitten täältä mitään rahaa saa", sanoi pankinjohtaja, ja heitti miehen ulos.

- Miksi sinun autosi on maalattu punaiseksi toiselta kyljeltään ja siniseksi vastakkaiselta? Mitä järkeä siinä on? kaveri kysyi toiselta.
- Siinähän se vasta idea onkin. Kuulisitpa, mitä silminnäkijät kertovat, kun he todistavat oikeudessa jouduttuani kolariin.

Kyltti antiikkiliikkeen ikkunassa:
- "Ostamme, myymme ja vaihdamme. Ota vaimosi mukaan ja tee elämäsi kaupat!"

Mitä kaksi juutalaista sanoi, kun he törmäsivät toisiinsa laskettelurinteessä?
- Shlalom

Joukko newyorkilaisia istuu iltaa kertoen juutalaisvitsejä. Lopulta yksi heistä nousee ja sanoo:
- En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta en kestä enää. Isoisäni nimittäin kuoli keskitysleirillä.
- Anteeksi, emme tienneet, olemme todella pahoillamme. Miten se tapahtui?
- Hän putosi vartiotornista.

Saksalainen keskitysleirin johtaja ilmoitti, että alusvaatteet vaihdetaan. Kun ilo oli ylimmillään, johtaja ilmoitti:
- Puolalaiset vaihtavat juutalaisten kanssa ja ranskalaiset turkkilaisten kanssa.

- Mitä eroa on ruotsalaisvitseillä ja muilla etnisillä vitseillä?
- Ruotsalaisvitsit perustuvat tositapahtumiin.

Kaveri ajaa Teboilille tankkaamaan, ja huoltiksen pitäjä huomaa auton takapenkillä kaksi pingviiniä istumassa. 
"Mites sulla on tuommosia?", se kysyy tankkaavalta kundilta.
"No, mä löysin ne, ja nyt en sitte tiedä mitä niitten kanssa tekisin." huokasee kaveri.
"No vie nyt veikkonen vaikka eläintarhaan tai johonkin", neuvoo huoltamon pitäjä.
"Hyvä idea", hoksaa kaveri, ja tankattuaan ajaa veks.

Kuluu pari päivää ja kaveri on taas tankilla, ja eikös vaan pingviinit istu TAAS takapenkillä. Huoltiksen pitäjä kysäsee: 
"Eikös sun pitänyt viedä ne eläintarhaan?"
Kaveri vastaa tankilta; 
"Käytiin me siellä, ja oli kivaa. Nyt ollaan menossa biitsille."

BSE:n alkuperä on viimeinkin selvinnyt...

Iltapäivälehden nuori toimittajaneiti meni maataloon kyselemään hullunlehmäntaudin syistä. Isäntä vei toimittajan navettaan ja kierrätti paikasta toiseen.
- "Mistä luulette, että tauti on saanut alkunsa?" kyseli toimittaja.
Isäntä ei vastannut vaan jatkoi kierrostaan. Tovin kuluttua isäntä kysyi:
- "Tiesittekö, että lehmät lypsetään neljästi päivässä?"
Toimittaja totesi tiedon olevan hänelle uutta ja kohta palasi alkuperäiseen kysymykseensä. Isäntä ei edelleen ollut kuulevinaankaan kysymystä ja hetken kuluttua esittikin jälleen vastakysymyksen:
- "Tiesitekö, että sonni astuu lehmän kerran vuodessa?"
Toimittajaneidillä alkoi jo posket punertua ja selvitettyään hiukan kurkkuuaan totesi tiedon olevan tärkeän, mutta ei nähnyt yhteyttä esittämäänsä kysymykseen taudin alkuperästä.. Niinpä neiti pyysikin isäntää keskittymään kysymykseen taudin syystä.
- "Olinkin tulossa tähän," isäntä vastasi;" nimittäin, jos minä hiplaisin tissejänne neljästi päivässä ja naisin teitä vain kerran vuodessa, uskoisin teidänkin tulevan siitä hulluksi".

Tämän tarinan kertoja on aina pitänyt oivallisena keksintönä sitä, että kuorma-autoissa ja muissakin suurissa menopeleissä on hälytysääni, kun se peruuttaa. Mutta saattaa se tuoda omat ongelmansakin.

Poika oli isänsä kanssa kaupassa. Kassajonossa oli edessä hieman tuhdimpi rouva, jonka poika äkkäsi heti.

- Katso isä! Toi täti on tosi läski! Nolostunut isä yritti hyssytellä poikaansa:
- Ei noin saa sanoa. Ole hiljaa!
- Tarkoitan, että se on TODELLA lihava!

Juuri silloin tämän naisen kännykkä alkoi piipittää (tekstiviesti tms.) ja pelästynyt poika huusi:

- Varo, isä! Se aikoo peruuttaa!

Jos sinulta joskus kokeessa tai jossain kysytään vuosilukua, kannattaa kieltää aika.

Mitä tapahtui v. 1918?

Kysymys on täysin tarpeeton, koska en usko lineaariseen aikakäsitykseen. Mielestäni tulevaisuus on mennyttä ja menneisyys tulevaisuutta. Aikaa ei varsinaisesti ole olemassakaan, on vain aika-alueita, joissa koko ajan liikumme, joskus taaksepäin.

Onko terveyskeskus julkinen palvelu?

Ikävä kyllä en voi antaa teille tätä tietoa. Se saattaisi vaarantaa agenttimme hengen Tampereella.

Kaikkihan tuntee naisten orgasmit. Ne voidaan jakaa neljään luokkaan; Uskonnolliset, positiiviset, negatiiviset ja teeskennellyt.

Uskonnolliset ovat suunnilleen tällaiset: Oh God!... Oh my God!!!...
Positiiviset taas menee näin: Oh, oh yes! YES! oh YES!
Negatiiviset ovat sitten: Oh no, no OH NO!...
Teeskennellyt menee esim. näin: Voi SAMI, voi oooh. voi SAMI!....
Teekkarit esittivät jossakin yhteydessä Suomen kansalle seuraavansisältöisen kysymyksen: ONKO HALLITUS TIETOINEN JA JOS ON NIIN MISTÄ JA MIHIN TOIMENPITEISIIN SE ON AIKONUT RYHTYÄ?

Erääseen siivousfirmaan haettiin puunaamaan tottunutta henkilöä. Kun sitten eräs ehdokas tuli johtajan haastatteluun, hän kysyi johtajalta: -"Niin, tekös ootte se puunaama?"

Humalainen nukkui Alkon edessä, sisään astui vanhahko nainen sanoen: "Teidän mainoksenne on kaatunut ulkona".

ATK:n avulla on ratkaistu paljon sellaisiakin ongelmia, joita ei ole olemassakaan, sanoi muuan konttoripäällikkö.

Tapahtuipa jossain Norjassa Toisen Maailmansodan aikana, että eräässä junanvaunussa istuivat Norjalainen vastarintamies, Äiti nuoren tyttärensä kanssa ja Saksalainen sotilas. Juna sukelsi tunneliin ja tuli aivan säkkipimeää. Pimeydestä kuului ensin moiskautus ja sitten kämmenen läimähdys. Juna tuli jälleen ulkoilmaan ja vaunussa oli aivan hiljaista. 
Äiti mietti, että "kyllä se tytär vaan osaa pitää puoliaan". 
Tytär mietti, että "onpa äidillä vielä vientiä". 
Saksalainen sotilas mietti: "Johan on kun syytöntä miestä lyödään". 
Norjalainen vastarintamies puolestaan ajatteli, että "On se tämä sota vaan kummallista kun täytyy ensin suudella itseään kädelle että saa läimäyttää Saksalaista sotilasta kasvoille..."

Norjalainen aviopari oli automatkalla Ruotsissa. Eräässä kaupungissa he joutuivat liikenneruuhkaan ja mies meni kysymään poliisilta, mikä oli tukoksen aiheuttanut.
- Eihän se mitään vakavaa, sanoi poliisi, - cockerspanieli vain on päässyt puraisemaan pekingeesiä.
Kun mies palasi autolleen, vaimokin tahtoi tietää esteen syyn.
- No, minä nyt en oikein tiedä, osaan niin huonosti ruotsia, mutta minusta tuntui, että poliisi puhui jotain espanjalaisesta kokista, joka oli puraissut mulkun irti kiinalaiselta.

- Tulen maksamaan koiraveroa.
- Ja nimi oli?
- Fido.

Sirkuksessa oli elefantti. Jokaisessa näytöksessä luvattiin 100 mk sille, joka saisi elefantin istumaan.
Tulipa kerran mies, joka potkaisi elefanttia mahaan niin lujasti, että sen täytyi istua. Mies sai rahat, mutta tirehtööri oli vähän kiukkuinen.
Seuraavassa näytöksessä tarjottiin 500 mk sille, joka saisi elefantin nyökkäämään ja pudistamaan päätään. Tuli sama mies ja kysyi elefantilta:
- Vieläkö muistat minut?
Elefantti nyökkäsi.
Sitten mies kysyi: - Haluatkos potkun mahaasi?
Elefantti pudisti päätään...

- Suuressa maailmassa kerrosten numerointi alkaa usein 0:sta tai jostain.
- Moskovassa homma menee niin, että tsetseeni menee kerrostaloon, painaa nappia ja 8. kerros tulee alas.

Insinööri heitti veivin ja Pietari kysyi, haluaisiko tämä
taivaaseen vai helvettiin. 
- Mitä eroa niillä on?, insinööri kysyi.
- Minä voin näyttää, sanoi Pietari ja avasi portin taivaaseen.
Insinööri katseli, kuinka vanhat parrakkaat miekkoset näppäilivät hartaina harppuja.
- En oikein tiedä, mietti insinööri. Näytäpä se helvettikin.
Pietari avasi helvetin portin. Insinööri katseli ihmeissään sieltä tulvivaa irstauden määrää. Viini virtasi ja alastomat naiset esittelivät auliisti sulojaan.
- No, sanoi Pietari. Kumpaan tahdot?
Innokkaalla äänellä insinööri sanoi: - Tahdon helvettiin!
- Saamasi pitää, sanoi Pietari ja avasi uudelleen hornan portin, josta kadotuksen liekit lehahtivat imaisten insinöörin ikuiseen piinaan.
Viimeisinä sanoinaan insinööri huusi: - Eihän tämä äsken tällainen ollut!
- Ei niin, Pietari sanoi. Se olikin vasta demo.

Persianlahden sodan ajoilta:
Saddam-kondomi suurille mulkuille, jotka eivät tajua vetäytyä ajoissa

Urheilumallinen Mersu kiiti pitkin Saksan Autobahnia. Kuljettaja huomasi taustapeilistä pienen pisteen, joka suureni ja suureni. Hän painoi kaasun pohjaan, mutta piste vain kasvoi edelleen. Pian rinnalle ajoi vanha Kuplavolkkari, jonka kuski veivasi ikkunan auki ja kysyi:
- Kuule, tiedätkö miten tähän pannaan nelonen päälle?

Liikemiehellä oli tulenpalava kiire Helsingistä Tampereelle neuvotteluun ja päätteli että nopein tapa matkustaa olisi helikopteri. Mies siis vuokrasi kopterin lentäjineen ja ei kun matkaan. Kymmenen minuutin lennon jälkeen kopterista irtosi lapa roottorista. Liikemies kiljui kauhuissaan mutta lentäjä toppuutteli kylmän rauhallisena:"
- Ei hätää. Tätä sattuu koko ajan" .
Kohta kuitenkin peräroottori lensi jonkhaan lavan seuraksi ja liikemies sai uuden slaakin kopterin pyöriessä helvetillisesti pääroottorinsa varassa.
- Äläs hätäile, sanoi pilotti kylmän rauhallisena.
Päärootorin irrotessa kopteri putosi kuin kivi kohti maata. Liikemies kiljui hysteerisenä, mutta lentäjä riisui housunsa, kiskaisi ohjaussauvan irti ja tunki sen perseeseensä.
- MITÄ HELVETTIÄ SÄ JÄTKÄ TEET, huusi liikemies.
- Annetaan tutkijalautakunnalle vähän ihmettelemistä, vastasi pilotti rauhallisena.

Saksa voitti Englannin jalkapallomaaottelussa. Sen päätyttyä Saksan joukkueen johtaja kysyi Englannin joukkueen managerilta:
- Miltä tuntuu, kun voitimme teidät omassa kansallisurheilussanne?
Englantilainen vastasi:
- Hieman samanlaiselta kuin teistä silloin, kun me voitimme teidät omassa kansallisurheilussanne kahdesti - ensin vuonna 1918 ja sitten vuonna 1945.

Saksalainen mies oli töissä ompelukonetehtaassa. Hänen vaimonsa alkoi haluta myös omaa ompelukonetta. Miehellä ei ollut varaa hankkia sitä, niinpä hän ajatteli varastaa tehtaalta osat ja salakuljettaa ne kotiinsa ja koota niistä koneen. Kului jonkin aikaa kunnes tarvittavat osat oli hankittu ja mies sulkeutui huoneeseensa  kokoonpanotöihin. Parin tunnin kuluttua alkoi kuulua kova kiroilu oven takaa. Vaimo meni kysymään syytä. Donnerwetter! Vaikka minä sen miten kokoan niin aina siitä tulee konekivääri, mies vastasi.

Näet autiomaassa tien reunalla Saddam Husseinin ja toisessa reunassa neekerin. Kumman päälle ajat autollasi?
- Husseinin. Työ ennen huvia.

Kalkuttalaisessa sanomalehdessä julkaistiin pikku-uutinen: - Mopo rotkoon - kuusitoista kuoli.

Miksi pysäköinninvalvojat kestävät haistattelua? -He ovat parkkiintuneita.

Miksi Hjallis kutsuu kesäisin Teemu Selänteen mökilleen? -Hän haluaa sinne maailman parhaan laiturin.

Teloittajien työriidassa sopu. -Tästä lähtien vedetään yhtä köyttä.

Mitä kannabiksen kannattajat tekevät, ellei huumeita vapauteta? -Alkavat marista.

Mitä vihainen kannibaali sai ravintolassa? -Nyrkkiä pöytään.

Miksi suntio sulki kirkon ovet? -Seudulla liikkui raamatun kääntäjä.

Miksi pekalla on jalka paketissa? -Hän kävi salilla pudottamassa painoa.

Keitä Valentin Kononen inhoaa? -Edelläkävijöitä.

Minne Hannes Kolehmainen joutui kuoltuaan? -Nurmen alle.

Minkälaisista alaisista yritysjohto pitää? -Johdonmukaisista.

Miksi linnut eivät tee sopimuksia? -Eivät ne pelaa pesistä.

Miksi tanssinopettaja otti loparit? -Hän ei kestänyt rumbaa.

Mistä äänekäs kissa tunnetaan? -Mausta.

Miksi masokisti pitää kesälomasta? -Silloin sattuu ja tapahtuu

Miksi Riverdance syntyi Irlannissa? -Täysissä pubeissa on vain yksi vessa.

Mitä nivelbussilla tehdään? -Reumaliiton kesäretki.

Mikä on naimaton diplomaatti? CD--single.

Miksi kutsutaan isoa töppäystä pauligilla? -Juhlamokaksi.

Miksi kannibaali ei ottanut lopareita? -Työnantaja tarjosi lämminta kättä.

Mihin Ruotsin laivasto arkistoi tiedot maan saarista? -Mappi ööhön.

Miksi miekannielija puhuu paljon vapaa-aikanaan? -Töissä pitää olla tuppisuuna.

Mitä totesi sirkusjohtaja karhunsa perässä? -Otsoniaukko on suurentunut.

Mitä vaaditaan avaruusasemalle lähteviltä astronauteilta? -Että he ovat harrastaneet seksiä kerran kuussa.

Miksi näyttelijät menevät niin usein keskenään naimisiin? -He pitävät kulissiavioliitoista.

Kuka oli skotlantilaisten esi-isä? -Förskotti.

Miksi pimeimmästä afrikasta tulee niin hyviä juoksijoita? -Sikäläinen sanonta kuulu, että nopeat syövät hitaat.

Miksi kenguruäidit vihaavat sadepäiviä? -Lapset leikkivät sisällä.

Mikä on siivoojien ennakkoehto? -Neuvotteluja ei aloiteta puhtaalta pöydältä ilman korvausta.

God is Dead.
--Nietzsche, 1882

Nietzsche is Dead.
--God, 1900

Nietzsche and God both died on a hill in South Viet Nam, January 1967.
--Bryant Wetzel, 2004 

Suomalainen huumori alueittain
Suomensukuisen huumorin levinneisyydestä on tähän asti puuttunut
kattava kokonaisesitys. Toivon että tämä suomensukuisen huumorin
kokonaisesitys osoittautuu hyödylliseksi ja tarpeelliseksi
kokonaisesitykseksi suomensukuisen huumorin levinneisyydestä.

Levinneisyyskartasta toivotaan olevan erityisesti hyötyä korkeasta
verenpaineesta kärsiville, jotka saattavat olla kuukaudenkin
sairaslomalla tietämättä itse, missä päin maata ovat oleskelleet.
Levinneisyyskartasta lienee apua olinpaikan paikantamisessa.

Ahvenanmaa

Ahvenanmaan ensimmäisessä postimerkissä on kuva Eetvart Eriksonista,
humanistista ja yksikielisyysmiehestä, joka hävitti maakunnasta
kaksikieliset käärmeet perustuslain vastaisina. Mutta mistä Eetvart
sai nimensä? Eetvartin äiti oli naimisissa laivanvarustaja Eriksonin
kanssa, joka oli paljon merillä. Vaimo sai olla paljon yksikseen.
Sattuipa sitten kerran ummikko suomalainen yksikielinen kulkumies
yösijaa pyytämään. Rouva tuhahti ylenkatseellisesti. - Här bimsa?
Tokig kille! Sehän tarkoittaa ahvenanmaaksi, että "menkää matkoihinne,
sivistymätön suomalaismoukka" Mutta kulkumies, ummikko kun oli,
ymmärsi rouvan sanoneen "härmäläiselle pimpsaa, tuu pukille", ja
ryhtyi työhön käskettyyn. Sisäkkö-Mandi kuuli emännän huoneesta outoja
ääniä. Mandi ryntäsi sisään ja näki kulkumiehen leikkivän emännän
kanssa "nelijalkaista eläintä". Mandilta lensi hämmästyksestä yöastia
kädestä. - Härregyyden madam! Mite se teke? - Eetvarttia, Mandi.
Eetvarttia. Siitä siis sai suuri ahvenanmaalainen humanisti ja
yksikielisyysmies Eetvart Erikson nimensä.

Varsinais-suomi

Turuus vaikutta yks vuarneuvos, yks vuarneuvos Ketone. Kyl kai te
tiärä. Mut tiärätteks te kans, kuis siit se vuarneuvos tulis? Irja, se
on just tää vuarneuvos, se meni asiaflikaks sinne Turu Sanomi. Se
mikkää Ketone sillo viäl ollu. Mut siit se sitte alko se Irja
urakehitys vissi sillai pikkuhiljaa. Tai oiketten se alko kehitty se
Ketone, se kun se Turu Sanomi omistis, nii se Ketone kehittys sil
urallas. Tai oiketten sil Irja ural. En mää sit kauhiast ihmettele.
Liha ja luut ihmine on. Niinko se sanos, se vanha Ketone, sitte ku se
oli nainu se Irja pois kuleksimast: "Semmone flik se Irja et niinko
Fiskarsin kympi aura kääntelisis." No, se vanha Ketone kuali sitte
laakommi aik. Ja tää Irja se sit peri. Ny se on sit vuarneuvos. Vaan
ei ole nuaruttens aikoja unohtanu. Tässä se istu yhrenki kerra olisko
ny LIFIMIN vai RASTORIN seminaaris, se Irja. Alustaja, mikä lie
ekonominkutale, niinko leikkiä laskeakses, nii vissi, tokas, et kui
toi prouvaväki tämmöttis liikkeenjohdollis asioita lainka ymmärttä.
Niinko näitä ny on, tavoitejohtaminen, tulosvastuu ja tämmöttis. Mut
kyl se Irja näpäyttis sitä valla mahrottoman onnistuneesti. Se näet
kopauttis knuppiaan, se Irja, ja sanosis: - Emmä ny nii pal tierä. Mut
vuarineuvos oon ja senverra ymmärä, etten ole tähänsaak yhtikäs kerta
tätä yläpäätä tarvinnu. Kyl naise ova valla ihmellissi!

Uusimaa

Uusimaalaiset ovat Suomen huumorintajuisin ja nokkelin heimo. Heillä
on todella sana hallussa. Sattuipa kerran erityisen kerkeäkielinen
uusmaalainen astumaan raitiovaunuun, jossa rahastaja kehotteli
matkustajia käytävällä peremmälle. Oli ruuhka-aika, ja rahastaja
uudisti kehotuksensa. Hetken kuluttua rahastaja joutui jälleen
pyytämään käytävällä peremmälle. Silloin tuo huumorintajuinen
uusmaalainen laukaisi tilanteeseen mahdollisimman hyvän ja terävän
repliikin: - Ei pääse enää!

Aito statilainen oli kesälomalla käymässä kotonaan. Vanha isä
statilaiselta kysymään, että minkämoista se oikein on se metrossa
kulku. - Ka, niinhänn se on, ko pernakuopas pimmees istuis ja
nelmannin seteleitä repis. - No voe hyvä immeinen itteään, aiton
statilaisen isä ihmettelemään. Aito statilainen pyöritti päätään. -
Ekkönä ny mualaine naijannu, että se oli dzoukki!

Karjala

Kaksi karjalaista evakkoa käveli turistimatkalla käet taskussa
Viipurin katuja. Miliisi tuli vastaan. - Mitä pidätte maastamme,
miliisi kysyi ystävällisesti. - No myöhä pietään siun maastas. Mut
sanoha sie, jot mitä sie tykkäät täst meiä kaupungist? Miliisi ei
"leikkiä" ymmärtänyt vaan vei karjalaiset kamarille, jossa
miliisikapteeni alkoi ottaa karjalaisten henkilötietoja ylös. - Nimi?
Kapteeni karjaisi. - Jälttähä mie, ensimmäinen karjalainen vastasi. -
Mie oon Rääpys, toinen sanoi. Miliisikapteenin oikeinkirjoitus ei
ollut hänen vahvin puolensa. - Miten ne kirjoitetaan, kapteeni
ärjäisi. - Jii-ää-äl-tee, Jält. Tee-ää, tä. Jälttä! - Rää-ää-ää, Rää.
Pee-yy-äs, pys. Rääpys! Samassa karjalaisia alkoi kovasti naurattaa.
Karjalaisethan ovat sellaista väkeä, että ilo pintaan vaikka sydän
märkänis. He katsoivat toisiaan ilkikurisesti ja sanoivat yhteen
ääneen: - Taasha myö tavattii!!!

Häme

Kaksi tamperelaista tapaa toisensa pitkän ajan kuluttua. - Meinaan
nääs. - Nääs mitä meinaat? -Sitä meinaan nääs, että kyllä varmaan
meillä on parhaat poliitikot, mitä rahalla saa. - Kyllä varma on niin,
nääs. - No moro. - Moro, moro.

Kaksi tamperelaista koiranulkoiluttajaa tapaa toisensa. - Tiäräks mikä
on Suomen Manchester? -No sehän on tää Tampere. Mutta tiäräks sää,
mikä on Suomen Winchester? - En tiärä. - Se on tää pystykorva!

Satakunta

Ennen vanhaan oli Nakkilassa tapana pyydystää nahkiaisia
anopinraadolla. Raato pantiin köydenpäähän ja heitettiin virtaan.
Anoppi käytiin sitten kokemassa aamuin illoin. Kerrankin oli muuan
J.W.Suomisen nahkatehtaan karvari nakannut anoppinsa Kokemäenjokeen
saaliin toivossa. Eräs kasvuiässä oleva ympyräsuinen huomasikin raadon
vedessä ja luikerteli isä-nahkiaisen kielloista huolimatta anopin
sieraimesta sisään. Karvari tuli aamulla, nosti anopin ylös ja
tottelemattoman nahkiaisenpojan sen mukana. Isä-nahkiaisen vahingonilo
oli aitoa: - Jaa, jaa. Kukas käski tuntea paikkansa joka nenään!

Savo

Mikkelin kaapunnissa vaekut iäskin iloluontoene immeinen. Laahkee oli
luonnoltaan ja iärimmäise herttanen. Piäsky olj sen nimi. Vuan sit
mualiman vanhinto ammattii harjootti tämä Piäsky. Voe sit makkeeta
naatintoo, jot se Piäsky kaapunnin ukoille tarjos. Vähän jokaenen tais
käyvä Piäskyllä koettamas sit mualiman parraenta paekkoo. Ka. Huaraha
se Piäsky olj. Huara mikä huara. Tämä Piäsky. Huara olj nii. Ai
Piäskykö? Nii, tämä Piäsky justiinsa. Lapsenmullikat huuteloo perrää
jottae "Huara! Huara!" Siis tämän Piäskyn perrään. Vuan yks olj
semmonen kueva käppyrä, yks Liikase poeka, jok ei koskaan huuellu
Piäskyn perrään et "Huara". Nii olj hyvätapane tämä Erkki, tämä
Liikase poeka justiinsa. Josta ny olj puhe. Nii ei koskaan huuellu
Piäskyn perrään jottae "Huara". J ajos jtennii tuli kaapunnilla
vastaan tämä huara, siis tämä Piäsky, niin ei koskaan sanonut että
"Huara", meinaannii tämä ei sanonut tämä liikase poeka, joka ny onnii
herrana siellä Helsinnii kaapunnissa, tämä Erkki, nii ei koskaan
sanonu Piäskyä huaraksi. Ja voe tokkisa, jos vastaan tulj, siis tämä
huara, tämä Piäsky, tuansa, tek hyv päevät ja kysj jottae: - Ottaaks
haarapääsky pullaa?

Pohjanmaa

Laihialainen oli menettänyt kapinan aikana vasemman silmänsä. Eräänä
päivänä mies kiipesi uunin päälle ruokaperäsille. Vaimo keritsi
lampaita uunin edessä. Kuinka ollakaan, laihialaisen marssiessa
unissaan Vaasan torille, hän putosi tohkeissaan pankolta. Kerihtimet
menivät suoraan näkevästä silmästä sisään. Laihialainen suuttui vallan
julmetusti. - Vaimo! Mitä tämä tuhlaus meinoo? Että kerihtimet kun
notta kyllä maar puukkokin olis riittäny!

SETA:n gaydisco avattiin ensi kertaa Kurikassa. Jepualaanen
homoseksuaali uhoaa porstuassa: Kolome on Pohojanmaalla kovaa. Sievin 
häjy, Vetelin poika ja meikälääne valehtelemahan. Huis!

Lappi

Sattuipa kerran pääsiäisen tienoilla, että arkkipiispa Paavalin
ollessa Sevettijärvellä kolttia tarkastamassa, kirkonmiehen alkoi
äkisti tehdä hyvää mieli. Mikäs auttoi. Paavali kääri kolttunsa,
kyykistyi jänghälle ja alkoi massuttaa halulla makeata
pääsiäisherkkua. Pöllähtipä paikalle ruma ateistisaamelainen. - Ka,
mitä mies? - Tässä vaan pashalla, Paavali vähätteli. Ruma
ateistisaamelainen pyöritti päätään. - Jo vain, emme mekään täällä
joka paikkaan koota pane!

Viro

Kell on Eestivegetaristises vabariikis yheksäteist viisteist,
kapitalistimaassa anoastases kaheksateist viisteist. Kaks
vegetaristises töön sankarises, Aadu Päts ja Purnu Leibabuu, istuses
kaik rahuses televitsiooni ääreses. - Kuis on, Aadu hea, mikäses
programmis mielusimmillas tiiruses? - Täytyses todetases, et
kernaimmites tiiruses Eesti vegetarisises puoluejohtajases. Purnu
Leibabuu iskes ehmätys. - Näis on näreses, Aadu Päts vahvistases.
Tiiruses! Siin hän taas näkyses televitsiooniruutuses. Purnu Leibabuu
purskahtases naurases. - Nyt tiiruses Soomi televitsioonises! Ei ole
Eesti vegetaristises puoluejohtajases vaan K-kaub Väiskises
lihatiskilläses! Aadu Päts hengähtäses helbodukses. - No johan minu
ullatuses et vegetaristises puoluejohtajases tyytyneses nii niuk
eväses!

Itä-Karjala

Ga oli ennen uggo, oli agga. A kerran ryhdyih ginastaman, gumb on
paremb, a Suom vaig Venäi. - A Venäi on paremb, uggo sanoih. - Midä
sie haastad, agga gälätten. A Kuib on Venäi paremb? - A sillaih on
paremb go ei välleen oud ryssää naapuris!

Petsamo

Kaksi venäläistä keskusteli. - Sinulla on kuulemma nikkelikaivos,
toinen sanoi. - A kyl on, toinen vastasi. - No miten sinä semmoisen
sait? - A mie löysin. - Löysit kaivoksen? Tyhjän kaivoksen? - A vot.
Oli siellä suomalaisia sisällä, mut en mie niit tarvinnu.

Kekkoskaskuja

Samat kaskut kyllä toistuvat...

- Jos Urkki eläisi, minkä nimistä TV-ohjelmaa hän katselisi mielellään?
- Ajankohtaista Kekkosta.
- Kekkonen käveli kadulla. Piano tippui viidennestä kerroksesta Kekkosen päälle. Miksei hän kuollut?
- Hänellä oli joustoturva.
- Miksi Kekkos-aiheiset postimerkit kiinnittyvät todella huonosti?
- Monet ihmiset sylkevät jatkuvasti merkin väärälle puolelle.
- Mikä oli Kekkosen lempilaulu?
- En etsi valtaa loistoa.
- Mikä on kalju ja tikittää?
- Urho Kekkonen.
- Mikä on maailman ohuin kirja?
- Kekkosen "Miten hoidan hiuksiani".
- Mikä oli Kekkosen aikana Suomen kansalliseläin?
- Se oli hylje. Kalju, niljakas ja kova kalastamaan.
- Missä on maailman suurin saha?
- Novosibirskissä. Kun Kekkonen sahasi siellä Suomen kansaa silmään, kaatui Suomessa Honka.
- Miten Kekkosesta tuli kalju?
- Joka kerran korkeutta hypätessään hän pudotti hiuksen hienosti.

Vuonna 1953 rakennettiin Kuhmon Iivantiiraan ns. Kekkosen tietä.
Keskeneräisellä tienpätkällä pyykkilauta ravisteli taksiautoa, jolloin kyydissä ollut isäntä sanoi:
-Kovinpa on pykälillä tämä tie.
-Lakimiehenpä se on rakennuttamakin, vastasi taksisuhari.

Urho Kekkonen oli hiihtämässä Pohjois-Karjalassa. Kun hiihtäessä tuli nälkä, hän poikkesi lähimpään taloon kysymään ruokaa, kopisteli ovensuussa lunta tamineistaan ja hyvänpäivän sanottuaan tiedusteli:
-Saisikohan kulkumies talosta syötävää?
Emäntä keitteli lieden luona mitä lie keitellyt, katseli tulijaa päästä jalkoihin ja tuumi:
-Ainahan sitä kulkumiehelle...
Pääministeri aterioi ja yritteli lähtiessään maksaa syömisistään, mutta emäntä tokaisi kipakasti:
-Kyllä on kylillä kulkevaisia,  mutta eipä tässä talossa ole ennenkään tarvinnut kulkumieheltä maksua ottaa!!

Joskus Kekkosen päämisterikaudella pieni poika tuli  kioskille, latoi  neljä markan kolikkoa tiskille ja  pyysi lakritsia.
Myyjä selitti, että lakritsipatukkka maksaa nyt viisi markkaa, sillä  hinta on noussut.
Poika seisoi hetken hiljaa. 
Sitten hän sieppasi markkansa ja sanoi vihaisena:
-Taatanan Kekkonen.!

Joskus takavuosina pääministeri Urho Kekkoselle huudeltiin eräässä vaalitilaisuudessa yleisön joukosta:
-Ei tyhjä lato kattoa kaipaa.
Pääministeri vilkaisi välihuutajaa, jolla oli itsellään  hyvin tuuhea tukka, ja vastasi samassa:
-Milloinkas te olette nähnyt karvattoman pässinpään.?!

Jean Sibeliuksen täyttäessä 90 vuotta presidentti J.K. Paasikivi kävi onnittelulla Ainolassa.
Vanhukset istuivat pitkän tovin muistellen menneitä, ja siinä juttu kiertyi molempien elämäntyöhön samoin kuin siihen, että on tullut heillekin aika jättää työnsä nuorempien jatkettavaksi.
-Niin huokaisi toinen vanhus, panee tässä vain miettimään, mistä löytyvät miehet jatkamaan meidän työtämme.
Hetken vaitiolon jälkeen toinen , tarina ei kerro kumpi, jatkoi:
- No, ovathan  vielä jäljellä Kekkonen ja Malmsten`.

Vuonna 1953 Yleisradion ohjelmapäällikkö Jussi Koskiluoma antoi määräyksen radio- ohjelmien puhdistamisesta tiettyihin henkilöihin kohdistuvasta leikinlaskusta.
Näiden suojeltujen luettelossa oli presidentti ensimmäisenä ja se päättyi puoluejohtajiin.
Eräs lehti haastatteli Urho Kekkosta asiasta, ja tämä katsoi, että hänen mielestään leikinlasku  hallituksen jäsenten kustannuksella on paikallaan.
Täytyyhän veronmaksajilla olla oikeus nauraa...

Ilmari Kiannon 80-vuotispäivillä piti lääkäri, professori Martti J. Mustakallio latinakielisen puheen päivänsankarille. Sen jälkeen sai puheenvuoron pääministeri Urho Kekkonen ja totesi:
Enpä ole kuullut koskaan pitempää lääkärinreseptiä kuin minkä Mustakallio antoi tässä äsken Kiannolle!

Aikoinaan neuvostoliittolaisia huolestutti niin paljon suomalaisten turistien humalainen riehuminen, että paikalliset elimet saivat itsensä presidentti Brezhnevin ottamaan esille juoppo-ongelman, kun presidentti Kekkonen vieraili Neuvostoliitossa. Kun Brezhnev esitti asian, Kekkonen suuttui ja väitti:
- Ei pidä paikkaansa. Täällä on monta sataa kertaa enemmän juoppoja neukkuja kuin suomalaisia.
Silloin Brezhnev otti pöytälaatikostaan esille naganin, antoi sen Urkille ja sanoi:
- Saat minun luvallani ampua ensimmäisen juopon neukun, joka kadulla näet!
Urkki lähti Kremlin sivuovesta kadulle väijymään juoppoja. Kohta löytyikin miekkonen, joka tuskin pysyi pystyssä. Urkki painoi liipaisinta. Sitten hän palasi sivuovesta Kremliin. Seuraavan päivän Pravdan pääuutisena oli:
- Kaljupäinen gangsteri ampui juopuneen suomalaisturistin Hotelli Inturistin edessä.

Breznev ja Kekkonen kävelivät Helsingissä. Breznev sanoi:
- Onpas teillä paljon pultsareita.
- Niin on teilläkin! vastasi Kekkonen.
- Ei ole, mennään vaikka katsomaan, saat ampua kaikki pultsarit, joita näet!
Seuraavana päivänä lehdessä luki:
- 13 SUOMALAISTURISTIA AMMUTTU MOSKOVASSA.

Breznev soitti Kekkoselle ja Kekkonen sanoi puhelimeen:
- Da...da...da...da...njet...da...da...da...
Korsimo kuuli puhelun ja kun se oli päättynyt hän kysyi kauhistuneena Kekkoselta:
- Mihin kysymykseen sinä uskalsit vastata njet?
- Minä vastasin silloin kun Breznev kysyi: Etkö väsy vastaamaan aina da?

Eletään Suomessa vuotta 2025. Lapsi kysyy isältään:
- Mikä mies oli Urho Kekkonen?
Isä vastaa:
- Kuulehan, kyllä se oli joku poliitikko, samoihin aikoihin, kun M.A. Numminen oli uransa huipulla.

Eräillä päivällisillä presidentti Kekkonen joutui istumaan kunniapaikalla ison, varsin matalalle ulottuvan kattokruunun alle. Kun seurue oli nousemassa pöydästä, Kekkonen työnsi tuoliaan taaksepäin ja nousi reippaasti pystyyn. Tällöin hän löi päänsä kattokruunun keskustasta alas sojottavaan piikkimäiseen koristeeseen. Kekkosen päähän tuli vertavuotava haava. Sekä päivällisten isännät että vieraat olivat kauhuissaan. Hetken päätään pideltyään presidentti laukaisi tilanteen sanoen:
- Minusta ei todellakaan ole kuninkaaksi, kun ei kruunu sovi päähäni.

Helsingin tuomiokirkon esirukouslaatikkoon oli 1960-luvulla jätetty lappu, johon oli lapsen käsialalla kirjoitettu nimi ja osoite sekä teksti:
- Rakas taivaallinen Isä, lähetä mulle kymppitonni, että voin ostaa äidille lämpimät tohvelit joululahjaksi.
Lappu ajautui piispalle, joka rotary-illassa näytti sitä presidentti Kekkoselle. Lappu liikutti ja huvitti Kekkosta niin, että hän päätti täyttää lapun kirjoittajan toiveen. Hän otti kuitenkin selvää tohvelien hinnoista todeten, että ne maksoivat yleensä alle 5000 mk. Näin ollen hän lähetti vain 5000 markkaa ja terveisensä. Kului vuosi. Kun joulu oli taas ovella, ilmestyi Helsingin tuomiokirkon esirukouslaatikkoon lappu, jossa oli sama nimi ja osoite kuin edellisen vuoden lapussakin. Pyyntö vain oli seuraava:
- Rakas taivaalinen Isä, lähetä mulle kymppitonni, että voin ostaa äidille lämpimän yöpuvun. Mutta älä laita rahaa presidentti Kekkosen kautta, se varasti siitä viime vuonna puolet.

Jos Kekkonen tietäisi, että hänen muistomerkkinsä nimi on Lähde, hän suuttuisi ja ilmoittaisi, että ei takuulla lähde.

Kaksi miestä näki Kekkosen ulkoiluttamassa isoa koiraa. Toinen kysyi:
- Mikä toi peto on?
- Se on venäläinen vinttikoira.
- Kyllä mä nyt Kekkosen tunnen.

Kekkonen ja Breznev tapasivat. Illan kuluessa Breznev ehdotti:
- Kun maidemme väliset suhteet ovat nyt hyvät, niin eikö raja voitaisiin poistaa maidemme väliltä?
- Kyllähän se muuten kävisi, mutta taidan olla jo liian vanha niin ison maan presidentiksi.

Kekkonen ja Erik von Frenckell tapasivat:
- Frenckell von.
- Kekkonen Urho.

Kekkonen ja Neuvostoliittolainen olivat kahvilla. Neuvostoliittolainen alkoi haastella Kekkoselle:
- Mitä jos avattaisiin Suomen ja Neuvostoliiton rajat, niin että Suomesta tulisi osa Neuvostoliittoa?
- Olen jo liian vanha päättämään niin suuren maan asioista, vastasi Kekkonen.

Kekkonen kierteli kättelemässä ihmisiä. Eräskin esittäytyi:
- Aune Alatuuhonen.
Urkki siihen heti kätellessään vastasi:
- Urho Yläkaljunen.

Kekkonen matkusti junassa VR:n pääjohtajan kanssa ja alkoi väittää, että rautatieläiset ovat epäkohteliaita. Pääjohtaja tietenkin kiisti moisen väitteen. Eräällä asemalla pääjohtaja meni käymään asemarakennuksessa, ja Kekkonen jäi vaunuun. Hän kysyi vaunun vieressä työskentelevältä rautatieläiseltä:
- Meneekö tämä juna Tampereelle?
- Ei mene, vastasi mies.
Jonkin ajan kuluttua Kekkonen kysyi samaa uudelleen ja sai jo hieman ärtyneen vastauksen. Pääjohtaja palasi vaunuun, ja Kekkonen kysyi mieheltä vielä kerran:
- Meneekö tämä juna Tampereelle?
- Etkö sinä helvetin kaljupää usko, että tämä juna ei mene Tampereelle!
Kekkonen kääntyi pääjohtajan puoleen ja sanoi:
- Siinäs kuulet, miten epäkohteliaita rautateillä ollaan!

Kekkonen ja VR:n pääjohtaja olivat rautatiematkalla. Sen aikana Kekkonen valitti rautateiden huonoa palvelua ja henkilökunnan tylyyttä. Tämän VR:n pääjohtaja luonnollisesti torjui. Juna pysähtyi sitten Riihimäellä ja joutui seisomaan siinä jonkin aikaa. Tällöin VR:n pääjohtaja joutui poistumaan jonkin asian takia. Silloin Kekkonen käytti tilaisuutta hyväkseen ja kysyi monta kertaa samalta asemamieheltä, millä asemalla ollaan. Kun VR:n pääjohtaja sitten palasi Kekkosen vaunuun, Kekkonan avasi ikkunan ja kysyi jälleen:
- Anteeksi, mutta voisitteko sanoa, mikä tämä asema on?
Asemamies kiljaisi vastaukseksi:
- Usko nyt, saatanan kaljupää, että tää paikka on Riihimäki!

Kekkonen meni parturiin. Parturi kysyi:
- Mitäs tehdään, kun sinulla on vain neljä hiusta?
- Laitetaan jakaus vasemmalle, sanoi Kekkonen.
Kun Kekkonen meni seuraavan kerran parturiin, parturi kysyi:
- Mitenkäs nyt laitetaan kun on vain kolme hiusta?
- Laitetaan jakaus oikealle.
Kun Kekkonen meni seuraavan kerran parturiin, parturi kysyi:
- Mitäs nyt tehdään, kun on vain kaksi hiusta jäljellä?
- Laitetaan jakaus keskelle.
Kun Kekkonen meni seuraavan kerran parturiin, parturi kysyi:
- Voi, voi, mitäs nyt tehdään kun on vain yksi hius jäljellä?
- Antaa hulmuta valtoimenaan, vastasi Kekkonen.

Kekkonen oli maakuntakierroksella ja poikkesi erääseen taloon kahville. Kun häneltä läikähti kahvia pöydälle, ei emäntä puhunut mitään, mutta kun vähän ajan kuluttua isäntäkin läikytti kahvia, emäntä tiuskaisi:
- Toinen tohelo!
Kekkonen jatkoi matkaansa, mutta muutaman päivän kuluttua emäntä sai postissa uuden hienon pöytäliinan. Sen mukana oli lappu, luki:
- Siltä ensimmäiseltä tohelolta.

Kekkonen oli tullut käymään kotitilalleen, ja naapurin isäntä valitti kuivuutta. Kekkonen katseli pilviä taivaanrannassa ja sanoi:
- Kyllä nuo kohta satavat.
Kun iltaan mennessä ei ollut satanut, meni Kekkonen naapurinsa luo ja huusi vihaisena pilville:
- Olisitte nyt edes tulleet kaljun kastelemaan!

Kekkonen oli valtiovierailulla taivaassa. Kun muut nousivat seisomaan, Jumala istui tiukasti valtaistuimellaan. Kun vieraat olivat lähteneet, Pietari kysyi Jumalalta:
- Miksi et noussut seisomaan, kun Suomen presidentti kävi täällä?
- Jos hän olisi nähnyt tyhjän istuimen, hän olisi heti istunut sille.

Kekkosen vastustajat eivät pitäneet presidentin kovista otteista Suomen valtiovallan johdossa. Niinpä Suomea alettiinkin kutsua nimellä Kekkoslovakia. Samaan aikaan esitettiin, että Suomen vaakunaeläimeksi vaihdettaisiin saimaannorppa, eläin, joka on kalju, liukas ja kalastaa.

Kekkosen viimeisellä presidenttikaudella merivesi tulvi kerran myrskysäällä kauppatorin yli presidentinlinnaan. Kekkonen tunnusti jälkeenpäin Karjalaiselle pelänneensä hetken, että linnasta olisi voinut tulla Ahdin valtakunta.

Kun Kekkonen meni Nixonin luo, hän väitti, että pystyisi ajamaan yhtä lujaa mopolla kuin Nixon ajaisi parhaimmalla ja nopeimmalla autollaan. Seuraavana päivänä alkoi kilpailu. Nixon ajoi urheilumallisella Jaguaarilla ja Kekkonen ajoi Tunturi-mopolla. Nixon lähti ajamaan Kekkonen kannoillaan. Vauhti kiihtyi, Kekkonen pysyi yhä Nixonin vierellä. Maali lähellä, Nixon lisäsi vauhtia Kekkonen vierellään. Maalissa Kekkonen ja Nixon yhtä aikaa. Nixon tuli Kekkosen luo ja kysyi:
- Miten voit pysyä kannoillani, vaikka ajoin 250 kilometriä tunnissa?
- No pakko, kun kravattini jäi autosi oven väliin.

Kun Kekkonen oli aikoinaan pääministerinä, tuli Kainuussa eräänä alkusyksyn päivänä maalaisemäntä postiin, jossa hän nosti lapsilisiä, valtion maanviljelijöille maksamia munansyöntipalkkioita ja katokorvauksia. Rahat nostettuaan hän tuumasi postineidille:
- Pani ukko, kukko tai halla, niin kyllä Kekkonen maksaa.

Kun Kekkonen valittiin presidentiksi ensi kertaa vuonna 1956, alkoi tapauksen johdosta liikkua seuraava vitsi:
Lääkärit pitivät kansainvälistä kokousta. Kokouksen väliajalla alkoivat neuvostoliittolainen, amerikkalainen ja suomalainen lääkäri kiistellä siitä, missä maassa lääketiede oli korkeimmalla tasolla. Neuvostolääkäri aloitti kehumisen:
- Meillä oli lääketiede jo toisen maailmansodan aikaan korkealla tasolla. Kun sakemannit ampuivat Stalingradissa erään sotilaamme kolmeksi kappaleeksi, me liitimme kappaleet yhteen, teimme verensiirron ja annoimme sähköiskuja. Mies jatkoi sotimista kuukauden sairaalahoidon jälkeen.
Amerikkalainen nauroi ja sanoi:
- Tuo nyt ei ole mitään. Chicagossa on koneita, joihin pannaan kokonaisia lehmiä. Koneen toisessa päässä on kolme tuuttia. Ensimmäisestä tulee liha purkitettuna, toisesta luut ja sisälmykset koiranruoaksi jauhettuna ja kolmannesta nahka kengiksi neulottuna. Masinistilla oli syntymäpäivä, joten hän toi viskipullon työmaalle. Humalapäissään hän putosi käynnissä olevaan koneeseen. Siellä hänen kävi kuin lehmän. Meidän lääkärimme kuitenkin aukoivat lihatölkit, purkivat kengät ja korjasivat lopuksi miehen eläväksi koneenkäyttäjäksi.
Suomalainen nauroi ja sanoi:
- Mitäs tuo nyt on. Meillä kuulkaa tuotiin 60 kiloa sontaa Kainuusta Helsinkiin ja siitä tehtiin presidentti.

Kun Maalaisliitto piti kesäjuhliaan vuonna 1964, runoilija ja kansanedustaja Yrjö Saari lausui siellä juhliin kirjoittamansa runon. Sen muuan säkeistö kuului:
- ...siis taistoon yhteen maan lapsi rikas, köyhä, nuori, harmaahapsi...
Leikkisänä miehenä tunnettu ministeri Kekkonen sai siitä aiheen kysyä myöhemmin vieressään istuneelta runoilijalta:
- Mihinkäs sinä jätit kaikki kaljupäät?
Tämä vastasi:
- Ne ei sopineet runomittaan.

Kun marsalkka Mannerheim kuoli, Pietari ei päästänyt häntä taivaaseen, koska taivaan sääntöjen mukaan marsalkalla piti olla mukanaan ratsuhevonen, jolla hän ratsastaa taivaaseen. Marskin ei auttanut muu kuin palata maan päälle. Täällä hän meni pääministeri Kekkosen pakeille ja vaati valtiota ostamaan hänelle ratsun. Marskin mielestä valtio oli velvollinen hankkimaan ratsun ottaen huomioon hänen suuret ansionsa. Kekkonen raapi kaljuaan ja mutristeli huultaan, sillä valtion kassatilanne oli heikko, eikä budjettiin ollut kirjattu määrärahaa hevosen ostoon. Viimein Kekkonen keksi ratkaisun. Hän sanoi:
- Valtion on tällä hetkellä mahdoton hankkia teille hevosta. Mutta tehdään niin, että minä tulen mukaanne ja selitän Pietarille, että hevonen toimitetaan ensi vuonna. Olen varma, että pääsette portin läpi näillä eväillä.
Marski ja Kekkonen lähtivät yhdessä kävelemään taivaan tietä. Kun he olivat sadan metrin päässä taivaan portista, Pietari sattui katsomaan ulos. Parivaljakon nähdessään hän jo kaukaa huusi Marskille:
- Marsalkka Mannerheim, ymmärsitte väärin. Kun sanoin ratsu, tarkoitin hevosta enkä aasia!

Kun Mauno Koivisto ja Urho Kekkonen olivat saunassa ja Mauno pesi hiuksiaan, niin Urho silitti päätään ja lauloi:
- Mistä jakkaus alkaa, se on salaisuus.

Lasten leikkiluku Kekkosen ajalta:
Älä kerro Miettuselle. Miettunen kertoo Kekkoselle. Kekkonen kirjeen kirjoittaa, ja taas on yksi pelistä pois.

Lukiessaan edesmenneen puolustusvoimain komentaja kenraali Keinosen muistelmia Kekkonen totesi:
- Parasta mitä kenraali voi eläkkeelle lähtiessään tehdä on, että samalla kun hän laskostelee virkapuvun kaappiin hän tekee sen myös kielelleen.

Madame Tabe Slior, suuressa maailmassa kauan oleskeltuaan, kävi jälleen Suomessa onnea ja menestystä etsimässä. Kerrotaan, että hän tällöin olisi kirjoittanut Urkille, tahtoen verestää vanhoja muistoja. Mutta Urkki, tunnustaen samalla jo ikääntyneisyytensä, vastasi vain lyhyesti sananlaskua käyttäen:
- Suo siellä, vetelä täällä!

- Mauno Koivisto on sanonut kuulleensa, että Sorsa olisi kerran sanonut Kekkoselle "ei".
- Milloin muka?
- Silloin kun Kekkonen oli kysynyt Sorsalta, että juotko sinä toisen kupin kahvia.

Nuorena miehenä Kekkonen oli etevä urheilija. Kerran 1920-luvulla oli Lappeenrannassa kansalliset yleisurheilukilpailut, joiden sadan metrin juoksuun Kekkonen osallistui. Loppukilpailuun karsittiin osallistujiksi kolmen alkuerän parhaat ja toiseksi tulleista parhaan ajan saanut. Alkuerien jälkeen kuuluttaja huusi ämyriinsä:
- Sadan metrin loppukilpailuun ovat päässeet Kekkonen, Kokkonen, Kukkonen ja paras kakkonen...

Papukaija hyppeli kukkaruukussa, ja se hyppeli siellä vielä toisenakin päivänä. Sille sanottiin, että jos se hyppii vielä kolmannenkin kerran kukkaruukussa, se leikataan mulipääksi. Taas se hyppeli kukkaruukussa. Isäntä suuttui ja leikkasi papukaijan muliksi. Seuraavana päivänä papukaija näki Kekkosen kadulla ja kysyi:
- Oletko sinäkin hyppinyt kukkaruukussa?

Pekka Hyvärisen elämänkerta selittää, miksi Kekkonen halusi olla politiikassa enemmän lääkäri kuin tuomari. Lääkärileikit kiinnostivat nimittäin Kekkosta vielä aikuisenakin.

Pikkupoika oli kuunnellut radiota:
- Oli jännää kuunnella, kuka valitaan uudelleen Kekkoseksi.

Pohjois-Suomen matkallaan Kekkonen kävi talossa, johon oli syntynyt viidet kaksoset. Kekkonen ihmetteli:
- Viidet kaksoset! Joka kerrallako on siis tullut kaksoset?
Emäntä vastasi tähän ujostellen:
- Ei toki, tavallisesti ei tuu mittään.

Politiikka oli Kekkosen presidenttikaudella niin presidenttivetoista, että suunniteltiin jo eräiden uusien sanojen käyttöönottoa. Seuraavassa pari esimerkkiä:
Kekkoilu = Ulkopolitiikka
Kekkalointi = Sisäpolitiikka

Presidentin vastaanotolla 6.12.1975 muuan vieras kysäisi, milloin Kekkonen aikoo lopettaa. Kekkonen vastasi, että hän on jo niin vanha mies ettei hän taida enää lähteä Tamminiemestä.

Presidentti Kekkonen oli joskus 1970-luvulla lomalla Lapissa. Rovaniemellä saamelainen poromies Oula kiilautui hänen seuraansa, tervehti ja sanoi:
- Hyvää päivää. Ethä sie Urkki tykkää pahhaa. Voisit sie huomenna Pohjanhovin aamhijaisella jelpata pienesä pilasa, jonka mie meinhan tehä paliskuntien poroisännille?
Huumorintajuisena miehenä Urkki suostui mielellään. Oula selitti, että Urkin pitäisi nähdessään hänet salissa tulla, koputtaa häntä olkapäähän ja sanoa:
- No, sehän on Oula! Mitäs kuuluu, onko kala syönyt ja poroelo voinut hyvin?
Aamiaisaika tuli. Oula istui ison saamelaisjoukon seassa Pohjanhovin salissa, jossa Urkkikin nautti aamiaisensa. Urkki käveli joukon läpi Oulan luo, kopautti tätä olkapäähän ja lausui:
- Terve Oula, onkos kala syönyt ja porot menestyneet?
Oula katsoi kylmästi Urkkia ja vastasi:
- Kuule Urkki, sie elä nyt häirihe. Häätyy olla kiiru näitten kavereitten kanssa. Tule sitten juttelemhan, ku näjet, et mie oon vaphaana.

Rahauudistus tehtiin Kekkosen aikana 1960-luvulla. Yksi vanha markka tuli vastaamaan yhtä uutta penniä. Uudet rahat saivat nimiä eräiden Kekkosen perhepiirissä sattuneiden tapausten mukaan: Viisipenninen oli Kekkosen keskonen ja pennin kolikko oli Kekkosen sappikivi.

Saarijärvellä pidettiin 1961 maatalousnäyttely. Juhlapuheen aikana puhkesi ankara ukonilma. Yleisö vetäytyi rankkasateesta suojaan, kaikki muut paitsi presidentti Kekkonen, joka istui tyynesti paikallaan.
- Siinä on nyt kaksi kovaa vastakkain, ukkonen ja Kekkonen, tuumasi muuan puun alle suojautunut saarijärveläinen.

Suomalaisturistien juopottelun ja rellestelyn lopettamiseksi Neuvostoliiton miliisi otti 1970-luvulla tavakseen ajaa tukat niiltä suomalaisturisteilta, jotka olivat törttöilleet Leningradissa ja Moskovassa. Tästä saatiin aihe seuraavaan arvoitukseen ja sen vastaukseen:
- Miksi presidentti Kekkonen on kalju?
- Koska hän käy muutaman kerran vuodessa Neuvostoliitossa.

Suomen Pankki laski liikkeelle UKK:n syntymäpäivänä 1975 presidentin kuvalla varustetun 500 markan setelin. Pankin varapääjohtaja Aarre Simonen piti lehdistötilaisuuden, jossa hän sanoi:
- Kun sitä on kumminkin joka päivä katseltava, niin luulisin, että 500 markan seteli on paljon mukavampi paikka kuin monet muut.

Tamminiemen vartijana 30 vuotta ollut poliisi kertoi tapauksesta Kekkosen kuoleman jälkeen. Kuolemaa seuranneena aamuna Munkkiniemestä päin käveli pitkä harmaatukkainen mies, joka koputti vartiotuvan ikkunaan ja kysyi:
- Onkohan Kekkonen kotona?
- Ei Kekkonen ole kotona, Kekkonen on kuollut.
Sama mies tuli seuraavana aamuna, koputti ikkunaan ja kysyi:
- Onko Kekkonen kotona?
- Ei ole hyvä herra. Kuten eilen totesin, Kekkonen on kuollut.
Kun sama toistui kolmantena aamuna, vartija kysyi:
- Olen jo kaksi kertaa sanonut, että Kekkonen on kuollut. Miksi käytte siitä huolimatta jatkuvasti täällä kyselemässä?
Vanha harmaatukkainen herra otti hatun päästään ja sanoi:
- Antakaa anteeksi, mutta sen kuuleminen tuntuu niin hyvältä!

UKK:n 75-vuotispäivän aamuna akateemiset kuorot tervehtivät presidentinlinnan isäntää eteläpohjalaisella kansanlaululla "Kun on oikein hulivililuonto niin istuu vaikka linnassa".

Urho Kekkonen oli lomallaan hiihtämässä Lapissa. Koko päivän hiihdeltyään hän tuli nälkäisenä ja väsyneenä erään talon pihaan. Talon ovi ei ollut lukossa. Urkki koputteli ovelle ja huuteli, että vieraita tuli. Ketään ei kuitenkaan ollut kotona. Talo oli kuitenkin asuttu, sillä tupa oli lämmin. Nälissään Urkki alkoi etsiä ruokaa. Muuta ei löytynyt kuin ruisleipää, voita ja vanhaa kaurapuuroa. Niitä Urkki sitten söikin hyvällä ruokahalulla. Sitten tuli talon asukas, viisissäkymmenissä oleva vanhapoika kotiin. Kekkonen esittäytyi, selitti mitä oli tehnyt ja kysyi syömänsä ruoan hintaa. Talon asukas tuumi:
- Jos vaikka viis markhoo leivästä ja voista.
- Entäs siitä kaurapuurosta? Kekkonen tiedusteli.
- Siitä mie en ota mithää. Mie olen kolome päivhää hautonu sillä paisetta persiessäni, ja oisin heithäny sen tännään pois.

Urho Kekkonen oli ministeriaikoinaan matkustajana lentokoneessa. Kotvan kuluttua hän kysyi vieressä istuvalta mieheltä:
- Mitä sanot jos heitän tämän satasen ulos ikkunasta ja joku löytää sen ja tulee onnelliseksi?
Mies vastasi:
- Heitä mieluummin kymmenen kympin seteliä, niin tulee kymmenen ihmistä onnelliseksi.
Joku mies hihkaisi takapenkiltä:
- Eipäs, hyppää itse alas, niin tulee koko kansa onnelliseksi.

Urho Kekkosella oli 70-vuotiaana 40-vuotiaan kunto. Niin kurjassa kunnossa 40-vuotiaat olivat 70-luvulla.

Urkki ja Bretzhnev olivat eräällä Urkin Neuvostoliiton vierailun aikana saunassa ja ryyppäsivät siinä ohessa votkaa. Kun oli juotu ensimmäinen pullo, Bretzhnev tuli ystävälliselle tuulelle ja sanoi:
- Kuule Urkki, kun tässä ollaan näin hyviä ystäviä ja naapureita, niin minäpä annan teille Petsamon takaisin!
- Harasoo! Urkki tuumi, ja ryyppäämistä jatkettiin.
Kohta Bretzhnev oli vielä tunteellisemmalla tuulella ja sanoi:
- Kuule Urkki, kun tässä ollaan näin hyviä ystäviä ja naapureita, niin minä annan teille Karjalan takaisin!
- Harasoo! Urkki tuumi, ja ryyppäämistä jatkettiin.
Kohta Bretzhnev oli ihan täydessä tuiskeessa ja hyvin tunteellinen. Hän halasi Urkkia ja sanoi:
- Kuule Urkki, kun me ollaan näin hyviä ystäviä ja naapureita, niin mitä hemmettiä me pidetään rajaa tuossa välissä? Otetaan raja pois ja aletaan elää yhteisessä maassa!
- Njet, njet! Urkki sanoi oikein topakassa äänilajissa.
Bretzhnev hämmästyi täysin ja kysyi:
- Mutta, Urkki! Mikset sinä suostu tähän?
- Katsos, Leonid. Juttu on niin, että minä olen jo vanha mies. Luulen, ettei kuntoni kestäisi niin ison valtakunnan päämiehenä oloa.

Vanha vuorineuvos keskusteli presidentti Kekkosen kanssa. Kekkonen kysyi, miksei hänellä ollut enemmän rahaa, vaikka vuorineuvoksen vanha motto oli ostaa markalla ja myydä kahdella. Vuorineuvos pyysi hovimestaria tuomaan jääkulhon ja käski pöydän toisessa päässä istuvan adjutantin ottamaan kulhosta jääpalan käteensä. Sitten vuorineuvos pyysi lähettämään jääpalan kiertämään kädestä käteen Kekkoselle saakka. Kun Kekkonen sai peukalonpääksi pienentyneen jääpalan käteensä, hän tuijotti sitä ja totesi:
- Nyt ymmärrän, liian paljon välikäsiä.

Valtiolla oli kassakriisi joskus 1970-luvulla. Kaikkialle valtionhallintoon oli annettu ankara käsky säästää. Kun valtiontilintarkastajat tutkivat eri virastojen tilejä, ilmeni, että valtioneuvoston vessoissa käytettiin säästökäskystä piittaamatta kalleinta Nokian tuplakreppiä. Valtiontilintarkastajien puheenjohtaja soitti asian johdosta valtioneuvoston kansliaan. Sieltä ilmoitettiin:
- Käytämme tätä vessapaperia presidentti Kekkosen nimenomaisesta käskystä.
Valtiontilintarkastajien johtaja soitti siltä istumalta Kekkoselle kysyäkseen, pitikö moinen väite paikkaansa. Kun hän oli esittänyt asiansa, Urkki paukautti:
- Onneton tunari! Etkö sinä käsitä, että Neuvostoliitto haluaa kopiot kaikista papereista, joita käsitellään valtioneuvostossa?

Vähän sen jälkeen, kun Nikita Hrustshev teki kuuluisan vierailunsa New Yorkiin, jossa hän kengällään pöytää hakkaamalla painotti sanojaan YK:ssa, presidentti Kekkonen matkusti eräälle lukuisista vierailuistaan Moskovaan. Ilta Kremlissä kului sangen riehakkaasti. Loppupuolella iltaa mökä alkoi saavuttaa pisteen, jossa kaikki puhuivat ristiin eikä kukaan saanut selvää, mitä toinen sanoi. Silloin Kekkonen tempaisi lakeerikengän jalastaan, hakkasi sillä pöytää ja huusi:
- Jumalauta pojat, järjestys se on oltava Kremlissäkin!

Urheilutoimittaja Yrjö Halme (Uppercut) kirjoitti Helsingin sanomissa keväällä 1933, että Suomen Urheiluliiton johtokunta Kekkonenkin mukaan luettuna omaa kyllä hyvän asiantuntemuksen urheilun koulutusasioissa. Kun sitten Kekkonen huomasi Halmeen HKV:n kilpailuissa Eläintarhan urheilukentällä, hän käveli ohi ja sanoi, että Helsingin Sanomilla on hyvä urheilutoimitus, Halmekin mukaan luettuna.

Euroopan yleisurheilumestaruuskilpailujen kynnyksellä Suomen joukkue odotteli hotellin alahallissa huoneiden jakoa. Kesken kaiken moukarinheittäjä Sulo Pärni meni Kekkosen luo. Syntyi seuraava vuorokeskustelu:
Pärni: - kuules, Känä, olen katsellut sinua pitkän aikaa ja tullut siihen päätelmään, että sinun täytyy olla vallan tavattoman viisas mies.
Kekkonen: - Kuinka niin?
Pärni: - No, kun sinulla tuo otsa alkaa silmistä ja päättyy vasta niskassa.

Suomen Urheiluliitolla oli tapana lähettää kutsuvieraille maaotteluihin ja muihin arvokilpailuihin tilaisuutta varten painetut kutsukortit, joiden allekirjoittajina olivat liiton puheenjohtaja ja sihteeri. Painovirhepaholainen oli päässyt pistämään näppinsä Kalevan kisojen kutsukortteihin, joissa Urho Kekkosen nimen alla luki ”paheenjohtaja”. Puheenjohtajan määräyksestä kortteja ei uusittu, mutta sihteeri sai ystävälliset nuhteet.

Eräässä seurassa, jossa oli pääasiassa hallituksen jäseniä, syntyi keskustelua aiheesta, kuka pääministeriksi Paasikiven jälkeen. Oikeusministeri Kekkonen sanoi: - Minun mielestäni pääministeri ei saisi kuulua kumpaakaan äärimmäiseen puolueeseen. Hänen tulisi olla lakimies, ehkäpä hieman oppineempi sellainen. Silloin eräs vasemmistoliittoon kuuluva ministeri huomautti: - Niin juuri ja ehdottomasti kaljupäinen.

Joskus sodan jälkeen Urho Kekkonen oli vaalipuhematkalla Sotkamossa. Väkeä oli kerääntynyt runsaasti, kun oli kuuluisa puhuja. Kekkosen puheen jälkeen oli yleisöllä lupa esittää puhujalle kysymyksiä. Muuan emäntä, joka oli saanut katokorvauksena siemenviljaa, kysyi: - Ketähän siitä saisi kiittää, kun me saatiin siemenviljaa keväällä Kajaanista? Kekkonen ehätti vastaamaan: - Kyllä ne siemenet ovat varmaan tulleet Kajaanin Maanviljelysseuralta. Ja kiitokset voi tietenkin soittaa seuran toiminnanjohtajalle Aslak Fräntille, joka muuten on ehdokkaan näissä samoissa vaaleissa. Selityksen kuultuaan emäntä jatkoi: - Niin, ei minulla sen kummempaa, kiittämistä niistä siemenistä. Olisin vain kertonut, etteivät ne ollenkaan itäneet.

Vuoden 1950 lopulla kaksi Pohjanmaan pikajunan matkustajaa keskusteli poliittisesta tilanteesta. Toinen valitti sitä, että suurimpien puolueittemme johtajien Urho Kekkosen ja K.A. Fagerholmin väliset henkilökohtaiset suhteet pääsevät vaikuttamaan yleisiin asioihin.
Toinen huomautti siihen: - Mitäpä sitä kaljupäältä ja parturilta voisi odottaakaan.

Kalajoen yhteiskoulun uudisrakennuksella olivat työt olleet pitkän aikaa keskeytyksissä sementin puutteen takia. Seurakunnan rovasti, yhteiskoulun rehtori ja monivuotinen kansanedustaja V. H. Kivioja päätti lopulta tarttua asiaan. Kun pyynnöistä huolimatta apua ei tullut, Kivioja lähetti pääministeri Kekkoselle tämän 50-vuotispäivän johdosta sähkeen: ”Sydämellinen onnittelu 50-vuotispäiväsi johdosta. Lähetä sementtiä. V. H. Kivioja.” Sementtiä saatiinkin pian.

Heikki Mankinen Kestilästä oli ollut yhdessä mukana muiden Kestilän miesten kanssa naapuripitäjässä kuulemassa pääministeri Kekkosta. Kun miehet siinä purkautuivat autosta, osui paikalla muuan kestiläläinen, joka kysyi: - Oliko Kekkosella paljon kuulijoita? – Noin kaksi hehtaaria, vastasi Heikki.

Kainuulainen emäntä tuli nostamaan postitoimistosta lapsilisiä ja muita tukipalkkioita. Saatuaan rahansa hän lausui tyytyväisenä: - On se Kekkonen hyvä mies. Pani sitten ukko, kukko tai halla, niin aina rahaa tulee.

Presidentinvaalien edellä liikkui Lapissa Kekkosen vaaliliiton puhujana Aatu Alajärvi Rovaniemen maalaiskunnasta. Kemijärvellä eräässä tupaillassa syntyi puheen jälkeen keskustelua. Eräs kuulija kertoi joskus 1934 nähneensä Kekkosen jossain tilaisuudessa humalaisena ja kysyi puhujalta, onko tällainen mies sopiva presidentin paikalle. -No jaa, eikhän tuo lien jo selevinny, kuului Alajärven vastaus.

Pohjois-Suomen tekemällään matkalla presidentti Kekkosen kerrotaan käyneen talossa, johon oli siunaantunut viidet kakkoset. Tarina kertoo Kekkosen ihmetelleen: - Viidet kaksoset! Onko sitten joka kerralla tullut kaksoset? Siihen emäntä hyvin hiljaa ja vaatimattomasti: - E-ei, tavallisesti ei tuu mittään.

Presidentti oli pohjoisessa vierailulla eräässä maalaistalossa. Kahvipöydässä häneltä sattui kaatumaan hiukan kahvia emännän varmasti parhaimmalle pöytäliinalle. Emäntä käänsi katseensa syrjään, mutta ei sanonut mitään. Vähän myöhemmin kaatui isännän kuppi ja samalla silloin emäntä mutisi: - Siinä minulla on toinen tohelo. Jonkin aikaa myöhemmin sai emäntä paketin, jossa oli kaunis pellavaliina. Mukana oli tervehdys: ”Siltä ensimmäiseltä tohelolta”.

Erään maatalousnäyttelyn ohjelma:
klo 10 siat saapuvat
klo 10.30 naudat saapuvat
klo 11 lampaat saapuvat
klo 11.30 tasavallan presidentti saapuu
klo 12 yhteinen lounas

- Mikä oli Kekkosen lempilaulu?
- En etsi valtaa loistoa.
- Missä on maailman suurin saha?
- Novosibirskissä. Kun Kekkonen sahasi siellä Suomen kansaa silmään, kaatui Suomessa Honka.

-Mitä Kekkonen tekisi jos nyt eläisi?
-Varmaan yrittäisi avata arkun kantta.

-Mitä eroa on vuosien 1976 ja 2000 presidentinvaaleilla?
-Vuonna 1976 kelpasi ehdokkaaksi vain Kekkonen.
Vuonna 2000 kuka tahansa.

Taivaassahan on tapana nousta seisomaan, kun uusi tulo-
kas saapuu taivasten valtakunnan porttien sisäpuolelle.
Aikanaa taivaaseen saapui myös Kekkonen, ja silloin kaik
ki muut läsnäolijat nousivat kiiruusti seisomaan, mutta
Herra Jumala vaan istui.
-Minä en uskalla nousta, sillä muutenhan Kekko-
ne vie heti minun paikkani, Jumala perusteli

Kekkosen patsaasta järjestettyyn kilpailuun osallistunut
kuvataiteilija pähkäili, millaisen työn hän jättäisi valinta-
lautakunnalle. Jotain räväkkää siinä pitäisi olla ja jotain
tulkinnallista. Perinteisyyskään ei olisi pahasta. Kokonai-
suuden pitäisi kehkeytyä kekkosen lempipuuhaan.
Pitkän harkinnan jälkeen kuvanveistäjä keksi: ratsastaja-
patsaitahan oli presidenteistä tehty kautta historian...

Hyvä haltija oli jo kauan katsellut Urho Kaleva Kekkosen ja
Minna Canthin patsaita, joiden sisällä merkkihenkilöiden
henget yhä asuivat. Eräänä päivänä haltija heltyi ja puhui
näille:
-Olen seurannut teitä, kuinka te vain seisotte paikal-
lanne. Nyt minä taion teidät niin, että pääsette liikkumaan
ja voitte tehdä sitä, mitä olette kaikki nämä vuodet halun-
neet tehdä.
Samalla taikatempulla haltija siirsi patsaat
yhteen erääseen eteläsuomalaiseen puistoon.
Taikomisen jälkeen Urkki ja Minna ryntäsivät pusikkoon,
josta alkoi kuulua melkoinen ähellys.
Haltijan valtasi uteliaisuus. Kun hän meni katsomaan,
hän näki Urkin pitelevän kiinni pulua ja kuuli tämän sano-
van Canthille:
-Paskanna sinä tämän pulun päälle, kun minä
pidän siitä kiinni!


Aikoinaan valtionyhtiöitä perustettiin kekkosvetoisen aluepolitiikan tuloksena.  Kun eduskunta antoi hallitukselle valtuuksia yksityistää näitä valtionyhtiöitä kesäkuussa 2001, se arvioi, että viisasten juomaksi mainittu viina oli presidentti Kekkoselle kaikkein tärkein asia maailmassa ja päätti siksi - kunnioituksesta Kekkosta kohtaan - säilyttää viinateollisuuden valtioenemmistöisenä.  Kansanedustajat eivät näköjään tienneet, että Kekkonen käytti viinaa niin kuin muitakin asioita: vallankäytön apuvälineenä.

Presidentti Kekkosella kerrotaan olleen hyvä viinapää ja siitä oli paljon apua vaikeiden idänsuhteiden hoidossa.  Neuvostoliiton vierailuilla isännät tarjosivat erityisesti iltaneuvotteluissa runsaasti prosenttipitoista juotavaa.  Presidentti Kekkonen juopotteli reippaasti, mutta säilyi silti pystyssä ja hauskana seuramiehenä. Monestikin hän joi useimmilta isänniltään niin sanotusti jalat alta.  Isännät eivät huomanneet, että Urkki joi jotensakin huolimattomasti.  Hän saattoi vaivihkaa kaataa viinaa vaikkapa kukkaruukkuihin tai lasi kädessä vessassa käydessään viemäriin ja hän näytti juovan paljon enemmän kuin todellisuudessa joikaan.

Kerran 1970-luvulla tapahtui kuitenkin kummia.  Neuvostoliittolaiset isännät ehdottivat Moskovassa vierailulla olleelle Urkille ties kuinka monetta kertaa, että Neuvostoliitto ottaisi huolehtiakseen Pohjois-Suomen puolustamisen.  Neuvostoliitto halusi kohteliaasti tuoda joukkonsa Suomeen Oulun korkeudelta pohjoiseen päin ja ainoastaan Etelä-Suomea tarvitsisi suomalaisten puolustaa itse.
Tuolla kerralla Urkki sammui alkuillasta, aivan ensimmäisenä.  Isännät koettivat herätellä Urkkia, mutta tämä pysyi tajuttomana.  Isännät jatkoivat juopotteluaan jonkin aikaa, mutta alkoivat riitaantua keskenään, kun vieras ei enää ollut kuuntelemassa eikä isäntien tarvinnut olla vieraskoreita. Lopulta isännät eivät enää viitsineet jatkaa iltaa ilman hauskinta seuramiestä.
Iltatilaisuuden paikka oli venäläiseen tapaan suunniteltu huolellisesti.  Majoitustiloihin oli lyhyt matka.  Niinpä korkea-arvoiset isännät jaksoivat ilman apuvoimia kantaa Urkin huoneeseensa nukkumaan eikä tieto valtiovieraan sammumisesta vuotanut lehdistölle.  He peittelivät Urkin vuoteeseensa ja jättivät vielä himmeän yölampun palamaan siltä varalta, että Urkki herää kohmeloisena.  Näin Urkki ei ehkä törmäilisi niin pahasti päin seiniä kuin pimeässä.
Kun isännät olivat poistuneet Urkin huoneesta ja askelten ääni loitontunut ja lakannut kuulumasta, niin tapahtui jotain outoa.  Urkki nousi ylös vuoteesta ja alkoi himmeän yölampun valossa äänettömästi kirjoittaa muistiinpanoja kaikesta siitä, mitä hän oli sammuneena ollessaan kuullut ja nähnyt.
Urkki kirjoitti muistiinpanoja ja mietti asioita tuntikausia.  Lopulta hän keksi ratkaisun.  Isäntien puheista oli pääteltävissä, että eri aselajien johtajilla oli ristiriitoja. Ilmavoimat, merivoimat ja maavoimat pitivät kaikki omaa aselajiaan tärkeimpänä.  Pohjois-Suomen puolustuksen ottaminen Neuvostoliiton haltuun olisi vahvistanut maavoimien ja myös ilmavoimien asemaa, sillä Pohjois-Suomeen aiottiin sijoittaa lentotukikohtia.  Merivoimien johtajat eivät olleet kovin innostuneita asiasta.
Tätä eri aselajien arvovaltataistelua Urkki päätti käyttää hyväkseen.  Hän aikoi esittää, että Pohjois-Suomen haltuunoton sijasta Neuvostoliiton sukellusvenelaivaston valmiutta erityisesi Pohjanlahdella tehostettaisiin.  Hän antaisi järjestää neuvostosukellusveneille muonituksen ja huollon Pohjanlahden rannikolla.  Seuraavana aamupäivänä Urkki esitti ratkaisuehdotuksensa pääsihteeri Brezneville ja aikansa harkittuaan neuvostojohto hyväksyi sen. Urkki oli arvioinut oikein merivoimien johtajan korkean arvostuksen.  Pohjois-Suomi säästyi neuvostomiehitykseltä, mutta Pohjanlahden satamissa huollettiin ja muonitettiin Neuvostoliiton sukellusveneitä vielä 1980-luvullakin.

Kekkosvitsejä on olemassa vain kolme, muut ovat tositapauksia.  Edellä kertomani tarina on yksi näistä kolmesta vitsistä.  Juttu paljastuu vitsiksi, koska presidentti Kekkosella kylläkin oli lakitieteen tohtorin tutkinto, mutta näyttelemisen alalta hänellä ei ollut minkäänlaista ammattitutkintoa, joten hän ei osannut lainkaan näytellä. Toinen vahvistus sille, että tämä tarina on vitsi, saatiin presidentti Koivistolta.  Koivisto nimittäin totesi hyvin jämäkästi 1980-luvulla, että ns. sukellusvenehavainnot Itämeren rannoilla ovat vain ruotsalaisten mielikuvituksen tuotetta. Koiviston kantaa ei horjuttanut mitenkään, että kerran Neuvostoliiton sukellusvene ajoi karille syvällä Ruotsin aluevesillä, Karlskronassa.


Joskus 1920-luvulla suoritettiin Kajaanissa 100 m:n juoksu. Koska kentällä oli vain neljä rataa, voitiin loppukilpailuun ottaa kunkin alkuerän voittaja ja toiseksi tulleista parhaimman ajan saavuttanut. Kuuluttajalla mahtoi olla hauskaa, kun hän saattoi ilmoittaa loppukilpailun osanottajat seuraavin sanoin: ”Sadan metrin loppukilpailuun selviytyivät Kekkonen, Kukkonen, Kokkonen ja paras kakkonen.” Kekkonen oli Urho Kekkonen, Kukkonen sittemmin SVUL:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja Retu Kukkonen ja kolmas oli Heino Kokkonen.

Urheilutoimittaja Yrjö Halme (Uppercut) kirjoitti Helsingin sanomissa keväällä 1933, että Suomen Urheiluliiton johtokunta Kekkonenkin mukaan luettuna omaa kyllä hyvän asiantuntemuksen urheilun koulutusasioissa. Kun sitten Kekkonen huomasi Halmeen HKV:n kilpailuissa Eläintarhan urheilukentällä, hän käveli ohi ja sanoi, että Helsingin Sanomilla on hyvä urheilutoimitus, Halmekin mukaan luettuna.

Euroopan yleisurheilumestaruuskilpailujen kynnyksellä Suomen joukkue odotteli hotellin alahallissa huoneiden jakoa. Kesken kaiken moukarinheittäjä Sulo Pärni meni Kekkosen luo. Syntyi seuraava vuorokeskustelu:
Pärni: - kuules, Känä, olen katsellut sinua pitkän aikaa ja tullut siihen päätelmään, että sinun täytyy olla vallan tavattoman viisas mies.
Kekkonen: - Kuinka niin?
Pärni: - No, kun sinulla tuo otsa alkaa silmistä ja päättyy vasta niskassa.

Suomen Urheiluliitolla oli tapana lähettää kutsuvieraille maaotteluihin ja muihin arvokilpailuihin tilaisuutta varten painetut kutsukortit, joiden allekirjoittajina olivat liiton puheenjohtaja ja sihteeri. Painovirhepaholainen oli päässyt pistämään näppinsä Kalevan kisojen kutsukortteihin, joissa Urho Kekkosen nimen alla luki ”paheenjohtaja”. Puheenjohtajan määräyksestä kortteja ei uusittu, mutta sihteeri sai ystävälliset nuhteet.

Eräässä seurassa, jossa oli pääasiassa hallituksen jäseniä, syntyi keskustelua aiheesta, kuka pääministeriksi Paasikiven jälkeen. Oikeusministeri Kekkonen sanoi: - Minun mielestäni pääministeri ei saisi kuulua kumpaakaan äärimmäiseen puolueeseen. Hänen tulisi olla lakimies, ehkäpä hieman oppineempi sellainen. Silloin eräs vasemmistoliittoon kuuluva ministeri huomautti: - Niin juuri ja ehdottomasti kaljupäinen.

Joskus sodan jälkeen Urho Kekkonen oli vaalipuhematkalla Sotkamossa. Väkeä oli kerääntynyt runsaasti, kun oli kuuluisa puhuja. Kekkosen puheen jälkeen oli yleisöllä lupa esittää puhujalle kysymyksiä. Muuan emäntä, joka oli saanut katokorvauksena siemenviljaa, kysyi: - Ketähän siitä saisi kiittää, kun me saatiin siemenviljaa keväällä Kajaanista? Kekkonen ehätti vastaamaan: - Kyllä ne siemenet ovat varmaan tulleet Kajaanin Maanviljelysseuralta. Ja kiitokset voi tietenkin soittaa seuran toiminnanjohtajalle Aslak Fräntille, joka muuten on ehdokkaan näissä samoissa vaaleissa. Selityksen kuultuaan emäntä jatkoi: - Niin, ei minulla sen kummempaa, kiittämistä niistä siemenistä. Olisin vain kertonut, etteivät ne ollenkaan itäneet.

Vuoden 1950 lopulla kaksi Pohjanmaan pikajunan matkustajaa keskusteli poliittisesta tilanteesta. Toinen valitti sitä, että suurimpien puolueittemme johtajien Urho Kekkosen ja K.A. Fagerholmin väliset henkilökohtaiset suhteet pääsevät vaikuttamaan yleisiin asioihin.
Toinen huomautti siihen: - Mitäpä sitä kaljupäältä ja parturilta voisi odottaakaan.

Kalajoen yhteiskoulun uudisrakennuksella olivat työt olleet pitkän aikaa keskeytyksissä sementin puutteen takia. Seurakunnan rovasti, yhteiskoulun rehtori ja monivuotinen kansanedustaja V. H. Kivioja päätti lopulta tarttua asiaan. Kun pyynnöistä huolimatta apua ei tullut, Kivioja lähetti pääministeri Kekkoselle tämän 50-vuotispäivän johdosta sähkeen: ”Sydämellinen onnittelu 50-vuotispäiväsi johdosta. Lähetä sementtiä. V. H. Kivioja.” Sementtiä saatiinkin pian.

Mannerheim oli kuollut ja pyrki taivaaseen. Taivaan portilla Pyhä Pietari sanoi Mannerheimille:
-Ettehän te marsalkka voi taivaaseen päästä ilman ratsua. Mannerheim ilmoitti lähtevänsä hakemaan hevosta maan päältä, pääministeri Kekkosen saapui luo ja kertoi pulmansa. Kekkonen otti valtion tulo- ja menoarvion ja selasi sitä tarkkaan. Lopuksi hän joutui toteamaan, ettei menoarviossa ollut varattu määrärahaa marsalkan ratsua varten, joten hän ei voi auttaa. Mannerheim tuskastui ja vaati, että pääministerin on tultava selostamaan tilanne Pyhälle Pietarille. Kun Mannerheim lähestyi Kekkosen kanssa taivaan porttia, huusi Pietari jo kaukaa: - Minähän käskin teidän tulla tänne hevosen enkä aasin kanssa.

Heikki Mankinen Kestilästä oli ollut yhdessä mukana muiden Kestilän miesten kanssa naapuripitäjässä kuulemassa pääministeri Kekkosta. Kun miehet siinä purkautuivat autosta, osui paikalla muuan kestiläläinen, joka kysyi: - Oliko Kekkosella paljon kuulijoita? – Noin kaksi hehtaaria, vastasi Heikki.

Kainuulainen emäntä tuli nostamaan postitoimistosta lapsilisiä ja muita tukipalkkioita. Saatuaan rahansa hän lausui tyytyväisenä: - On se Kekkonen hyvä mies. Pani sitten ukko, kukko tai halla, niin aina rahaa tulee.

Presidentinvaalien edellä liikkui Lapissa Kekkosen vaaliliiton puhujana Aatu Alajärvi Rovaniemen maalaiskunnasta. Kemijärvellä eräässä tupaillassa syntyi puheen jälkeen keskustelua. Eräs kuulija kertoi joskus 1934 nähneensä Kekkosen jossain tilaisuudessa humalaisena ja kysyi puhujalta, onko tällainen mies sopiva presidentin paikalle. -No jaa, eikhän tuo lien jo selevinny, kuului Alajärven vastaus.

Presidentti oli pohjoisessa vierailulla eräässä maalaistalossa. Kahvipöydässä häneltä sattui kaatumaan hiukan kahvia emännän varmasti parhaimmalle pöytäliinalle. Emäntä käänsi katseensa syrjään, mutta ei sanonut mitään. Vähän myöhemmin kaatui isännän kuppi ja samalla silloin emäntä mutisi: - Siinä minulla on toinen tohelo. Jonkin aikaa myöhemmin sai emäntä paketin, jossa oli kaunis pellavaliina. Mukana oli tervehdys: ”Siltä ensimmäiseltä tohelolta”.

Erään maatalousnäyttelyn ohjelma:
klo 10 siat saapuvat
klo 10.30 naudat saapuvat
klo 11 lampaat saapuvat
klo 11.30 tasavallan presidentti saapuu
klo 12 yhteinen lounas

Kauppaneuvos Kalle Kaihari on Kekkosen vanhimpia ystäviä, ei aivan suotta varapresidentiksi kutsuttu. Kun Kaihari täytti vuosia, Kekkonen tuli häntä onnittelemaan. Virallisten tervehdysten tultua vaihdetuksi päiväsankari taputti korkeaa vierastaan päälaelle ja sanoi: Kuule Urho, tuo sinun kaljusi on kuin minun muijani takapuoli.
Kekkonen muljautti kauppaneuvosta, sipaisi kaljuaan ja sanoi: - Katos perhana, niinhän se onkin.

- Mikä oli Kekkosen lempilaulu?
- En etsi valtaa loistoa.

- Missä on maailman suurin saha?
- Novosibirskissä. Kun Kekkonen sahasi siellä Suomen kansaa silmään, kaatui Suomessa Honka.

Kekkonen oli valtiovierailulla taivaassa. Kun muut nousivat seisomaan, Jumala istui tiukasti valtaistuimellaan. Kun vieraat olivat lähteneet, Pietari kysyi Jumalalta:
- Miksi et noussut seisomaan, kun Suomen presidentti kävi täällä?
- Jos hän olisi nähnyt tyhjän istuimen, hän olisi heti istunut sille.

Madame Tabe Slior, suuressa maailmassa kauan oleskeltuaan, kävi jälleen Suomessa onnea ja menestystä etsimässä. Kerrotaan, että hän tällöin olisi kirjoittanut Urkille, tahtoen verestää vanhoja muistoja. Mutta Urkki, tunnustaen samalla jo ikääntyneisyytensä, vastasi vain lyhyesti sananlaskua käyttäen:
- Suo siellä, vetelä täällä!

Presidentti Urho Kekkonen teki usein maakuntamatkoja. Erään kerran erääseen maalaistaloon oli saatu presidentti vieraaksi. Emäntä oli kattanut kauniisti, pannut parasta mahdollista pöytään. Kekkosen kaataessa maitoa kahviinsa läikähti kannusta pisara maitoa pöytäliinalle. Presidentti ryhtyi kömpelyyttään pahoittelemaan ja emäntä vakuutteli asian mitättömyyttä pöytäliinaa pyyhkiessään. Isännän vuorostaan kaataessa maitokannu lipesi kädestä ja putosi sisältöineen lattialle haljeten moneksi kappaleeksi. "Toinen tohelo!", tiuskaisi emäntä selvästi tuskastuneena.

Parin viikon kuluttua presidentin vierailusta saapui taloon paketti. Runsaiden pakkauspapereiden keskeltä löytyi uusi maitokannu sekä kortti tekstillä: "Siltä ensimmäiseltä tohelolta. Terveisin UKK."

- Miten Kekkosesta tuli kalju? - Joka kerran korkeutta hypätessään hän pudotti hiuksen hienosti.

Eräällä miehellä oli papukaija, jolla oli tapana hyppiä kukkaruukuissa. Mies kyllästyi papukaijan tapaan, ja sanoi tälle, että jos papukaija vielä hyppii kukkaruukuissa, hän leikkaa papukaijan kaljuksi.
Papukaija hyppi edelleen kukkaruukuissa, ja mies leikkasi sen kaljuksi.
Kerran papukaija tapasi Kekkosen ja kysyi tältä: "Oletko sinäkin hyppinyt kukkaruukuissa?"

Vähän sen jälkeen, kun Nikita Hrustshev teki kuuluisan vierailunsa New Yorkiin, jossa hän kengällään pöytää hakkaamalla painotti sanojaan YK:ssa, presidentti Kekkonen matkusti eräälle lukuisista vierailuistaan Moskovaan. Ilta Kremlissä kului sangen riehakkaasti. Loppupuolella iltaa mökä alkoi saavuttaa pisteen, jossa kaikki puhuivat ristiin eikä kukaan saanut selvää, mitä toinen sanoi. Silloin Kekkonen tempaisi lakeerikengän jalastaan, hakkasi sillä pöytää ja huusi:
- Jumalauta pojat, järjestys se on oltava Kremlissäkin!

Urheilutoimittaja Yrjö Halme (Uppercut) kirjoitti Helsingin sanomissa keväällä 1933, että Suomen Urheiluliiton johtokunta Kekkonenkin mukaan luettuna omaa kyllä hyvän asiantuntemuksen urheilun koulutusasioissa. Kun sitten Kekkonen huomasi Halmeen HKV:n kilpailuissa Eläintarhan urheilukentällä, hän käveli ohi ja sanoi, että Helsingin Sanomilla on hyvä urheilutoimitus, Halmekin mukaan luettuna.

Euroopan yleisurheilumestaruuskilpailujen kynnyksellä Suomen joukkue odotteli hotellin alahallissa huoneiden jakoa. Kesken kaiken moukarinheittäjä Sulo Pärni meni Kekkosen luo. Syntyi seuraava vuorokeskustelu:
Pärni: - kuules, Känä, olen katsellut sinua pitkän aikaa ja tullut siihen päätelmään, että sinun täytyy olla vallan tavattoman viisas mies.
Kekkonen: - Kuinka niin?
Pärni: - No, kun sinulla tuo otsa alkaa silmistä ja päättyy vasta niskassa.

Suomen Urheiluliitolla oli tapana lähettää kutsuvieraille maaotteluihin ja muihin arvokilpailuihin tilaisuutta varten painetut kutsukortit, joiden allekirjoittajina olivat liiton puheenjohtaja ja sihteeri. Painovirhepaholainen oli päässyt pistämään näppinsä Kalevan kisojen kutsukortteihin, joissa Urho Kekkosen nimen alla luki ”paheenjohtaja”. Puheenjohtajan määräyksestä kortteja ei uusittu, mutta sihteeri sai ystävälliset nuhteet.

Eräässä seurassa, jossa oli pääasiassa hallituksen jäseniä, syntyi keskustelua aiheesta, kuka pääministeriksi Paasikiven jälkeen. Oikeusministeri Kekkonen sanoi: - Minun mielestäni pääministeri ei saisi kuulua kumpaakaan äärimmäiseen puolueeseen. Hänen tulisi olla lakimies, ehkäpä hieman oppineempi sellainen. Silloin eräs vasemmistoliittoon kuuluva ministeri huomautti: - Niin juuri ja ehdottomasti kaljupäinen.

Urho Kekkonen piti aikoinaan vaalipuhetta Savossa eräällä seurantalolla. Kun hän oli puheensa lopettanut, nousi eräs vanha isäntä seisomaan ja kysyä tokaisi: - No, mikäs se noin nuorelta mieheltä on tukan vienynnä? Kekkonen heittäytyi vähän leikkisäksi ja sanoi: Eikös isäntä tiedä, että tukka ja järki ei pysy samassa päässä! Tähän ukko: - Saisinkos tietää kumpi on lähtennä ensin!

Joskus sodan jälkeen Urho Kekkonen oli vaalipuhematkalla Sotkamossa. Väkeä oli kerääntynyt runsaasti, kun oli kuuluisa puhuja. Kekkosen puheen jälkeen oli yleisöllä lupa esittää puhujalle kysymyksiä. Muuan emäntä, joka oli saanut katokorvauksena siemenviljaa, kysyi: - Ketähän siitä saisi kiittää, kun me saatiin siemenviljaa keväällä Kajaanista? Kekkonen ehätti vastaamaan: - Kyllä ne siemenet ovat varmaan tulleet Kajaanin Maanviljelysseuralta. Ja kiitokset voi tietenkin soittaa seuran toiminnanjohtajalle Aslak Fräntille, joka muuten on ehdokkaan näissä samoissa vaaleissa. Selityksen kuultuaan emäntä jatkoi: - Niin, ei minulla sen kummempaa, kiittämistä niistä siemenistä. Olisin vain kertonut, etteivät ne ollenkaan itäneet.

Vuoden 1950 lopulla kaksi Pohjanmaan pikajunan matkustajaa keskusteli poliittisesta tilanteesta. Toinen valitti sitä, että suurimpien puolueittemme johtajien Urho Kekkosen ja K.A. Fagerholmin väliset henkilökohtaiset suhteet pääsevät vaikuttamaan yleisiin asioihin.
Toinen huomautti siihen: - Mitäpä sitä kaljupäältä ja parturilta voisi odottaakaan.

Kalajoen yhteiskoulun uudisrakennuksella olivat työt olleet pitkän aikaa keskeytyksissä sementin puutteen takia. Seurakunnan rovasti, yhteiskoulun rehtori ja monivuotinen kansanedustaja V. H. Kivioja päätti lopulta tarttua asiaan. Kun pyynnöistä huolimatta apua ei tullut, Kivioja lähetti pääministeri Kekkoselle tämän 50-vuotispäivän johdosta sähkeen: ”Sydämellinen onnittelu 50-vuotispäiväsi johdosta. Lähetä sementtiä. V. H. Kivioja.” Sementtiä saatiinkin pian.

Pääministeri Kekkosen ollessa puhujamatkalla Lapissa ja ruoskiessa selvin sanoin kokoomusta hän lopuksi totesi: - No, turhahan minun on täällä pohjoisessa kokoomuksesta puhua, sillä eihän täällä kokoomusta taida olla kuin joku varoittava esimerkki, vai kuinka, arvoisat kuulijat? Tällöin nousi ylös eräs hyvin lihava mies ja sanoi olevansa kokoomuslainen. – Kuten sanoin, vain varoittava esimerkki, totesi pääministeri.

Mannerheim oli kuollut ja pyrki taivaaseen. Taivaan portilla Pyhä Pietari sanoi Mannerheimille:
-Ettehän te marsalkka voi taivaaseen päästä ilman ratsua. Mannerheim ilmoitti lähtevänsä hakemaan hevosta maan päältä, pääministeri Kekkosen saapui luo ja kertoi pulmansa. Kekkonen otti valtion tulo- ja menoarvion ja selasi sitä tarkkaan. Lopuksi hän joutui toteamaan, ettei menoarviossa ollut varattu määrärahaa marsalkan ratsua varten, joten hän ei voi auttaa. Mannerheim tuskastui ja vaati, että pääministerin on tultava selostamaan tilanne Pyhälle Pietarille. Kun Mannerheim lähestyi Kekkosen kanssa taivaan porttia, huusi Pietari jo kaukaa: - Minähän käskin teidän tulla tänne hevosen enkä aasin kanssa.

Urho Kekkosen kuvalla varustetusta postimerkistä tuli aikoinaan paljon valituksia. Merkin liima oli muka aivan pitämätön. Valituksiin vastaava virkamies kyllästyi lopulta ja vastasi eräälle tiedustelijalle: - Valituksenne liiman kehnoudesta on vaivan turha. Kaikkihan sylkevät kuitenkin merkin etupuolelle.

Heikki Mankinen Kestilästä oli ollut yhdessä mukana muiden Kestilän miesten kanssa naapuripitäjässä kuulemassa pääministeri Kekkosta. Kun miehet siinä purkautuivat autosta, osui paikalla muuan kestiläläinen, joka kysyi: - Oliko Kekkosella paljon kuulijoita? – Noin kaksi hehtaaria, vastasi Heikki.

Kainuulainen emäntä tuli nostamaan postitoimistosta lapsilisiä ja muita tukipalkkioita. Saatuaan rahansa hän lausui tyytyväisenä: - On se Kekkonen hyvä mies. Pani sitten ukko, kukko tai halla, niin aina rahaa tulee.

Presidentinvaalien edellä liikkui Lapissa Kekkosen vaaliliiton puhujana Aatu Alajärvi Rovaniemen maalaiskunnasta. Kemijärvellä eräässä tupaillassa syntyi puheen jälkeen keskustelua. Eräs kuulija kertoi joskus 1934 nähneensä Kekkosen jossain tilaisuudessa humalaisena ja kysyi puhujalta, onko tällainen mies sopiva presidentin paikalle. -No jaa, eikhän tuo lien jo selevinny, kuului Alajärven vastaus.

Presidentti oli pohjoisessa vierailulla eräässä maalaistalossa. Kahvipöydässä häneltä sattui kaatumaan hiukan kahvia emännän varmasti parhaimmalle pöytäliinalle. Emäntä käänsi katseensa syrjään, mutta ei sanonut mitään. Vähän myöhemmin kaatui isännän kuppi ja samalla silloin emäntä mutisi: - Siinä minulla on toinen tohelo. Jonkin aikaa myöhemmin sai emäntä paketin, jossa oli kaunis pellavaliina. Mukana oli tervehdys: ”Siltä ensimmäiseltä tohelolta”.

- Mikä oli Kekkosen lempilaulu?
- En etsi valtaa loistoa.
- Missä on maailman suurin saha?
- Novosibirskissä. Kun Kekkonen sahasi siellä Suomen kansaa silmään, kaatui Suomessa Honka.

Kekkonen oli valtiovierailulla taivaassa. Kun muut nousivat seisomaan, Jumala istui tiukasti valtaistuimellaan. Kun vieraat olivat lähteneet, Pietari kysyi Jumalalta:
- Miksi et noussut seisomaan, kun Suomen presidentti kävi täällä?
- Jos hän olisi nähnyt tyhjän istuimen, hän olisi heti istunut sille.

1 comment:

Elena said...

Hei kaikki ,
Olen Tuija kotoisin Oulusta ja haluan vain sanoa kovan kiitoksen Dante Paola -osuuskunnan avulle vilpittömyydestä, avoimuudesta, läpinäkyvyydestä, totuudenmukaisuudesta, rakkaudesta ja tuesta lainavarojen saamisen aikana ja sen jälkeen. Olen ollut paljon läpi näiden huijareiden käsissä, ja aika ei salli minun sanoa kaikkea sitä, jonka olen käynyt viime kuukauden aikana verkossa vieraassa tai saada lainavaroja kotiin täällä Suomessa, mutta Jumala vastasi rukoukseni tien ja rakkauden kautta herralta Dante Paolalta, joka omaksui minut ja ymmärsi kanssani alkuperäisestä epäilystäni ja epäherkkyydestäni huolimatta ja olen hänen hyvällä sydämellään ja rakkaudellaan nyt kodinomistaja hänen 2%: n korkolainavarojensa kautta ja minulla on lupaus. levittää tätä uutisia ja kertoa myös maailmalle, että siellä on edelleen aitoja ja harvoja hyviä online-lainayrityksiä, jotka voivat auttaa ja elvyttää myös kuivaa luuta, kuten olin ennen. Älä jätä kuuntelematta ja lukemassa tätä todistusta, koska tämä on todellinen elämää muuttava kokemus, ja jokaisen, joka tarvitsee tällaista kääntymistä, ei pitäisi epäröida tai epäillä sitä, koska olen todistanut ja vannon taivaan Jumalalle, että tämä tarina on todellinen ja myös tarina kokemuksestani heidän kanssaan. Katso heidät heidän sähköpostistaan, jos tarvitset rahoitusta! sähköposti: Dantecooperativehelp@hotmail.com, tai Voit ottaa yhteyttä häneen sähköpostitse: dantecooperativehelp@hotmail.com, jos haluat pikaviestin tai whatsapp / +35677926593

Kiitos
Tuija